Yleistä asuntolainan valtiontakauksesta
Valtiontakauksen voi saada omistusasuntolainaan, jolla ostetaan vähintään puolet asunnosta. Asunto voi olla osakehuoneisto, omakotitalo tai rakennettava omakotitalo. Asunnon tulee tulla lainansaajan omaan vakituiseen käyttöön.
Valtion takaaman omistusasuntolainan voi saada vapaarahoitteisen tai ASP-rahoitetun asunnon hankintaan.
Omistusasuntolainan määrä voi olla enintään 85 prosenttia asunnon hankintahinnasta tai ASP-korkotukilainoissa 90 prosenttia hankintahinnasta.
Valtiontakausta ei tarvitse hakea erikseen, vaan siitä sovitaan luottoneuvottelussa asuntolainan myöntämisen yhteydessä. Valtiontakauksesta tulee olla sovittu ennen kaupantekoa tai rakentamisen aloittamista, eikä sitä voida liittää lainaan jälkikäteen.
-
Lainansaajaa koskevat edellytykset
Omistusasuntolainan valtiontakauksen voi saada yksityishenkilö, joka hankkii asunnon itselleen tai perheelleen ensisijaiseksi asunnoksi.
Takauksen voi saada myös ulkomaan kansalainen, jos hän hankkii vakituisen asunnon Suomesta. Edellytyksenä on, että henkilö asuu vakituisesti Suomessa ja hänellä on suomalainen henkilötunnus. Henkilöllä ei tarvitse olla pysyvää oleskelulupaa, mutta sen tulee olla pidempiaikainen.
Lainansaajan ei tarvitse olla ensiasunnonostaja, joten valtiontakauksen voi saada, vaikka olisi aiemmin omistanut jo asunnon joko Suomesta tai ulkomailta.
-
Enimmäislaina-aika
Valtion takaaman omistusasuntolainan laina-aika voi olla enintään 25 vuotta lainan tai sen ensimmäisen erän nostamisesta lukien. Jos lainansaaja ottaa omistusasuntolainan tilalle uuden lainan, enimmäislaina-ajan katsotaan alkavan alkuperäisen lainan tai sen ensimmäisen erän nostamisesta.
Pankki voi laina-aikana lainansaajan pyynnöstä pidentää laina-aikaa enintään 27 vuoteen. Pidentäminen on mahdollista ainoastaan, jos lainansaajan lainanhoitokyky on oleellisesti heikentynyt esimerkiksi sairauden, työttömyyden tai muun näihin rinnastettavan syyn vuoksi.
Pankin tulee ilmoittaa laina-ajan pidennyksestä Valtiokonttorille. Laina-ajan pidentäminen on dokumentoitava huolellisesti ja asiakirjat on säilytettävä siihen saakka, kun laina on maksettu takaisin.
Enimmäislaina-aikaa koskeva säännös tuli voimaan 1.5.2006. Sitä ennen nostettujen omistusasuntolainojen laina-aikaan sovelletaan aiempaa lainsäädäntöä.
-
Valtiontakauksen määrä
Valtiontakaus on enintään 20 prosenttia kulloinkin jäljellä olevasta lainapääomasta. Jos kyseessä on ASP-korkotukilaina, valtiontakaus voi olla enintään 25 prosenttia. Takauksen euromäärä vähenee sitä mukaa, kun lainaa lyhennetään. Takauksen prosenttiosuus pysyy koko ajan samana.
Valtion vastuu samaan asuntoon kohdistuvasta pääomasta on enintään 60 000 euroa. Jos omistusasuntolainaa myönnetään yli 300 000 euroa ja valtiontakausta käytetään enimmäismäärä 60 000 euroa, takauksen osuus lainasta jää alle 20 prosentin. Takauksen todellista prosenttiosuutta käytetään määritettäessä valtiontakauksen jäljellä olevaa euromäärää.
Jos takauksen euromäärä ei vastaa velkakirjassa ilmoitettua prosenttiosuutta lainan määrästä, käytetään takauksen euromäärän perusteella muodostuvaa todellista prosenttiosuutta.
-
Takausmaksu
Valtiontakauksesta peritään lainan tai sen ensimmäisen erän nostamisen yhteydessä takausmaksu, joka on 2,5 prosenttia valtiontakauksen määrästä. ASP-korkotukilainalle takaus on maksuton.
Esimerkki takausmaksusta:
Asunnon hankintahinta 100 000 € Omistusasuntolaina (85 % asunnon hinnasta) 85 000 € Valtiontakauksen määrä (enintään 20 % asuntolainasta) 17 000 € Takausmaksu (2,5 % valtiontakauksen määrästä) 425 € -
Lainan käyttötarkoitus
Valtiontakauksen saamisen edellytyksenä on aina omistusasunnon hankinta tai rakentaminen. Valtiontakausta ei voi saada esimerkiksi lainaan, jolla rahoitetaan:
- asumisoikeusasunnon asumisoikeusmaksu
- peruskorjaus tai perusparannus
- lisärakentaminen tai laajentaminen.
Rakennuksen muutostöihin voi saada valtiontakauksen vain, jos rakennuskustannukset vastaavat samankaltaisen uuden rakennuksen kustannuksia. Tämä voi tulla kyseeseen, kun vanhasta rakennuksesta hyödynnetään kivijalka.
Valtiontakaus myönnetään vain ensisijaisen asunnon hankintaan. Osan asunnosta voi luovuttaa perheen ulkopuolisen henkilön käyttöön, kunhan pääosa asunnosta on omassa käytössä. Ensisijaisia asuntoja voi olla vain yksi.
Vapaa-ajan asunnon ja sijoitusasunnon hankintaan otettavalle lainalle ei voi saada valtiontakausta. Sijoitusasunnoksi katsotaan esimerkiksi vanhempien nimiin ostettu opiskelija-asunto tai perheen ulkopuolisille vuokrattava asunto.
-
Asunnolle asetetut edellytykset
Lainansaajan tulee hankkia vähintään 50 prosenttia omakotitalosta, rakennettavasta omakotitalosta tai asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavista osakkeista tai osuuksista.
Omistusasuntolainalla hankittavan asunnon pitää sijaita Suomessa. Asunto ei kuitenkaan voi sijaita Ahvenanmaalla, jossa on oma takausjärjestelmänsä.
Asunnon on sijaittava alueella, jolla ympärivuotinen asuminen on sallittua.
Osakehuoneisto
Osakehuoneistoista valtiontakauksen voi saada asunto-osakeyhtiön, asunto-osuuskunnan tai keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön osakkeisiin tai osuuksiin. Sen sijaan sitä ei voi saada kiinteistöosakeyhtiön osakkeisiin.
Hankittavan asunnon yhteyteen voi liittyä asunnon käyttöä palveleva autopaikka silloin, kun se ostetaan samanaikaisesti asunto-osakkeen kanssa. Samanaikaisesti asunto-osakkeen kanssa hankittavia autopaikkoja voidaan ostaa enintään yksi autopaikka yhtä lainansaajaa kohden.
Omakotitalo
Omakotitalolla tarkoitetaan rakennusta, jossa on vain asuintiloja. Siihen voi kuulua myös ulkorakennus, saunarakennus, autotalli tai muita asumiseen välittömästi liittyviä tiloja, jos ne ovat omakotitalon kokoon nähden vähäisiä.
Jos ostettavalla kiinteistöllä sijaitsee esimerkiksi hevostalli, hallirakennus tai muita tiloja, jotka eivät liity asumiseen, niiden osuus on eroteltava kauppakirjassa. Niiden rahoittamiseen ei voi käyttää omistusasuntolainaa.
Omakotitalona ei voida pitää sellaista kohdetta, joka on ostettaessa muussa kuin asuinkäytössä (esimerkiksi kesämökkinä, kouluna tai liiketilana). Käyttötarkoituksen tulee olla muutettuna myyjän toimesta ennen kuin kohde hankitaan omistusasuntolainalla. Ostajan tekemällä käyttötarkoituksen muutoksella ei ole vaikutusta asiaan.
-
Yhteisen asunnon ostaminen
Jos kaksi lainansaajaa hankkii yhdessä asunnon, tulee molempien omistusosuuksien olla 50 prosenttia. Lainansaajilla voi olla joko yhteinen laina tai kaksi erillistä lainaa. Jos lainat ovat erillisiä, valtiontakaus voidaan ottaa joko molemmille lainoille tai vain toiselle lainalle. Tällöin panttaus on toteutettava siten, että molempien lainojen ensisijaiseksi vakuudeksi pantataan joko asunnon hallintaan oikeuttavat osakkeet kokonaisuudessaan tai kiinnitys koko ostettavaan kiinteistöön.
Erityispanttaussitoumuksessa on oltava maininta siitä, että jos asunto myydään, pankki käyttää kyseisen luoton maksamiseen ensisijaisesti lainansaajan omistusosuutta vastaavan summan asunnon kauppahinnasta.
-
Rakentamiskohteet
Omakotitalon rakentaminen
Omakotitalon rakentamisen hankintahintana pidetään pankille esitettyä omakotitalon rakentamisen kustannusarviota. Arvio tulee laskea realistisesti, sillä hyväksyttyä kustannusarviota ei voida muuttaa jälkikäteen. Jos rakentamisen kustannukset kasvavat rakentamisaikana, niiden rahoittamiseen tulee käyttää muita varoja tai muuta lainaa.
Kustannusarvioon ei lasketa mukaan oman työn osuutta, koska se ei lisää lainan tarvetta.
Tontin kauppahinta voidaan laskea mukaan siinä tapauksessa, että tontti hankitaan osana rakennusprojektia ja rahoitetaan samanaikaisesti nostettavalla lainalla, jossa on valtiontakaus. Tällöin rakentaminen on aloitettava viipymättä tontin hankinnasta.
Pankin tulee seurata rakennushankkeen edistymistä ja sitoa uusien luottoerien nosto rakennustyön vaiheittaiseen edistymiseen. Pankin on säilytettävä työvaihetodistukset tai muut selvitykset yhteydenpidosta rakennushankkeen toteuttajiin tai kunnan rakennusvalvontaviranomaisiin. Jos lainan tarve jää kustannusarviota pienemmäksi, omistusasuntolainaa nostetaan vain tarvittava määrä.
RS-kohteet
Yhtiölaina voidaan katsoa osaksi kauppahintaa, jos yhtiölainaosuus kirjataan kauppakirjaan tai dokumentoidaan kirjallisesti muulla luotettavalla tavalla. Ehtona on myös, että osuus maksetaan yhtiölle heti, kun se on mahdollista.
Yhtiölainaosuuden tulee olla jyvitetty huoneistolle yhtiöjärjestyksen mukaisen jyvitysperusteen mukaisesti. Kokonaisrahoituksen tulee olla sovittuna kaupantekohetkellä.
Uudiskohteen rakentamisvaiheessa ostajan huoneistoon teettämät kiinteät, suoraan asuntoon liittyvät lisä- ja muutostyöt voidaan laskea osaksi asunnon kokonaishintaa. Pankin on todennettava muutostyöt luotettavalla tavalla, ja muutostyöt todentavien asiakirjojen on oltava kauppakirjan liitteenä.
Valtiontakauksen käyttämisestä myöhemmin nostettavalle lainaosalle tulee sopia luottoneuvotteluissa jo rakentamisen aloittamisen yhteydessä. Valtiontakausta ei siten voida liittää luottoon lainan nostamisen jälkeen. Siinäkin tapauksessa, että alkupääoman rahoittamiseen käytetään omia varoja, pitää lopullisesta lainoituksesta sopia jo siinä vaiheessa, kun omia varoja käytetään hankkeen aloittamiseen ja rakentaminen aloitetaan.
Ryhmärakennuttaminen
Valtiontakausta ei voi saada lainalle, jolla rahoitetaan asunto-osakeyhtiömuotoisessa ryhmärakennuttamishankkeessa vaadittavaa alkupääomaa. Valtiontakauksen voi kuitenkin saada rakennuksen valmistuttua maksettavalle yhtiölainan osalle.
Muun tyyppisten ryhmärakennuttamishankkeiden osalta pankin on oltava yhteydessä Valtiokonttoriin ennen valtiontakauksen liittämistä lainaan.
-
Lainan lyhentäminen ja lyhennysvapaat
Jos valtiontakaus kattaa vain osan lainansaajan asuntolainasta, lainanlyhennykset on käytettävä ensisijaisesti valtion takaamaan lainaan.
Valtion takaamaan lainaan ei voida myöntää lyhennysvapaata siten, että vain ns. lisälainaa (johon ei liity valtiontakausta) lyhennetään. Lisälaina on valtion takaamasta omistusasuntolainasta erillinen laina, jolla on erillinen, valtion takaamasta lainasta riippumaton lyhennyssuunnitelma ja vakuusjärjestely.
Lyhennysvapaat
Valtiontakauslainan lyhennysvapaiden kestoa ei ole rajoitettu niin kauan, kun kokonaislaina-aika on enintään 25 vuotta. Lyhennysvapaista voi kokonaislaina-ajan sisällä sopia vapaasti pankin ja lainansaajan välillä. Lyhennyssuunnitelman tulee kuitenkin olla realistinen, eikä liian takapainotteinen.
Pankki voi lisäksi laina-aikana lainansaajan pyynnöstä pidentää laina-aikaa enintään 27 vuoteen, jos lainansaajan lainanhoitokyky on oleellisesti heikentynyt sairauden, työttömyyden tai muun näihin rinnastettavan syyn vuoksi.
Jos valtion takaama laina siirretään luottolaitoksesta toiseen, tieto myönnetyistä lyhennysvapaista pitää ilmoittaa uudelle luottolaitokselle.
-
Tiedonantovelvollisuus
Lainan myöntänyt pankki on velvollinen säilyttämään lainansaajan maksukyvyn arviointiin liittyvät asiakirjat, kunnes laina on maksettu takaisin. Sen on säilytettävä esimerkiksi maksukykylaskelmat sekä selvitykset hakijan tuloista, menoista, vastuista ja luottotiedoista. Pankin on Valtiokonttorin pyynnöstä esitettävä pyydetyt asiakirjat.
Sekä lainan myöntäneellä pankilla että lainansaajalla on lakiin perustuva velvollisuus antaa tietoja Valtiokonttorille. Pankin on ilmoitettava Valtiokonttorille lainasta, sen ehdoista ja ehtoihin myöhemmin mahdollisesti tehtävistä muutoksista sekä lainansaajan maksuviivästyksistä ja niiden aiheuttamista perintätoimista. Pankki ja lainansaaja ovat velvollisia antamaan Valtiokonttorille tiedot, jotka se katsoo valtiontakausten valvonnan kannalta tarpeellisiksi.
-
Lainan vakuus
Valtion takaamassa omistusasuntolainassa on oltava ensisijaisena vakuutena jokin seuraavista:
- osakkeet tai osuudet, jotka oikeuttavat lainoitettavan asunnon hallintaan
- kiinnitys lainoitettavaan kiinteistöön
- muu yhtä turvaava esinevakuus.
Vakuuden on katettava koko lainan määrä. Jos lainalle jää vakuusvajetta, tämä on eriteltävä omaksi lainakseen, johon ei liity valtiontakausta.
Kun vakuudeksi annettavaa omaisuutta arvioidaan, pankin on varmistettava, että
- arvioija on riippumaton luoton myöntämisestä
- arvioinnissa käytetään luotettavia menettelyjä, jotka perustuvat standardeihin.
Vakuuden on vastattava valtion takaamasta lainasta muita lainansaajan mahdollisia vastuita paremmalla etuoikeudella. Vakuuden on oltava parhaimmalla etusijalla. Vuokrasaatavan vakuudeksi tehdyn kiinnityksen tulee olla huonommalla etusijalla.
Vakuus tulee pantata erityispanttauksella eli vakuus on pantattava lainanumerolla yksilöitynä valtion takaaman lainan vakuudeksi.
Valtiontakausta ei voi liittää lainaan, jonka vakuutena on jälkipantti. Jälkipantin myöntäminen valtion takaaman lainan vakuudesta on mahdollista, kun asuntolainasta on maksettu pois niin paljon, että vakuuden arvo tähän riittää. Tällöin on varmistuttava siitä, että tällaiset saatavat ovat etuoikeusjärjestyksessä asuntolainaa huonommalla sijalla.
Vakuuden muuttaminen rahaksi
Pankin on huolehdittava lainasta ja sen vakuuksista lain ja sen nojalla annettujen säännösten, määräysten sekä hyvän pankkitavan mukaisesti. Esimerkiksi maksuhäiriötilanteissa on ryhdyttävä hyvän pankki- ja perintätavan mukaisiin toimiin.
Jos lainan vakuutena oleva omaisuus muutetaan rahaksi, lainanmyöntäjän on valvottava valtion etua. Myynnistä saatava tuotto on käytettävä ensisijaisesti kattamaan valtion vastuulla oleva osuus lainasta. Tästä on oltava merkintä lainasopimuksessa.
Lisäksi pankki voi käyttää tuottoa maksamiinsa välttämättömiin kuluihin, jotka ovat aiheutuneet vakuuden ylläpidosta ja myynnistä. Kulujen on kuitenkin oltava kohtuulliset. Tuottoa ei voi käyttää esimerkiksi oikeudenkäyntikuluihin tai muihin asian käsittelystä aiheutuviin kuluihin.
Vakuutus
Pankin on huolehdittava, että vakuuskohde on vakuutettu täydestä arvostaan. Vakuutus on oltava rakennuksen lisäksi asunnon kiinteällä sisustuksella.
Kiinteistön vakuutuksen on katettava vahingot, jotka kuuluvat yleisesti laajaan vakuutusturvaan. Niitä ovat palovahinkojen lisäksi esimerkiksi luonnonilmiöt ja putkistovuodot. Tämän tulee myös ilmetä panttausehdoista.
Asunto-osakeyhtiön kiinteistövakuutus kattaa yleensä vain rakennuksen. Pankin on lainanmyöntöhetkellä edellytettävä lainansaajalta, että asunnon kiinteä sisustus vakuutetaan myös siltä osin, kun sitä ei kateta asunto-osakeyhtiön kiinteistövakuutuksesta. Tämän tulee myös ilmetä panttausehdoista.
-
Lainan siirtäminen
Valtiontakauslaina voidaan siirtää uuteen kohteeseen, jos se käytetään lainansaajan vakituiseen asumiskäyttöön tulevaan asuntoon. Uudesta asunnosta pitää omistaa vähintään 50 prosenttia. Uusi asunto tule hankkia kohtuullisessa ajassa vanhan asunnon myynnistä.
Valtion takaamaa omistusasuntolainaa voi olla enintään 85 prosenttia uuden asunnon hankintahinnasta. Valtiontakaus on enintään 20 prosenttia omistusasuntolainan jäljellä olevasta pääomasta.
Olemassa oleva laina tulee siirtää pääomaltaan ja takausmäärältään sellaisenaan uuteen kohteeseen. Jos 85 prosentin lainaosuus ei vielä ole täynnä, voi valtion takaamaa lainaa saada lisää. Pankin on kuitenkin huolehdittava, että takauksen enimmäismäärä ei ylity.
-
Perintätilanteet
Valtiontakaus on ns. toissijainen vakuus. Valtio maksaa pankille lainmukaisen takauskorvauksen, jos lainansaaja ei pysty maksamaan lainaansa takaisin pankille eikä asunnon realisointihinnalla saada katettua pankin lainasaatavia.
Mahdollisessa perintätilanteessa asunnosta saatava realisointihinta tulee käyttää ensisijaisesti valtiontakauslainan maksamiseen.
Jos lainansaajia on kaksi, kauppahinta jaetaan lainansaajien omistussuhteiden mukaan ja sillä kuitataan ensin lainansaajien omien lainojen osuus. Kauppasummasta yli jäävä osuus käytetään toisen osapuolen lainan maksamiseen, jos lainalla on valtiontakaus. Jos valtion takaamaa lainaa on tämän jälkeen vielä jäljellä, pankki voi hakea Valtiokonttorilta korvausta valtiontakauksen perusteella.
Esimerkki:
A ja B omistavat asunnon osuuksin 50 prosenttia ja 50 prosenttia. A:lla on valtion takaamaa lainaa jäljellä 55 000 euroa ja B:llä on asuntolainaa jäljellä 40 000 euroa. B:n lainassa ei ole valtiontakausta.
Asunnosta saadaan realisoinnissa 90 000 euroa. Realisointitilanteessa kauppahinta jaetaan ensin omistusosuuksien suhteessa, jolloin A:n osuus on 45 000 euroa ja B:n osuus 45 000 euroa. A:n osuudella kuitataan ensin hänen valtiontakauslainaansa, jolloin lainaa jää jäljelle vielä 10 000 euroa.
Tämän jälkeen A:n lainan maksamiseen käytetään B:n lainan maksamisesta yli jäänyttä osuutta 5 000 euroa (45 000 euroa – 40 000 euroa). Tämän jälkeen A:n lainaa jää maksamatta vielä 5 000 euroa. Tästä summasta pankki voi hakea Valtiokonttorilta korvausta valtiontakauksen perusteella.
-
Takauskorvauksen hakeminen
Pankki voi hakea korvausta, kun lopullinen menetys on velallisen maksukyvyttömyyden toteamisen ja vakuutena olevan omaisuuden myynnin jälkeen selvitetty, eikä vakuuden realisoinnista saatu kauppahinta vastaa jäljellä olevan valtiontakauslainan määrää. Korvausta on haettava viivytyksettä, kun korvaushakemuksen tekemiselle säädetyt edellytykset ovat täyttyneet.
Takauskorvausta haetaan Valtiokonttorilta lomakkeella. Takauskorvausta voi hakea Valtiokonttorilta myös vapaamuotoisella kirjallisella hakemuksella, josta tulee ilmetä kaikki ne tiedot, joita hakemuslomakkeella pyydetään. Hakemus tulee täyttää huolellisesti ja mukaan tulee liittää tarvittavat lisäselvitykset.
-
Takauskorvauksen maksaminen ja lainanmyöntäjän tilitysvelvollisuus
Takauskorvausta maksetaan enintään haetun mukaisesti, ja korvaus voi olla enintään pankin toteutuneen luottotappion suuruinen. Korvauksen enimmäismäärä on kuitenkin valtiontakauksen määrä realisointihetkellä, jos pankin luottotappio on tätä suurempi.
Valtio vastaa maksamatta jääneistä koroista ja viivästyskoroista vain siltä osin kuin ne kohdistuvat valtion takaamaan osuuteen lainasta. Valtio vastaa korosta ja viivästyskorosta samalta ajalta ja saman perusteen mukaan kuin velallinen.
Korvaus voidaan jättää suorittamatta tai sitä voidaan alentaa, jos asuntolainan myöntämisessä, sen hoitamisessa tai sen vakuuksien hoitamisessa ei ole noudatettu lakia, sen nojalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä, tai hyvää pankkitapaa ja valtion etua on tällä menettelyllä loukattu.
Jos pankki saa perityksi lainansaajalta lyhennyksiä ja korkoja takauskorvauksen maksamisen jälkeen, on se lain nojalla velvollinen tilittämään valtiontakausta vastaavan osuuden Valtiokonttorille. Lainanmyöntäjän tulee olla yhteydessä Valtiokonttoriin ennen tilitystä: takauskorvaukset@valtiokonttori.fi. Valtiokonttori antaa maksuohjeet tilityksen suorittamiseksi.
-
Takautumisoikeus
Valtiokonttori perii pankille maksetun takauskorvauksen lainansaajalta. Korvausmäärästä peritään viivästyskorkoa korvauksen suorittamisesta lukien korkolain (633/1982) mukaan.
Takautumisoikeudesta tulee tehdä merkintä lainasopimukseen.
-
Takautumissaatavasta luopuminen
Pankille maksettuun takauskorvaukseen perustuva takautumissaatava voidaan hakemuksesta Valtiokonttorin niin päättäessä jättää perimättä siltä, jonka ei voida katsoa kohtuudella selviytyvän maksuista pysyvän työkyvyttömyyden, pitkäaikaisen työttömyyden, huoltovelvollisuuden tai muun näihin verrattavan syyn vuoksi.
Laissa mainittu työkyvyttömyys, työttömyys tai huoltovelvollisuus ei sellaisenaan vapauta takautumissaatavan suorittamisesta, vaan asiassa tulee esittää selvitys siitä, ettei hakijan voida katsoa kohtuudella selviytyvän maksuista laissa yksilöidyn tai muun siihen verrattavan syyn vuoksi. Valtiokonttori tekee päätöksen kokonaisharkinnan perusteella.
Takautumissaatavasta luopumista voi hakea Ohjeet ja lomakkeet -osiosta löytyvällä lomakkeella tai vapaamuotoisella kirjallisella hakemuksella, josta tulee ilmetä kaikki hakemuslomakkeella pyydetyt tiedot. Valtiokonttorilla tulee olla luopumista koskevan hakemuksen käsittelyä varten käytettävissään tarvittavat tiedot hakijan taloudellisesta tilanteesta, joten hakijan tulee toimittaa hakemuksensa liitteeksi selvitystä, joka tukee hakemuksessa esitettyjä seikkoja.
