-
Lyhyesti
Valtion kauppahintasaatavat ovat syntyneet, kun ELY-keskus Suomen valtion edustajana on myynyt esimerkiksi tiloja, lisäalueita tai yhteismetsäosuuksia. Kaupan toisena osapuolena on voinut olla viljelijä tai muu taho. Kauppahinta jää lainasaamiseksi valtiolle. Myyty kiinteistö on valtiolle syntyvän myyntihintasaamisen eli kauppahintasaatavan panttina, kunnes ostaja on maksanut saatavan loppuun.
Kauppahintasaatavia on syntynyt useiden eri lakien säännösten nojalla. Tällä hetkellä uusia sopimuksia ei tehdä.
Kauppahintasaataville on tyypillistä pitkä maksuaika (35–50 vuotta), vuotuismaksujärjestelmä ja suhteellisen alhaiset korkoprosentit.
Kun kauppahintasaatava on maksettu kokonaisuudessaan takaisin, Valtiokonttori lähettää ELY-keskukselle ilmoituksen, että ELY-keskus myöntäjäviranomaisena pyytää rekisteriviranomaista poistamaan rasitusmerkinnän kiinnitysrekisteristä (rasitustodistuksesta).
-
Kolttien maanjärjestelylain (593/69) mukaan syntyneet kauppahintasaatavat (lainaryhmä 5620)
-
Luontaiselinkeinolain (610/84) mukaan syntyneet kauppahintasaatavat (lainaryhmä 5820)
-
Maankäyttölain (353/58) mukaan syntyneet kauppahintasaatavat (lainaryhmä 5600)
-
Maaseutuelinkeinolain (1295/90) mukaan syntyneet kauppahintasaatavat (lainaryhmä 5010)
-
Maatilalain (188/77) mukaan syntyneet kauppahintasaatavat (lainaryhmä 5800)
-
Porotalouslain (161/90) mukaan syntyneet kauppahintasaatavat (lainaryhmä 5830)
-
Porotilalain (590/69) mukaan syntyneet kauppahintasaatavat (lainaryhmä 5610)
-
Laskutus
-
Laina-aikaiset vakuusmuutokset ja lykkäykset
-
Kauppahintasaatavan siirto
-
Lainoista annettavat todistukset