Sotainvalidien ja ennen 1.1.1991 asepalveluksessa ja rauhanturvaamistehtävissä vammautuneiden ja sairastuneiden sekä heidän omaistensa korvaukset maksetaan sotilasvammalain nojalla Valtiokonttorista. Vamman vakavuuden eli haitta-asteen mukaan maksetaan ns. elinkorkoa, joka on peruskorvaus vammasta. Lisäksi korvauksia voi hakea mm. asunnon muutostöistä, kotihoidosta (sis. ateriapalvelut, kotipalvelut, omaishoidontuki, asumispalvelut palvelutaloissa, kotisairaanhoito ja apuvälineet), kuntoutuksesta, laitoshoidosta, sairaanhoidosta ja matkakuluista.
Lisäksi sotavangeilla on mahdollisuus saada korvaus sairaudesta tai vammasta, jos se liittyy sotavankeudessa vallinneisiin erityisiin olosuhteisiin.
Korvauksensaajan kuoleman jälkeen Valtiokonttori maksaa tietyin edellytyksin hautausavun kuolinpesälle sekä huoltoeläkettä leskelle, rekisteröidyssä parisuhteessa eläneelle puolisolle ja lapsille.
Sotilasvammakorvaukset ovat verovapaita.
-
Yleistä palvelusta
Sotainvalidien ja ennen 1.1.1991 asepalveluksessa ja rauhanturvaamistehtävissä vammautuneiden ja sairastuneiden sekä heidän omaistensa korvaukset maksetaan sotilasvammalain nojalla Valtiokonttorista. Vamman vakavuuden eli haitta-asteen mukaan maksetaan ns. elinkorkoa, joka on peruskorvaus vammasta. Lisäksi korvauksia voi hakea mm. asunnon muutostöistä, kotihoidosta (sis. ateriapalvelut, kotipalvelut, omaishoidontuki, asumispalvelut palvelutaloissa, kotisairaanhoito ja apuvälineet), kuntoutuksesta, laitoshoidosta, sairaanhoidosta ja matkakuluista.
Lisäksi sotavangeilla on mahdollisuus saada korvaus sairaudesta tai vammasta, jos se liittyy sotavankeudessa vallinneisiin erityisiin olosuhteisiin.
Korvauksensaajan kuoleman jälkeen Valtiokonttori maksaa tietyin edellytyksin hautausavun kuolinpesälle sekä huoltoeläkettä leskelle, rekisteröidyssä parisuhteessa eläneelle puolisolle ja lapsille.
Sotilasvammakorvaukset ovat verovapaita.
-
Elinkorko
Elinkorko on vamman tai sairauden perusteella
- sotainvalidille eli Suomen sodissa vammautuneille tai sairastuneille henkilöille tai
- sotilasinvalidille eli ennen vuotta 1991 asevelvollisina ja YK-joukoissa vammautuneille
kuukausittain maksettava peruskorvaus. Valtiokonttorin asiantuntijalääkäri tekee päätöksen hakijan haitta-asteesta eli invaliditeettiprosentista. Ratkaisua varten tarvitaan invalidia hoitavan lääkärin antama lausunto vammojen ja/tai sairauksien nykytilasta. Valtiokonttori hankkii muut tarvittavat tiedot Kansallisarkistosta tai Sotilaslääketieteen arkistosta.
Elinkoron ja muiden sotilasvammakorvausten saamisen edellytyksenä on, että Valtiokonttorin antama päätös haitta-asteesta on vähintään vähintään 10 prosenttia. Elinkoron suuruus riippuu haitta-asteesta ja se määräytyy taulukon mukaan, jossa summat ovat riippuvaisia esim. hakijan syntymävuodesta.
Jos haetaan elinkoron oikaisua eli haitta-asteprosentin korotusta, annamme tarvittaessa maksusitoumuksen vamman/sairauden nykytilan selvittämiseksi.
Elinkorkoa ja sen oikaisua haetaan Valtiokonttorin lomakkeella >
-
Omaiskorotukset
Elinkorkoon lisätään omaiskorotus, jos korvauksen saajalla on
- aviopuoliso
- alle 17-vuotias lapsi
- 17 vuotta täyttänyt lapsi, joka on ennen 17 vuoden ikää syntyneen henkisen tai ruumiillisen vajavuuden takia kykenemätön elättämään itseään. Omaiskorotusta haetaan vapaamuotoisella hakemuksella ja siihen liitetään lapsesta annettu lääkärinlausunto.
- alle 24-vuotias opiskeleva lapsi, joka ei voi omilla tuloillaan kustantaa opiskeluaan. 17 vuotta täyttäneestä opiskelevasta lapsesta on omaiskorotusta haettava erikseen vapaamuotoisella hakemuksella ja liittämällä siihen mukaan opiskelutodistus oppilaitoksesta.
Omaiskorotuksen suuruus
Elinkoron omaiskorotus on 30 % ensimmäiseltä ja 20 % kultakin seuraavalta omaiselta. Erittäin vaikeavammaisille (80–100 %:n haitta-asteen) invalideille maksetaan kuitenkin ensimmäiseltä omaiselta 60 %:n omaiskorotus.
-
Haitta- ja muut lisät
Elinkorko on korvaus vamman tai sairauden aiheuttamasta yleisestä haitasta.
Jos korvattu vamma tai sairaus aiheuttaa erityistä haittaa tai vaikeuksia, voi elinkorkoon hakea niiden perusteella mm. seuraavia lisäysosia:
- avuttomuus- ja haittalisää, jos invalidi tarvitsee toisen henkilön apua tai jos hänen vammansa tai sairautensa aiheuttaa poikkeuksellista haittaa. Haetaan vapaamuotoisella hakemuksella ja siihen liitetään lääkärinlausunto, jossa on kuvaus vamman aiheuttamasta haitasta ja avuntarpeesta.
- vaatelisää, jos invalidin tekojäsen, apuväline, vamma tai sairaus aiheuttaa vaatteiden erityistä kulumista tai likaantumista; haetaan vapaamuotoisella hakemuksella.
- moottoriajoneuvolisää, jos invalidin liikkuminen on vaikeutunut huomattavasti (80 %:n liikuntahaitta) ja edellyttää auton tai moottoroidun invalidipyörän käyttöä; haetaan vapaamuotoisella hakemuksella .
- sairausapulisää, jos invalidilla on vähintään 20 %:n haitta-aste ja hänen bruttotulonsa alittavat säädetyn rajan; lue lisää välilehdellä Muut korvauslajit.
- korotettua sairausapulisää, jos invalidilla on 50 %:n haitta-aste lue lisää välilehdellä Muut korvauslajit.
- opaskoiralisää korvatun näkövamman johdosta; haetaan vapaamuotoisella hakemuksella.
-
Asunnon muutostyöt
Vähintään 10 prosentin sotainvalidilla on mahdollisuus saada Valtiokonttorilta korvaus asunnon muutostöistä.
Muutostyön korvaamisen edellytyksenä on, että invalidilla on toiminta- ja liikuntakykyä haittaava vamma tai sairaus, jonka vuoksi muutostyö on välttämätön ja tarkoituksenmukainen. Tarvetta arvioitaessa otetaan huomioon myös siviilivammat ja -sairaudet.
Korvattaviksi voivat tulla esimerkiksi:
- kynnysten poistaminen
- asunnon ovien levennys
- tukitankojen asentaminen
- wc:n ja peseytymistilojen rakentaminen ja niiden vesi- ja viemärityöt
- sähkökatkaisijoiden ja pistorasioiden sijoituksen muuttaminen
- puu- tai öljylämmityksen vaihtaminen muuhun lämmitysmuotoon
Uudisrakentamista ei korvata.
Aurinkopaneeleita ei korvata.Peruskorjaustyöt
Peruskorjauksen luonteisia töitä voidaan korvata, jos:
- invalidilla on vamman tai sairauden aiheuttama tarve asunnon muutostöihin
- peruskorjaus edesauttaa invalidin kotona selviämistä ja siirtää odotettavissa olevaa laitoshoitoon joutumista
- korjaus on asumisen tai terveyden säilymisen kannalta välttämätön ja kokonaisuutena tarkasteltuna tarkoituksenmukainen
Hakijan terveydentilan ja toimintakyvyn selvittämiseksi Valtiokonttori pyytää tarvittaessa lääkärinlausunnon. Korjauksen välttämättömyys ja tarkoituksenmukaisuus selvitetään tarvittaessa rakennustarkastajan lausunnolla.
Korvausta asunnon muutostöiden tekemiseksi voi hakea Valtiokonttorin lomakkeella > tai lähettämällä vapaamuotoisen hakemuksen.
Työvaihe- ja valmiusastetodistus >
Ota tarvittaessa yhteyttä Vanhustyön keskusliiton korjausneuvojiin >
Vuonna 2024 korvausten enimmäismäärät ovat:
- muutostöiden korvattavuus kolmen vuoden aikajaksolla 15 950 euroa
- asunnon muutostöiden ja peruskorjausten yhteenlaskettu enimmäismäärä kolmen vuoden aikajaksolla 29 380 euroa
-
Hyvinvointialueen järjestämä kotihoito ja sen tukimuodot
Kotihoidon palvelut
Valtiokonttori myöntää hyvinvointialueille määrärahaa kotihoidon ja muiden palvelujen järjestämiseksi. Hyvinvointialue tekee palvelutarpeen kartoituksen sotainvalidille/sotilasinvalidille. Kartoituksen perusteella hyvinvointialue tekee hoito- ja palvelusuunnitelman tarvittavista palveluista. Hyvinvointialue järjestää palvelut, joiden tavoitteena on tukea monipuolisesti kotona tai esim. palvelutalossa asumista ja selviytymistä.
Sota- ja sotilasinvalidit voivat hakea hyvinvointialueeltaan seuraavia kotihoidon palveluja:
- apuvälineet
- asiointipalvelut
- ateriapalvelut
- kotihoito
- kotisairaanhoito
- liikkumista tukevat palvelut
- pyykkipalvelut
- päiväkeskustoiminta
- siivouspalvelut
- talonmiespalvelut
- turvapuhelinpalvelut
Edellytyksenä näihin palveluihin on
- vähintään 10 % haitta-aste niillä invalideilla eli sotainvalideilla, jotka ovat vahingoittuneet tai sairastuneet vuosien 1939-1945 sotien johdosta
- vähintään 20 % haitta-aste niillä invalideilla eli sotilasinvalideilla, jotka ovat vahingoittuneet tai sairastuneet asepalveluksessa tai YK-tehtävissä ennen vuotta 1991
- jos haitta-aste on alle em. rajojen, invalidi voi olla oikeutettu palveluihin muun lainsäädännön perusteella; ota yhteys invalidin kotikuntaan
Lisäksi Valtiokonttorilta on mahdollisuus saada korotettua sairausapulisää kotihoidon aiheuttamista jatkuvista kustannuksista.
Omaishoidon tuki
Hyvinvointialue voi tukea invalidia maksamalla häntä hoitavalle henkilölle omaishoidon tuen palkkiota. Hoitajan tulee olla hoidettavalle läheinen henkilö, jonka ei tarvitse olla omainen. Hyvinvointialue tekee tällöin sopimuksen hoidosta vastaavan henkilön kanssa.
Tuen saaminen ja sen suuruus riippuvat ensisijaisesti tarvittavan hoidon määrästä, sitovuudesta ja vaativuudesta. Omaishoidon tuen määrät vaihtelevat eri hyvinvointialueilla.
Omaishoidon tuki maksetaan hoitajalle kuukausittain ja se on hänelle veronalaista tuloa. Lisätietoja omaishoidon tuesta saat hyvinvointialueeltasi.
-
Kuntoutus
Valtiokonttori järjestää kuntoutusta sotainvalideille, sotilasinvalideille, puolisoille, vaikeavammaisten sotainvalidien puolisoille ja leskille sekä sotaleskille. Lue lisää puolisoiden ja leskien kuntoutuksesta välilehdellä Puolisot, lesket, lapset. Kuntoutuspalveluita on mahdollista hakea Valtiokonttorin sähköisen asiointipalvelun kautta.
Kuntoutus voidaan toteuttaa joko kuntoutuslaitoksessa, fysikaalisessa hoitolaitoksessa tai kotona. Vaihtoehtoina ovat
- laitoskuntoutus,
- päiväkuntoutus ja
- avokuntoutus sekä
- tuettu kotona kuntoutuminen.
Laitos- ja päiväkuntoutusta järjestetään Valtiokonttorin hyväksymissä kuntoutuslaitoksissa, kuten sairas- ja veljeskodeissa, kuntoutuslaitoksissa sekä useissa kylpylöissä. Päiväkuntoutuksessa kuntoutuja yöpyy kotona, mutta muuten sen sisältö on lähes sama kuin laitoskuntoutuksessa.
Laitoskuntoutusta järjestävät kuntoutus- ja hoitolaitokset 2024 >
Avokuntoutusta antavat fysikaaliset hoitolaitokset, kuntoutuslaitokset, kylpylät sekä sairas- ja veljeskodit. Avokuntoutus on mahdollista toteuttaa myös kotona. Avokuntoutusta voi antaa yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa tarkoitettu palvelujen tuottaja ja itsenäinen ammatinharjoittaja.
Tuettu kotona kuntoutuminen on avokuntoutusta, jota toteutetaan tuetun kotona kuntoutumisen mallin mukaisesti. Tuettua kotona kuntoutumista voivat tuottaa palveluntuottajat, joiden kanssa Valtiokonttorilla on sopimus palvelun tuottamisesta. Tuettua kotona kuntoutumista järjestetään myös eräissä kunnissa.
Matkakulujen korvaamisesta
Jos matka kuntoutukseen on alle 200 kilometriä, matkakulut korvataan julkisilla kulkuneuvoilla tai jos invalidin terveydentila tai heikot liikenneyhteydet kodista laitokseen sitä edellyttävät, joko taksilla, omalla tai lähiomaisen autolla.
Jos matka on yli 200 kilometriä, matkat korvataan omalla tai lähiomaisen autolla. Jos invalidin terveydentila kuitenkin edellyttää taksin käyttöä, se voidaan korvata sillä edellytyksellä, että invalidin valittavissa ei ole hänen terveydentilansa ja toimintakykynsä huomioon ottaen sopivaa laitosta alle 200 kilometrin päässä kodista.
Omalla tai lähiomaisen autolla kuljettaessa matkat korvataan aina puolittaen voimassa oleva Verohallinnon vahvistama kilometrikorvaus.
Sotainvalidien kuntoutus
Kuntoutusta haetaan etukäteen Valtiokonttorilta joko sähköisessä asiointipalvelussa, sille tarkoitetulla hakemuslomakkeella tai vapaamuotoisella hakemuksella. Kuntoutukseen ei tarvitse erikseen hakea Valtiokonttorista maksusitoumusta, jos palveluntuottaja on saanut Valtiokonttorilta luvan kutsua pitkäaikaiset asiakkaansa kuntoutukseen.
Kuntoutusjakson pituus määräytyy hakijan haitta-asteen perusteella:
Invalidin haitta-aste on 10–25 prosenttia
Jos invalidin haitta-aste on 10–25 prosenttia, hänellä on oikeus saada vuosittain 14 päivää laitoskuntoutusta.
Invalidi voi halutessaan vaihtaa laitoskuntoutuksen:
- päiväkuntoutukseen (10 päivää) tai
- avokuntoutukseen (20 kertaa) tai
- tuettuun kotona kuntoutumiseen (20 käyntikertaa)
Invalidi voi halutessaan jakaa kuntoutuksen aviopuolisonsa kanssa. Kuntoutusjakson jakamisen edellytyksenä on, että invalidi on jo täyttänyt tai täyttää 65 vuotta viimeistään sen kalenterivuoden aikana, jolloin kuntoutusjakso alkaa.
Kuntoutusjaksoa jaettaessa aviopuolisoilla on mahdollisuus valita
- joko 10 päivää laitoskuntoutusta
- tai vaihtoehtoisesti
- 5 päivää päiväkuntoutusta tai
- 10 kertaa avokuntoutusta tai
- 10 kertaa tuettua kotona kuntoutumista.
Aviopuolisot voivat halutessaan valita myös molemmat eri kuntoutusmuodon.
Invalidin haitta-aste on 30–100 prosenttia
Jos invalidin haitta-aste 30–100 prosenttia, hänellä on oikeus vuosittain neljän viikon laitoskuntoutukseen sekä 15 hoitokerran avokuntoutusjaksoon.
Invalidi voi halutessaan vaihtaa laitoskuntoutuksen:
- päiväkuntoutukseen (20 päivää) tai
- avokuntoutukseen (kaksi kertaa 12 hoitokerran jakso) tai
- tuettuun kotona kuntoutumiseen (24 käyntikertaa)
Invalidi voi vaihtaa myös 15 hoitokerran avokuntoutusjakson 15 tuetun kotona kuntoutumisen käyntikertaan.
Invalidi voi halutessaan antaa osan omasta laitoskuntoutuksestaan aviopuolisolleen. Kuntoutusjakson jakamisen edellytyksenä on, että invalidi on jo täyttänyt tai täyttää 65 vuotta viimeistään sen kalenterivuoden aikana, kun kuntoutusjakso alkaa. Kuntoutuksen jakamisesta ilmoitetaan Valtiokonttorille kuntoutushakemuksen yhteydessä.
Mikäli sotainvalidi luovuttaa puolisolleen yhden viikon laitoskuntoutuksestaan, aviopuoliso on oikeutettu 7 päivän laitoskuntoutusjaksoon. Invalidilla on mahdollisuus valita silloin joko 21 päivää laitoskuntoutusta tai vaihtoehtoisesti 15 päivää päiväkuntoutusta tai 18 kertaa avokuntoutusta tai 18 kertaa tuettua kotona kuntoutumista.
Mikäli sotainvalidi luovuttaa puolisolleen kaksi viikkoa laitoskuntoutuksestaan, aviopuolisot voivat valita seuraavista vaihtoehdoista itselleen sopivimman kuntoutusjakson:
- laitoskuntoutus (14 päivää)
- päiväkuntoutus (10 päivää)
- tuettu kotona kuntoutuminen (12 kertaa)
- avokuntoutus (fysikaalista hoitoa 12 kertaa)
15 hoitokerran avokuntoutusjakso ei ole jaettavissa puolison kanssa.
-
Laitoshoito
Invalidilla on mahdollisuus päästä Valtiokonttorin maksamaan laitoshoitoon tai osa-aikaiseen laitoshoitoon, jos hänen terveydentilansa on heikentynyt siten, ettei hän selviydy kotona.
Edellytyksenä näiden palveluiden saamiseen on
- 10 % haitta-aste niillä sotainvalideilla, jotka ovat vahingoittuneet tai sairastuneet vuosien 1939-1945 sotien johdosta
- 20 % haitta-aste niillä sotilasinvalideilla, jotka ovat vahingoittuneet tai sairastuneet asepalveluksessa tai YK-tehtävissä ennen vuotta 1991
Invalidien laitoshoito ja osa-aikainen laitoshoito (päiväsairaalahoito)
Laitoshoitoa voidaan myöntää tarpeen mukaan jaksottaisena enintään 24 viikkoa vuodessa invalidille, jonka sotilasvammalaissa tarkoitettu haitta-aste on vähintään 10 (sotilasinvalidit 20) prosenttia. Hoidot on tarkoitus kohdistaa invalideille, jotka asuvat kotonaan eivätkä vielä ole pysyvän laitoshoidon tarpeessa, mutta joiden toimintakyky on siinä määrin heikentynyt, että he tarvitsevat runsaasti palveluja tai omaisen hoitoa selviytyäkseen kotona.
Osa-aikainen laitoshoito tarkoittaa päiväsairaalatyyppistä hoitoa, jossa invalidi on päivät laitoksessa ja yöt kotona. Hoidot on tarkoitus järjestää jaksoittaisina, jolloin niillä voidaan tukea kotona selviytymistä mahdollisimman hyvin. Tällaista jaksottaista laitoshoitoa ja osa-aikaista laitoshoitoa voidaan järjestää sotainvalidien sairaskodeissa ja muissa hoitolaitoksissa, joiden kanssa Valtiokonttori on tehnyt sopimuksen kyseisten palvelujen järjestämisestä. Laki koskee myös Ruotsissa asuvia sotainvalideja.
Missä laitoshoitoa annetaan?
Laitoshoitoa annetaan eri puolilla maata sijaitsevissa sairas- ja veljeskodeissa sekä monissa erityislaitoksissa.
Laitoshoitoa sairas- ja veljeskodeissa sekä erityislaitoksissa haetaan Valtiokonttorin lomakkeella Laitoshoitohakemus >
Julkinen laitoshoito
Vähintään 10 prosentin sotainvalideille ja vähintään 20 prosentin sotilasinvalideille on hyvinvointialueiden sairaaloissa, terveyskeskusten vuodeosastoilla sekä vanhainkodeissa ja muissa sosiaalihuollon laitoksissa annettava pitkäaikainen laitoshoito maksutonta.
Invalidin hyvinvointialueen viranomaiset päättävät ja antavat lisätietoja julkisesta laitoshoidosta.
-
Sairausapulisä ja korotettu sairausapulisä
Vähintään 20 prosentin sota- ja sotilasinvalidilla on mahdollisuus hakea korvausta muista kuin korvatuista vammoista tai sairauksista johtuvista kuluista. Tällöin korvaus maksetaan sairausapulisänä. Invalidin omien kulujen lisäksi sairausapulisässä voidaan ottaa huomioon myös elinkoron korotukseen oikeuttavan omaisen sairauskulut.
Vähintään puoli vuotta kestävä laitoshoito katkaisee sairausapulisän sekä jatkuvan ja korotetun sairausapulisän maksamisen.
Sairausapulisän tulorajat
Sairausapulisä on toimeentulosidonnainen. Jos tulot ylittävät alla olevat tulorajat, määrätään hakijalle omavastuu. Tulorajat ovat:
- yksin elävällä henkilöllä alle 18 900 euroa
- aviopuolisoilla yhteenlaskettuna alle 30 700 euroa
Omavastuuta ei määrätä, jos bruttotulot ilman sotavammakorvauksia jäävät tulorajojen alle. Jos hakijan tai hakijan ja puolison yhteenlasketut vuosibruttotulot ovat 67 300 euroa tai enemmän, sairausapulisää ei voi saada.
Sairausapulisän muodossa korvattaville kustannuksille on asetettu vuosiylärajat. Tällä hetkellä ne ovat:
- työikäisellä 4 263,91 ja
- eläkeikäisellä 4 020,09 euroa
Sairausapulisään oikeuttavien kulujen tulee yleensä olla lääkäri-, lääke-, sairaalahoito-, hammashoito-, silmälasi- ja kuulokojekuluja. Lisäksi voidaan korvata kodinhoitokuluina, esim. siivous, lumityöt, puiden pilkkominen, mattojen ja liinavaatteiden pesu, enintään 100 euroa kuukaudessa.
Sairausapulisän hakeminen
Sairausapulisää voi hakea vain jo maksettujen kulujen perusteella. Sairausapulisä on toimeentulosidonnainen korvaus.
On suositeltavaa kerätä kulutositteita pidemmältä ajalta ja hakea sairausapulisää esimerkiksi kerran tai kahdesti vuodessa. Valtiokonttorilta veloitettavat kustannukset saavat kuitenkin olla korkeintaan puolitoista vuotta vanhoja.
Sairausapulisän hakemuslomake Sairausapulisähakemus >
Jatkuva sairausapulisä
Ne invalidit puolisoineen, joiden sairauskulut ovat huomattavat, voivat saada jatkuvan sairausapulisän. Tätä ei tarvitse hakea, vaan Valtiokonttori myöntää sen edellisten hakemusten perusteella.
Korotettu sairausapulisä
Kotihoidon aiheuttamista jatkuvista kustannuksista on mahdollisuus saada korvausta Valtiokonttorilta korotettuna sairausapulisänä. Korotetun sairausapulisän myöntäminen perustuu taloudelliseen tarveharkintaan.
Edellytyksenä korotetun sairausapulisän saamiselle on
- vähintään 50 prosentin haitta-aste ja
- kaikki tulot huomioon ottaen nettotulot jäävät alle
- 1 500 euroa /kk yksin elävät tai
- 2 400 euroa /kk aviopuolisot.
Korotetun sairausapulisän hakeminen
Korotettua sairausapulisää haetaan jo syntyneiden kustannusten tai toisen henkilön jo antaman kotihoidon perusteella. Valtiokonttoriin pitää toimittaa kuitit kotihoidon kustannuksista ja hakijan tuloista. Korotettu sairausapulisä maksetaan invalidille itselleen ja on muiden korvausten tavoin verovapaata tuloa.
-
Täydennyskorko
Vähintään 20 prosentin invalideilla on mahdollisuus saada Valtiokonttorilta toimeentulon tukena täydennyskorkoa.
Vähintään 30 prosentin invalidit saavat täydennyskoron suurempana kuin 20–25 prosentin invalidit.
Täydennyskorko myönnetään pääsääntöisesti määräajaksi. 65 vuotta täyttäneille invalideille täydennyskorko voidaan myöntää toistaiseksi, mikäli heidän elinkorkonsa on myönnetty toistaiseksi. Jos täydennyskoron saajan elinolosuhteissa tai toimeentulossa tapahtuu huomattava muutos, voidaan täydennyskorkopäätöstä oikaista.
Täydennyskorkoa ja sen oikaisua haetaan Valtiokonttorin lomakkeella Täydennyskorkohakemus ja täydennyskoron oikaisuhakemus >
Kenelle maksetaan täydennyskorko?
Täydennyskorkoa myönnetään invalideille, joiden tulot alittavat vahvistetut tulorajat. Sen saantiin ja suuruuteen vaikuttavat hakijan bruttotulot sekä haitta-asteprosentti.
Täydennyskoron tulorajat
Pienimpään täydennyskorkoon oikeuttavan bruttovuositulon yläraja on:
- 30–100 prosentin invalideilla 16 489 euroa
- 20–25 prosentin invalideilla 12 920 euroa
Täydennyskorkoa myönnettäessä otetaan vuosituloina huomioon kaikki muut tulot, paitsi
- hakijan sotilasvammalain mukaiset korvaukset
- Kelan maksama asumis- ja hoitotuki
- Kelan maksama ylimääräinen rintamalisä, puolisolisä ja lapsikorotus.
Täydennyskoron määrän muuttuminen
- Pysyvään laitoshoitoon siirtyminen katkaisee täydennyskoron maksamisen kokonaan.
- Yli 11 viikkoa kestävä määräaikainen laitoshoito pienentää täydennyskorkoa.
- Jos aviopuolison bruttotulot ylittävät 2 100 euroa kuukaudessa, voidaan täydennyskorkoa pienentää.
-
Vähintään 10 %:n invalidin etuudet; mm. sairaanhoito ja apuvälineet
Sotainvalidille maksetaan sotavammana korvatun vamman tai sairauden vuoksi tarpeellinen sairaanhoito.
Lisäksi vähintään 10 %:n invalidille korvataan:
- korvattujen vammojen ja sairauksien hoito
- yleisen terveydentilan tarkastus
- erikoistutkimus
- jalkahoito
- pienapuvälineet
Korvattujen vammojen ja sairauksien hoito
Valtiokonttori korvaa vammojen ja sairauksien vuoksi tarpeelliset
- tutkimukset
- hoidot
- lääkkeet
- apuvälineet
Sairaanhoitona korvattavien kustannusten tulee olla kohtuullisia ja hoitotavoitteiden kannalta asiallisia. Valtiokonttori maksaa tällöin myös hoidon hankkimisesta aiheutuneet välttämättömät matkakustannukset.
Tutkimuksia ja hoitotoimenpiteitä varten on suositeltavaa pyytää etukäteen Valtiokonttorilta maksusitoumus vapaamuotoisella hakemuksella tai Valtiokonttorin lomakkeella Maksusitoumushakemus >
Sairaanhoitokulujen korvaaminen
Jos invalidi on itse maksanut kulut, hakemus toimitettava alkuperäisine kuitteineen Valtiokonttoriin viimeistään vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jona kulut on maksettu.
Valtiokonttorille pitää esittää selvitys hoidon perusteista ja kustannuksista.
Apuvälineet
Valtiokonttori korvaa apuvälineet, jotka ovat tarpeellisia korvatun vamman tai sairauden vuoksi.
Apuvälineen korvattavuutta kannattaa tiedustella etukäteen puhelimitse Valtiokonttorista.
Korvattavia apuvälineitä voivat olla muun muassa:
- liikkumisen apuvälineet
- päivittäisissä toiminnoissa tarvittavat vammaisille tarkoitetut välineet
- kuulo- ja näkövammaisten apuvälineet
- auto vaikeasti liikuntavammaiselle, jolla on oikeus moottoriajoneuvolisään (korvauksella yläraja)
- auton hallintalaitteet ja automaattivaihteisto vaikeasti käsi- ja liikuntavammaiselle (korvauksella yläraja)
Yleisen terveydentilan tarkastus
Invalidilla, jonka työkyvyttömyysaste on vähintään 10 prosenttia, on mahdollisuus käydä Valtiokonttorin kustannuksella yleistä terveydentilaa koskevassa tarkastuksessa. Tarkastus käsittää vain maksusitoumuksessa ilmoitetut tutkimukset.
Valtiokonttori korvaa yleisen terveydentilan tarkastuksen kerran kalenterivuodessa.
Suosittelemme hakemaan maksusitoumuksen Valtiokonttorilta etukäteen lomakkeella Maksusitoumushakemus >
Maksusitoumus on voimassa toistaiseksi, joten sitä ei tarvitse hakea vuosittain uudestaan.
Erikoistutkimus
Valtiokonttorilta on mahdollista saada maksusitoumus erikoistutkimukseen, jos yleistarkastuksen perusteella tai muuten on aihetta epäillä sairautta, joka edellyttää tutkimuksia.
Jo todettujen sekä hylättyjen sairauksien tai vammojen tutkimuksiin ei maksusitoumusta myönnetä.
Suosittelemme hakemaan maksusitoumuksen aina etukäteen lomakkeella Maksusitoumushakemus >, jolloin tutkimuksen suorittaja voi velkoa kustannukset suoraan Valtiokonttorilta.
Jalkahoito
Vähintään 10 prosentin invalidille korvataan kalenterivuodessa kolme jalkahoitoa, vaikka hoidon tarve ei johtuisikaan korvatusta vammasta tai sairaudesta. Valtiokonttori korvaa jalkahoidosta kohtuulliset kustannukset.
Jalkahoitoa ei myönnetä aviopuolisoille.
Jalkahoitoon voi saada pyynnöstä maksusitoumuksen, joka on voimassa jatkuvasti. Tällöin jalkojenhoitaja voi velkoa hoidot suoraan Valtiokonttorilta.
Jos invalidi maksaa itse jalkahoidon, hän voi lähettää kuitit Valtiokonttoriin. Kuiteista tulee selvitä:
- hoidon hinta
- että kyseessä on jalkahoito
- hoitoa saaneen henkilön nimi
- milloin hoito on annettu
Kuka voi antaa jalkahoitoa?
Jalkahoitoa voi antaa jalkaterapeutti, jalkojenhoitaja, jalkojenhoitoon erikoistunut terveydenhuollon peruskoulutuksen saanut henkilö tai kosmetologi.
Pienapuvälineet
Vähintään 10 prosentin invalidille korvataan päivittäisten toimintojen apuvälineet, joiden arvonlisäverollinen hinta on enintään 150 euroa.
Pienapuvälineitä ovat mm.
- kävelykepit, kyynärsauvat ja jääpiikit
- sukanvetolaitteet
- liukuesteet kenkiin
- pukeutumisen apuvälineet
- tarttumapihdit
- yleisavaajat, tölkin avaajat ja oven avaamiseen tarvittavat apuvälineet
- koroketyynyt
- sängynjalan korotukset
- suihkujakkarat
- tukitangot
- näkövammaisten apuvälineet (esim. suurennuslasit, kellot)
- kuulovammaisten apuvälineet (esim. ovikellon ja puhelimen lisähälyttimet)
Korvausta voi saada useampaankin apuvälineeseen. Edellytyksenä on, että invalidi tarvitsee apuvälinettä kotona selviytymisen tueksi. Valtiokonttori voi tarvittaessa pyytää asiantuntijan arvion apuvälineiden tarpeellisuudesta.
Mitä EI korvata?
Yli 150 euron hintaisia apuvälineitä ei korvata, vaikka invalidi olisi itse halukas maksamaan tästä ylimenevän osuuden.
Jos apuvälineen tarve johtuu invalidin korvatusta vammasta tai sairaudesta, niin myös yli 150 euroa maksavat apuvälineet voidaan korvata.
Pienapuvälineinä ei korvata:
- vaippoja ja vaippahousuja
- harrastus- ja kuntoiluvälineitä (esim. kävelysauvat, voimistelumatot, sykemittarit)
- lämpösukkia, polven lämmittimiä ja lämpökerrastoja
- terveyskenkiä
- kuulokojeen paristoja (ellei kyse ole korvatusta vammasta tai sairaudesta)
- silmälasien linssejä tai kehyksiä (ellei kyse ole korvatusta vammasta tai sairaudesta)
-
Palvelut Ruotsissa ja muualla ulkomailla asuville
Laitoshoito Ruotsissa
Ruotsissa asuvilla vähintään 10 prosentin sotainvalideilla on mahdollisuus saada maksutonta laitoshoitoa ja osa-aikaista laitoshoitoa vastaavaa hoitoa asuinmaassaan.
Laitoshoidon hakeminen Ruotsissa
Invalidin tulee hakea maksusitoumusta laitoshoitoon Valtiokonttorista lomakkeella Ansökan till särskilt boende, korttidsboende eller dagvård >
Laitoshoitopaikan järjestämisessä ja hakemuksen valmistelussa auttaa Sotainvalidien Veljesliiton Ruotsin piiri >
Valtiokonttori antaa maksusitoumuksen invalidin kotikunnalle, joka järjestää hoidon ja laskuttaa siitä Valtiokonttoria.
Ateriapalvelu Ruotsissa
Valtiokonttori voi korvata kahdesta päivittäisestä ateriasta aiheutuvat kustannukset Ruotsissa vakituisesti asuvalle vahingoittuneelle tai sairastuneelle. Näihin palveluihin ovat oikeutettuja 1.1.2016 alkaen myös ne Ruotsissa asuvat henkilöt, jotka ovat vuosien 1939-1945 sotien johdosta vahingoittuneet tai sairastuneet ja joiden haitta-aste on 10 %.
Ateriakorvausta ei kuitenkaan makseta laitoskuntoutuksen tai sellaisen Valtiokonttorin korvaamaan hoidon ajalta, joka vastaa laitoshoitoa tai osa-aikaista laitoshoitoa.
Valtiokonttori vahvistaa korvattavan aterian hinnan vuosittain. Hinta noudattaa Ruotsissa verotuksessa lounasedulle vahvistettua arvoa.
Ateriapalvelun hakeminen Ruotsissa
Ateriakorvauksen hakemisessa auttaa Sotainvalidien Veljesliiton Ruotsin piiri >
Ateriapalvelun toimittaminen hakijalle
Suomen Sotainvalidien Ruotsin piiri hoitaa ateriapalvelun Edenred-lounaskorttijärjestelmällä.
Valtiokonttori korvaa myös muut henkilökohtaisen hoivan ja koti- ja tukipalvelut kuittien perusteella.
Lisätietoja:
Sotainvalidien Veljesliiton Ruotsin piiri >
Ulkomailla asuvien sotainvalidien kuntoutus
Ulkomailla asuvat invalidit voivat saada kuntoutusta joko asuinmaassaan tai Suomessa. Invalidi voi kuitenkin saada kuntoutusta Suomessa vain siinä tapauksessa, että hänen terveydentilansa sallii matkustamisen.
-
Kuoleman jälkeiset korvaukset
Valtiokonttori maksaa sota- tai sotilasinvalidin kuoleman jälkeen korvauksina:
- hautausapua
- huoltoeläkettä (ks. välilehti Puolisot, lesket, lapset)
Lisäksi Valtiokonttori maksaa toimeentuloharkintaisesti seuraavia korvauksia (ks. välilehti Puolisot, lesket, lapset):
- lisähuoltoeläkettä
- kertakaikkista korvausta
- huoltoeläkettä uudelleen avioituneelle, jonka myöhemmin solmima avioliitto on päättynyt
Hautausapu invalidin kuolinpesälle
Valtiokonttori maksaa hautausapua, jos kuolleen invalidin haitta-aste oli vähintään 20 prosenttia. Jos invalidin kuolema johtui korvattavasta vammasta tai sairaudesta, maksetaan hautausapua myös alle 20 prosentin invalidin kuoleman jälkeen.
Hautausavun suuruus on 3 009,81 euroa vuonna 2024.
Hautausavun myöntäminen
Valtiokonttori maksaa kuolinpesälle kuuluvan hautausavun ilman hakemusta vainajan pankkitilille, jolle sotilasvammakorvaus on maksettu. Tällöin Valtiokonttorin lähettää kuolinpesälle vainajan viimeisellä kotiosoitteella tiedotteen hautausavun maksamisesta. Valtiokonttori maksaa kuolinpesälle hautausavun ilman selvitystä kulujen suuruudesta.
Hautausavun myöntämisen nopeuttamiseksi invalidin kuolinpäivä olisi syytä ilmoittaa mahdollisimman pian asiakaspalveluun: sotilasvamma- ja veteraaniasioiden asiakaspalvelu puh. 0295 50 3070.
Valtiokonttorille ilmoitettua pankkitiliä ei kannata lakkauttaa, ennen kuin hautausapu ja muut mahdolliset kuolinpesälle kuuluvat korvaukset on maksettu.
-
Sotainvalidien puolisoiden, leskien ja sotaleskien kuntoutus
Vaikeavammaisten sotainvalidien puolisoilla, sotainvalidia hoitaneilla leskillä ja sotaleskillä (kaatuneiden lesket) on mahdollisuus päästä valtion varoin kuntoutukseen.
Kuntoutukseen oikeutettuja ovat:
- vaikeavammaisten sotainvalidien puolisot, kun sotainvalidien haitta-aste on vähintään 30 %
- vaikeavammaisten sotainvalidien lesket, kun sotainvalidien haitta-aste on ollut sotainvalidin kuollessa vähintään 30 %
- sotalesket
Laitoskuntoutusjakson pituus on enintään kaksi viikkoa ja päiväkuntoutusjakson pituus on enintään 15 päivää. Avokuntoutus voi käsittää enintään 15 hoitokerran sarjan.
Kuntoutukseen haetaan Valtiokonttorista joko sille tarkoitetulla hakemuslomakkeella tai vapaamuotoisella hakemuksella. Kuntoutuksen pääsyn edellytykset vahvistetaan vuosittain annettavalla asetuksella. Erityisesti pitää kiinnittää huomiota siihen, että vammautuminen tai sairastuminen tapahtui sodan aikana tai sodan johdosta vuonna 1939-1945.
Valtioneuvoston asetus 1075/2023 >
Valtiokonttorille osoitettavaan laitoskuntoutushakemukseen tulee liittää lääkärintodistus, josta ilmenee hakijan yleinen terveydentila ja kuntoutuksen tarve. Valtiokonttori ei korvaa lääkärinlausunnon hankkimisesta aiheutuneita kustannuksia.
Matkakulujen korvaaminen
Valtiokonttori ei korvaa matkakuluja. Korvausta matkakuluista voi hakea Kelalta >
-
Huoltoeläke
Huoltoeläke on kuukausittain maksettava taloudellinen tuki, jonka määrä riippuu edunjättäjän eli invalidin haitta-asteesta ja syntymävuodesta.
Valtiokonttori maksaa huoltoeläkettä leskelle ja alle 17-vuotiaalle lapselle invalidin kuoleman jälkeen, jos
- invalidin haitta-aste oli vähintään 30 prosenttia tai
- invalidin kuolema johtui vammasta tai sairaudesta, josta hänelle on maksettu elinkorkoa.
Lisäksi leskelle myönnettävän huoltoeläkkeen edellytyksenä on, että
- avioliitto on solmittu vähintään 3 vuotta ennen invalidin kuolemaa tai
- avioliitosta on syntynyt lapsi.
Huoltoeläkkeen hakeminen
Huoltoeläkettä haetaan Valtiokonttorin lomakkeella Huoltoeläkehakemus >
Toimeentuloharkintaiset korvaukset
Hakijalle, joka on invalidin kuoleman jälkeen vailla kohtuullista elatusta, myönnetään
- invalidin kuoleman jälkeen maksettavia toimeentuloharkintaisia korvauksia
- lisähuoltoeläkettä
- kertakaikkista korvausta tai
- uudelleen avioituneen lesken huoltoeläkettä
Kun harkitaan oikeutta mainittuihin korvauksiin tai lisähuoltoeläkkeen suuruutta, otetaan huomioon hakijan nettotulot ja omaisuus, myös invalidin kuolinpesän omaisuus.
Lisäksi vähennyksinä huomioidaan mm.
- kohtuulliset asumiskulut,
- sairauskulujen omavastuuosuuksia,
- välttämättömien velkojen korot sekä
- välttämättömän ulkopuolisen avun käytöstä johtuvat kustannukset.
Kelan hoitotuki > kuitenkin usein kompensoi ulkopuolisesta avusta aiheutuneita kustannuksia. Hoitotuki tai sen saantimahdollisuus on katsottava ensisijaiseksi.
Asumiskuluja ovat vuokramenot, yhtiövastikkeet, erilliset lämmityskulut ja vesimaksut. Omakotitalon asumiskuluiksi hyväksytään 266 euroa kuukaudessa. Asumiskulut jaetaan kaikkien asunnossa asuvien kesken.
Satunnaisia sairaalakuluja ei oteta huomioon harkinnanvaraisia korvauksia myönnettäessä.
Huoltoeläke ns. entiselle eli uudelleen avioituneelle leskelle
Sodassa kuolleen leski tai sotainvalidin leski, joka solmimansa uuden avioliiton vuoksi on menettänyt oikeutensa huoltoeläkkeeseen, voi saada uuden avioliiton purkauduttua uudelleen huoltoeläkettä (ns. entisen lesken huoltoeläke).
Edellytyksenä on, että lesken myöhempi avioliitto on purkautunut kuoleman tai avioeron myötä. Avioliiton purkautumisesta tulee olla kulunut vähintään kolme vuotta.
Uudelleen avioituneen lesken huoltoeläkettä on aina haettava Valtiokonttorin lomakkeella Sota- tai sotilasinvalidin omaisen korvaushakemus >
Ns. entinen leski voi saada uudelleen huoltoeläkettä sen jälkeen, kun myöhemmin solmitun avioliiton purkautumisesta kuoleman tai eron kautta on kulunut vähintään kolme vuotta. Edellytyksenä on, että hänen työ- ja ansiokykynsä sekä varallisuutensa ovat niin vähäiset, että hän on vailla kohtuullista elatusta.
-
Jatkohuoltoeläke
Jatkohuoltoeläke voidaan myöntää hakemuksesta myös 17 vuotta täyttäneelle lapselle, jos
- 17–23-vuotias lapsi on opiskelun takia estynyt olemasta ansiotyössä tai
- lapsella on ennen 17 ikävuotta syntynyt ruumiillinen tai henkinen vajavuus ja hän on sen vuoksi kykenemätön elättämään itseään.
-
Lisähuoltoeläke
Huoltoeläkettä saavalla leskellä on mahdollisuus saada hakemuksesta lisähuoltoeläkettä toimeentulon vaikeutumisen perusteella. Myös huoltoeläkettä saavilla täysorvolla lapsella ja vanhemmalla on mahdollisuus saada lisähuoltoeläkettä kohtuullisen toimeentulon turvaamiseksi.
Lisähuoltoeläkettä ei yleensä myönnetä pysyvässä laitoshuollossa olevalle.
-
Kertakaikkinen korvaus
Kertakaikkinen korvaus voidaan maksaa hakemuksen perusteella 10–25 prosentin invalidin leskelle ja alle 17-vuotiaalle lapselle, jolla ei ole oikeutta huoltoeläkkeeseen. Edellytyksenä on, että hakija on vailla kohtuullista toimeentuloa.
Kertakaikkista korvausta ei yleensä myönnetä pysyvässä laitoshuollossa olevalle.
Korvauksen hakeminen
Kertakaikkista korvausta on haettava Valtiokonttorilta vuoden sisällä invalidin kuolemasta.
Älä lähetä Valtiokonttorille alkuperäisiä asiakirjoja hakemuksen liitteenä. Muunnamme kaikki meille lähetetyt asiakirjat sähköiseen muotoon ja säilytämme ne sähköisinä tallenteina. Digitoinnin yhteydessä paperiset asiakirjat hävitetään.
-
Sähköinen kuntoutushakemus
Sotainvalidien kuntoutus on haettavissa sähköisen asiointipalvelun kautta
- sota- ja sotilasinvalideille
- puolisoille ja leskille
- erityisryhmille.
Hakemuksen täyttäjän tulee tunnistautua Suomi.fi-palvelussa. Suomi.fi-tunnistautuminen on julkishallinnon yhteinen tunnistautumispalvelu. Voit tunnistautua pankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella tai varmennekortilla.
Asiointipalvelussa voi hakea korvausta itselleen tai asioida korvauksen hakijan puolesta. Hakijan puolesta voi asioida esimerkiksi kuntoutuslaitoksen edustaja, omainen, edunvalvoja tai avustaja.
Asiointipalvelu ohjaa hakemuksen täyttämisessä ja varmistaa, että annat kaikki hakemuksen käsittelyn kannalta tarpeelliset tiedot. Täyttääksesi hakemuksen tarvitset ainakin:
• hakijan tiedot
• sota- tai sotilasinvalidin vahinkonumeron (muotoa 123456/66)
• lääkärinlausunnon, jos terveydentila on merkittävästi huonontunut edellisen kuntoutusjakson jälkeen tai edellisestä kuntoutuksesta on yli kaksi vuotta tai jos laitos- tai päiväkuntoutukseen haetaan ensimmäistä kertaa.Hakemusta voi myös täydentää myöhemmin sähköisellä lisätietoilmoituksella.
Suomi.fi-valtuutuksella asioiminen
Korvauksen hakija voi valtuuttaa muun henkilön tai organisaation asioimaan puolestaan. Yritys tai yhteisö puolestaan voi valtuuttaa esimerkiksi työntekijänsä asioimaan nimissään.
Valtuuttaminen tapahtuu Suomi.fi-valtuudet -palvelun kautta. Kuntoutusta haetaan korvaus-, maksuvapautus- tai perintöasian hoitaminen -valtuutuksella. Lisätietoa Suomi.fi-valtuutuksista >
Sähköisessä asiointipalvelussa hakemuksen laatija valitsee ennen palveluun kirjautumista asiointiroolin. Asiointirooli määrittelee sen, hoitaako henkilö omia asioitaan vai asioiko toisen henkilön tai yrityksen puolesta Suomi.fi-valtuudella tai ilman valtuutta.
Ohje asiointivaltuuksien antamiseen kuntoutuslaitoksille ja muille palveluntuottajille
-
Hakulomakkeet
Asunnon muutostyöt
Asunnon muutostyöt -korvaushakemus >
Työvaihe- ja valmiusastetodistus >Laitoshoito Ruotsissa
Ansökan till särskilt boende, korttidsboende eller dagvård >Elinkorko
Elinkorkohakemus >Kunnallinen laitoshoito
Ilmoitus Valtiokonttorille sotainvalidin laitoshoidosta >Laitoshoito
Laitoshoitohakemus >Kuntoutushakemus – Sotainvalidit
Kuntoutushakemus 10-25 % invalidit >
Kuntoutushakemus 30-100 % invalidit >Kuntoutushakemus – Aviopuolisot, lesket ja sotalesket
Puoliso- ja leskikuntoutushakemus >Maksusitoumukset sairaanhoitoa ja tutkimuksia varten
Maksusitoumushakemus >Muut lomakkeet
Matkalasku >Omaisten korvaukset
Sota- tai sotilasinvalidin omaisen korvaushakemus >
Huoltoeläkehakemus >Sairausapulisä
Sairausapulisähakemus >Täydennyskorko
Täydennyskorkohakemus ja täydennyskoron oikaisuhakemus > -
Ohjeet laitoksille
Laskutus- ja raportointiohjeita sotainvalidien kuntoutuslaitoksille
Valtiokonttori on solminut sotainvalidien hoito- ja kuntoutussopimukset vuosille 2023-2027. Laitokset laskuttavat käytetyt palvelut Valtiokonttorilta.
Hoito ja kuntoutus
Sotainvalidien hoidon ja kuntoutuksen laskutus Valtiokonttorilta tapahtuu kuukausittain jälkikäteen. Laskutuksessa ei sotainvalidien kohdalla ole vielä siirrytty sähköiseen ympäristöön, vaan laskutus tapahtuu turvasähköpostilla tai paperilla niin kuin tähänkin asti.
Matkustus
Valtiokonttori korvaa tuetun kotona kuntoutumisen matkakustannukset niiltä osin kuin edestakainen matka asiakkaan luokse ylittää 60 kilometriä.
Lue matkakustannusten korvaamisen ohje >
Erityisryhmät, puolisot, lesket, kutsutut, ylimääräiset kustannukset
Olemme siirtyneet verkkolaskutukseen
- erityisryhmien kuntoutuksen,
- puoliso-/leskikuntoutuksen,
- kuntoutukseen kutsuttujen sotainvalidien matkakustannusten sekä
- laitoshoidon ylimääräisten kustannusten laskujen maksamisessa.
Palveluntuottaja toimittaa edellä mainittujen korvauslajien laskut verkkolaskuna valtionhallinnon verkkolaskuoperaattorina toimivan OpusCapita Group Oy:n kautta. Viitetietojen (tiliöintikoodien) oikea käyttö on hyvin tärkeää laskujen käsittelyn nopean käsittelyn varmistamiseksi.
Lue sähköisen laskutuksen ohje kokonaan >
Raportointi
Valtiokonttorin laatimaa lomaketta tulee käyttää hoitopäivien ja -käyntikertojen lukumäärien ilmoittamisessa.
Oheisena Hoitopäivien ilmoituspohja käyttöönne >
Lisätietoja hoitopäivien ilmoittamisesta antaa:
Merja Längman, puh. 0295 50 3239, etunimi.sukunimi [at] valtiokonttori.fi -
Ohjeita hyvinvointialueille ja kunnille
Korvaamme hyvinvointialueille (poikkeuksena Ahvenanmaan kunnat ja Helsingin kaupunki, jotka järjestävät palvelut itse) kustannukset, jotka aiheutuvat invalidien kotipalveluista, asumispalveluista, omaishoidon tuesta, avokuntoutuksesta sekä laitoshoidosta.
Edellytyksenä palveluiden korvaamiselle on
- vähintään 10 % haitta-aste niillä invalideilla, jotka ovat vahingoittuneet tai sairastuneet vuosien 1939-1945 sotien johdosta
- vähintään 20 % haitta-aste niillä invalideilla, jotka ovat vahingoittuneet tai sairastuneet asepalveluksessa tai YK-tehtävissä ennen vuotta 1991.
Sotainvalideille järjestettyjen palvelujen korvaaminen hyvinvointialueille ja kunnille 2025 >
-
Valtiokonttorin hoidolle asettamat vähimmäisvaatimukset
Valtiokonttorin sotainvalidien ympärivuorokautiselle hoidolle asettamat vähimmäisvaatimukset
Valtiokonttori on kilpailuttanut sotainvalidien hoitopalvelut vuosille 2018–2022. Valituksi tulemisen edellytyksenä oli muun muassa, että palveluntuottaja ja tarjottu palvelu täyttävät kokonaisuudessaan asetetut vähimmäisvaatimukset.
Ympärivuorokautisen hoidon laadun vähimmäisvaatimukset löytyvät oheisista liitteistä. Laatuvaatimukset ovat voimassa, kun sotainvalidi on
- Valtiokonttorin korvaamassa ympärivuorokautisessa hoidossa
- puitesopimuksen mukaisen palveluntuottajan luona.
Vähimmäisvaatimukset on laadittu moniammatillisessa työryhmässä syksyllä 2016. Asiakkaalle määritellään toimintakykyluokka hänen avuntarpeensa mukaan. Osa laadun vähimmäisvaatimuksista koskee kaikkia toimintakykyluokkia, osa on toimintakykyluokkakohtaisia. Kaikki palveluntuottajat eivät tarjoa ympärivuorokautisen hoidon erityisluokkaa ja saattohoitoa.
Valtiokonttori valvoo asiakkaidensa hoidon laatua. Valtiokonttorilla ei ole toimivaltaa valvoa hoidon laatua puitesopimuksessa mukana olevissa laitoksissa muiden kuin Valtiokonttorin asiakkaiden osalta.
Valtiokonttorin vaatimukset eivät koske muiden kilpailuttamaa hoitoa
Jos sotainvalidin hoito ei ole Valtiokonttorin kilpailuttamaa, eivät Valtiokontto-rin asettamat laatuvaatimukset koske sitä. Tästä syystä laatuvaatimukset eivät koske hoitoa silloin, kun sotainvalidi on
- kunnallisessa laitoshoidossa Valtiokonttorin korvaamana
- palveluasumisessa itse maksavana tai esimerkiksi kunnan korvaama-na, vaikka Valtiokonttori korvaa henkilölle kotipalveluja kuten ateria- tai siivouspalveluja.
Ympärivuorokautisen hoidon laatuvaatimukset
-
Käytettävissä olevat hoitolaitokset
-
Muutoksen hakeminen päätöksiin
Jokaisen haavoittuneen, vammautuneen tai sairastuneen on pääsääntöisesti itse huolehdittava korvauksien ja niihin mahdollisesti tehtävien oikaisujen hakemisesta.
Tarkempia tietoja ja käytännön ohjeita korvaushakemusten tekemisessä saa Valtiokonttorilta, puh. 0295 50 3070.
Tietoja ja ohjeita antavat myös Sotainvalidien Veljesliiton paikallisosastot, piiritoimistot ja keskustoimistot sekä neuvontapalvelua antavat sairas- ja veljeskodit >.
Elinkoron ja lisähuoltoeläkkeen oikaisu
Oikaisuhakemuksella voi hakea:
- elinkoron perusteena olevan työkyvyttömyysasteprosentin korottamista
- muutosta voimassa oleviin elinkoron lisäysosiin, täydennyskorkoon ja lisähuoltoeläkkeeseen
Elinkoron oikaisu
Perusteena elinkoron oikaisua haettaessa on, että korvatun vamman tai sairauden aiheuttama haitta on lisääntynyt olennaisesti aikaisemmin annetun elinkorkopäätöksen jälkeen. Tässä yhteydessä voidaan ottaa huomioon myös mahdolliset korvatuista vammoista tai sairauksista johtuvat lisävammat ja -sairaudet.
Haitan lisääntyminen on hakemuksen yhteydessä osoitettava lääkärinlausunnolla.
Elinkoron oikaisuasiaa ratkaistaessa ei oteta huomioon ikääntymisestä johtuvaa yleisen terveydentilan heikkenemistä ja siviilisairauksien tai -vammojen tilan pahenemista.
Elinkoron lisäysosien, täydennyskoron ja lisähuoltoeläkkeiden oikaisu
Myös voimassa oleviin elinkoron lisäysosa-, täydennyskorko- ja lisähuoltoeläkepäätöksiin voi hakea oikaisua. Perusteena oikaisua haettaessa on, että ne seikat, joista korvauksen suuruus riippuu, ovat olennaisesti muuttuneet.
Oikaisujen hakemiselle ei ole määräaikoja.
Korvauksen uudelleen hakeminen
Korvauksen uudelleen hakeminen on mahdollista, jos palveluksessa tai niihin rinnastettavissa olosuhteissa sattunut sairastuminen tai vahingoittuminen on tapahtunut ennen sotilasvammalain voimaantuloa 1.1.1948.
Päätöksen uudelleen tutkiminen
Valtiokonttori voi tutkia uudelleen ne viittä vuotta vanhemmat päätökset, joilla korvaus jostakin vammasta tai sairaudesta on hylätty kokonaan tai jokin vamma tai sairaus on korvattu vain osittain.
Uudelleen tutkimista voi hakea Valtiokonttorilta sen omien päätösten lisäksi myös vakuutusoikeuden ja korkeimman oikeuden päätöksiin.
Milloin on mahdollista hakea korvausta uudelleen?
Ratkaisevaa kaikissa tapauksissa on, että asiaa koskevasta viimeisestä päätöksestä on kulunut vähintään viisi vuotta.
Asian uudelleen tutkimisen perusteella voi saada myönteisen päätöksen, jos korvauskäytäntö on muuttunut. Myös uuden selvityksen esittäminen saattaa auttaa asiassa. Uutena selvityksenä voivat esimerkiksi tulla kyseeseen lääkärinlausunnot ja silminnäkijöiden kertomukset.
Valitus / oikaisuvaatimus
Valtiokonttorin päätökseen haetaan oikaisua Valtiokonttorilta.
Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti ja se osoitetaan Valtiokonttorille. Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava oikaisua vaativan nimi ja kotikunta. Oikaisuvaatimuskirjelmä on oikaisua vaativan tai sen muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos oikaisuvaatimuksen tekijä ei itse allekirjoita oikaisuvaatimusta, on mukaan liitettävä valtakirja, ellei asiamies ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja. Jos oikaisuvaatimuksen on laatinut muu kuin oikaisua vaatinut itse, on oikaisuvaatimuskirjelmässä ilmoitettava laatijan ammatti ja asuinpaikka.
Oikaisuvaatimukseen on liitettävä Valtiokonttorin päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä. Lisäksi oikaisuvaatimukseen on liitettävä alkuperäisenä tai kopiona asiakirjat, joihin vaatimuksen tekijä vetoaa vaatimuksensa tueksi, jos niitä ei ole jo aikaisemmin toimitettu Valtiokonttorille. Oikaisuvaatimuksesta pitää ilmetä millaista oikaisua päätökseen vaaditaan ja perusteet, joilla oikaisua vaaditaan.
Oikaisuvaatimuksen on oltava Valtiokonttorissa viimeistään ennen virka-ajan päättymistä kolmantenakymmenentenä (30) päivänä sen päivän jälkeen, jona oikaisuvaatimuksen tekijä sai tiedon päätöksestä. Hänen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei oikaisuvaatimuksen yhteydessä muuta näytetä, seitsemäntenä (7) päivänä päätökseen merkityn postiinjättöpäivän jälkeen.
Oikaisuvaatimuksen tekijä tai hänen laillisesti valtuuttamansa asiamies voi toimittaa oikaisuvaatimuskirjelmän Valtiokonttorille henkilökohtaisesti, omalla vastuullaan lähettiä käyttäen, postitse tai sähköpostitse.
Jos oikaisuvaatimus lähetetään postitse, se on annettava postin kuljetettavaksi niin ajoissa, että oikaisuvaatimuksen sisältävä postilähetys tai ilmoitus lähetyksen saapumisesta postin osoitetoimipaikkaan annetaan Valtiokonttorille ennen edellä mainitun määräajan päättymistä.
Valtiokonttorin postiosoite on PL 60, 00054 VALTIOKONTTORI.
Sähköposti: soveinfo@valtiokonttori.fiJos asiakas on tyytymätön päätökseen, jonka Valtiokonttori on antanut oikaisuvaatimuksen perusteella, asiakas voi valittaa siitä Vakuutusoikeuteen.
Päätöksen poisto
Vakuutusoikeus voi poistaa lainvoimaisen päätöksen, jos se perustuu virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen tai ei ilmeisesti ole lainmukainen.
-
Lainsäädäntö
