EU-jäsenvaltioiden on esitettävä kansallinen elpymis- ja palautumissuunnitelma (Recovery and Resilience Plan, RRP), jotta ne voivat saada rahoitusta EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä (Recovery and Resilience Facility, RRF). EU:n neuvosto hyväksyi Suomen suunnitelman 29. lokakuuta 2021.

Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelma muodostuu viidestä kokonaisuudesta:

• vihreä siirtymä
• digitalisaatio
• työllisyys ja osaaminen
• sosiaali- ja terveyspalvelut
• REPowerEU.

Suomen suunnitelma on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa.

Suomen kestävän kasvun ohjelma

Suomen hallitus on valinnut kestävän kasvun ohjelmaan mukaan investointeja ja uudistuksia, joilla voidaan saavuttaa pitkän aikavälin myönteisiä vaikutuksia. Kokonaisuuksilla on tarkoitus edistää talouden rakennemuutosta.

Suomen kestävän kasvun ohjelmalla tuetaan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua. Ohjelma vauhdittaa kilpailukykyä, investointeja, osaamistason nostoa sekä tutkimusta, kehitystä ja innovaatioita.

Ohjelman tavoitteena on

• vähentää kasvihuonekaasupäästöjä
• kasvattaa tuottavuutta
• nostaa työllisyysastetta
• nopeuttaa hoitoon pääsyä
• edistää alueellista, sosiaalista ja sukupuolten tasa-arvoa.

Suomen kestävän kasvun ohjelma rakentuu neljälle pilarille:

• Vihreä siirtymä tukee talouden rakennemuutosta ja hiilineutraalia hyvinvointiyhteiskuntaa
• Digitalisaation ja datatalouden avulla vahvistetaan tuottavuutta ja tuodaan palvelut kaikkien saataville
• Työllisyysasteen ja osaamistason nostaminen kestävän kasvun vauhdittamiseksi
• Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden vahvistaminen ja kustannusvaikuttavuuden lisääminen.

Rahoitus EU:n elpymisvälineestä

Ohjelman rahoitus tulee pääosin EU:n elpymisvälineestä (Next Generation EU). Elpymisväline jakaantuu seitsemään ohjelmaan, joista elpymis- ja palautumistukiväline (RRF) on kooltaan ylivoimaisesti suurin.

Jäsenvaltion on esitettävä kansallinen elpymis- ja palautumissuunnitelma (RRP), jotta se voi saada elpymis- ja palautumistukivälineen rahoitusta. Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelma on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa.

Suomen kestävän kasvun ohjelmaa rahoitetaan elpymis- ja palautumistukivälineen (RRF) varoilla. RRF on suurin Next Generation EU:n seitsemästä ohjelmasta.

> Tutustu Suomen kestävän kasvun ohjelmaan (vm.fi)

© Euroopan unioni, 2022

Kuvan tekstiversio:

Elpymis- ja palautumistukivälineellä (RRF) on keskeinen rooli Euroopan elpymissuunnitelmassa Next Generation EU:ssa. Sillä tuetaan taloudellisesti EU-maita koronakriisin sosioekonomisten vaikutusten lievittämiseksi.

Kuinka paljon?

Next Generation EU -väline yhteensä: 750 mrd. €
Elpymis- ja palautumistukiväline yhteensä: 672,5 mrd. €

• lainoina: 360 mrd. €
• avustuksina: 312,5 mrd. €

Avustusten jakoperusteet

2021–2022 (70%)

• työttömyysaste 2015–2019
• käänteinen asukaskohtainen BKT
• väestöosuus

2023 (30%)

• reaalisen BKT:n supistuma vuonna 2020
• reaalisen BKT:n kokonaissupistuma vuosina 2020–2021
• käänteinen asukaskohtainen BKT
• väestöosuus

Kaikki luvut edellä on ilmaistu vuoden 2018 hintoina. Käypinä hintoina Next Generation EU:n määrärahat ovat yhteensä 807,1 mrd. €, johon sisältyy elpymis- ja palautumistukivälineen 724 mrd. €

(338 mrd. € avustuksia, 386 mrd. € lainoja).

Miten varat käytetään?

Jäsenmaille maksetaan varoja kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien perusteella. Ne voivat sisältää uudistuksia ja julkisia investointihankkeita. Suunnitelmien on

• vastattava EU:n prioriteetteja eli vauhditettava kasvua, luotava työpaikkoja ja parannettava taloudellista ja sosiaalista palautumiskykyä
• vastattava maakohtaisiin haasteisiin eurooppalaisen ohjausjakson maakohtaisten suositusten mukaisesti
• tuettava vihreää siirtymää eli vähintään 37% varoista on ohjattava edistämään ilmastotoimia ja ympäristökestävyyttä
• edistettävä digitalisaatiota eli vähintään 20% varoista on ohjattava edistämään EU:n digitaalista siirtymää

Esimerkkejä aloista, joilla toteutettavia uudistuksia ja investointihankkeita voidaan sisällyttää elpymis- ja palautumissuunnitelmiin:

• digitalisaatio
• älykäs, kestävä ja osallistava kasvu sekä työpaikat
• seuraavan sukupolven politiikat
• terveys ja sietokyky
• sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus
• vihreä siirtymä

Miten se toimii?

1. Jäsenmaat voivat toimittaa elpymis- ja palautumissuunnitelmiensa luonnoksia 15. lokakuuta 2020 alkaen.
2. Euroopan komissio keskustelee suunnitelmista kunkin jäsenmaan kanssa.
3. Jäsenmaiden on määrä toimittaa suunnitelmansa viimeistään 30. huhtikuuta 2021. Suunnitelmia voidaan muuttaa myöhemmin.
4. Komissio arvioi suunnitelmat ja välittää ne parlamentille ja neuvostolle.
5. EU:n neuvosto arvioi ja hyväksyy suunnitelmat komission ehdotuksen pohjalta.
6. Neuvosto voi keskeyttää hyväksymisen tai maksut, jos vaatimuksia laiminlyödään merkittävästi.
7. Maksut jäsenmaille alkavat. Ennakkomaksuina enintään 13% avustuksista ja 13% lainoista.
8. Jäsenmaat raportoivat edistymisestä kahdesti vuodessa eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä.
9. Komissio raportoi täytäntöönpanosta parlamentille ja neuvostolle.
10. Riippumattomat arvioinnit vuonna 2024, jälkiarviointi viimeistään 2028.

Suunnittelun kolme tärkeää ajankohtaa

2020
Suunnitelmat voivat sisältää toimia, jotka on aloitettu aikaisintaan helmikuussa 2020.

2023
Jäsenmaiden elpymis- ja palautumisvaroja voidaan sitoa vuoden 2023 loppuun asti.

2026
Uudistukset ja investoinnit on toteutettava vuoteen 2026 mennessä.

Valtiokonttorin tehtävänä on Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman (RRP) toimeenpanon hallinnointi ja valvonta. Tehtävä perustuu lakiin Euroopan unionin elpymis- ja palautumistukivälineen hallinnoinnista, valvonnasta ja tarkastuksesta (537/2022) sekä lakiin valtiokonttorista (15.2.1991/305).

Valtiokonttori vastaa EU:n elpymis- ja palautumisrahoitusta myöntävien viranomaisten käyttöön tulevasta tietojärjestelmäkokonaisuudesta, ohjaa ja valvoo ministeriöitä ja virastoja sekä raportoi valtiovarainministeriölle.

Valtiokonttorin tehtävä on myös raportoida valtiovarainministeriölle elpymis- ja palautumissuunnitelman tavoitteiden ja periaatteiden toteutumista. Valtiokonttori voi tehdä valvontakäyntejä tukia myöntäviin viranomaisiin ja hankkeisiin sekä tarvittaessa määrätä ministeriöt selvittämään mahdollisia epäselvyyksiä ja tekemään korjauksia. Valtiokonttori ilmoittaa havaitsemistaan varojen väärinkäytöstä valtiovarainministeriölle sekä tarvittaessa toimittaa tietoja ja selvityksiä komission ja muiden EU:n valvontaelinten tietopyyntöihin.

Valtiokonttori tekee yhteistyötä monien sidosryhmien kanssa, keskeisintä on ministeriöiden kanssa tehtävä yhteistyö. Kun kansallinen laki on tullut voimaan, Valtiokonttori käynnistää ministeriöiden nimeämistä henkilöistä koostuvan teknisen sihteeristön toiminnan. Teknisen sihteeristön tehtävänä on varmistaa ministeriöiden ja Valtiokonttorin välinen säännöllinen yhteistyö ja tukea valtiovarainministeriötä elpymis- ja palautumissuunnitelman koordinoinnissa.

> Lue lisää tiedotteesta 10.1.2022: Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman toimeenpanon hallinnointi ja valvonta Valtiokonttorin tehtäväksi