Vanha afrikkalainen sananlasku toteaa viisaasti, että ”Jos haluat mennä nopeasti, mene yksin. Jos haluat mennä pitkälle, menkää yhdessä.” Tämä pätee erityisen hienosti vuoden lopussa päättyvään Yrityksen digitalous-hankkeeseen, jossa on tehty yli kolmen vuoden ajan laajaa yhteistyötä eri organisaatioiden kesken. Kaikki Valtiokonttorille asetetut hanketavoitteet saavutettiin ja työ taloushallinnon digitalisaation eteen jatkuu myös ensi vuonna.
Yhteistyö kaiken A ja O
Työ- ja elinkeinoministeriö asetti kesällä 2021 hankkeen, jonka visiona on luoda yhteentoimiva talouden ekosysteemi, jossa tilaukset, verkkolaskut, sähköiset kuitit ja yrityksen taloustiedot liikkuvat eri osapuolten välillä saumattomasti, reaaliaikaisesti ja turvallisesti.
Koko hanke on perustunut laajaan julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöhön. Kokeiluihin ja yhteiskehittämiseen on osallistunut niin ohjelmistotaloja, tilitoimistoja kuin monen kokoisia yrityksiä eri aloilta. Lisäksi tiivistä yhteistyötä on tehty vastuuviranomaisten, kuntien ja useiden alojen yhdistysten kesken.
Asiakasymmärrystä on kasvatettu ja yhteistyötä tehty monin tavoin: työpajoissa, haastatteluin, webinaareissa, pilotoimalla ja kokeilemalla toteutustapoja käytännössä oikeiden yritysten kanssa. Koko ajan on haluttu työskennellä mahdollisimman avoimesti ja niin, että erilaisten yritysten ja viranomaisten tarpeet ymmärretään.
Palautteen mukaan yritykset pitävät julkishallinnon ja yritysten välistä kehittämistoimintaa erittäin hyödyllisenä
– Hankkeessa on tehty runsaasti kokeiluja, jotka ovat sisältäneet uusia teknisiä ratkaisuja. Emme olisi onnistuneet saavuttamaan tavoitteita ilman laajaa organisaatioiden ja ihmisten välistä yhteistyötä, kertoo hankejohtaja Keijo Kettunen Valtiokonttorista.
Keijo Kettunen vetää Valtiokonttorissa tiimiä, jonka vastuulla on hankintasanomien, verkkolaskun ja eKuitin kehitystyö sekä kansainvälisen Peppol-standardin jalkauttaminen Suomeen. Valtiokonttorin työ näiden teemojen parissa jatkuu myös ensi vuonna.
”Olemme oppineet valtavasti näiden kolmen vuoden aikana.”
– Ymmärryksemme yritysten arjesta ja haasteista on kasvanut. Tiivis ja laaja yhteistyö on ollut myös omille asiantuntijoillemme erittäin inspiroivaa. On aidosti tunne, että teemme yhteiskunnan eri toimijoiden kannalta merkityksellisiä asioita ja ratkaisemme haasteita, joiden kanssa moni yritys ja viranomainen kamppailee.
– Vaikka hanke nykymuodossaan päättyy, ei maailma ole suinkaan vielä valmis. Olemme tehneet vuoteen 2030 asti ulottuvat suunnitelmat siihen, kuinka hankkeen aikaisia tuotoksia kehitetään edelleen ja jalkautetaan. Hyvää yhteistyötä kannattaa siis ehdottomasti jatkaa myös hankkeen jälkeen, Kettunen painottaa.
Yrityksen digitalous -hankkeen vastuuviranomaiset: |
Hankkeen johtoryhmä: |
|
|
Digitaaliselle taloushallinnolle suuret odotukset
Valtiokonttorin vastuulla on edistää verkkolaskujen, hankintasanomien ja organisaatioiden välisten eKuittien hyödyntämistä koko yhteiskunnassa.
Yritysten toiminta helpottuu, kun yritys voi tuottaa myös kaupankäynnin tositteet – tilaukset, laskut ja kuitit – sähköisesti ja koneluettavassa muodossa. Tiedot siirtyvät automaattisesti järjestelmien välillä ja parhaimmillaan tiliöintitiedot saadaan suoraan yrityksen kirjanpitoon.
Myös kaupankäynti EU-alueella toimivien yritysten kanssa sujuvoituu, kun otetaan käyttöön tositteiden kansainväliset standardit ja teknisesti yhteentoimivat ratkaisut.
Tavoitteena on myös, että digitalisoinnin myötä viranomaisraportointi hoituu tulevaisuudessa automaattisesti ja eri viranomaiset voivat hyödyntää jo kertaalleen toimitettua tietoa keskenään.
Taloushallinnon digitalisaatio tuottaa suuria hyötyjä myös julkishallinnolle. Reaaliaikaisempi tieto auttaa taloustilanteen ennustamisessa ja rakenteinen tieto mahdollistaa automaation lisäämisen. On laskettu, että pelkästään valtionhallinto voi säästää vuosittain noin 22 miljoonaa euroa, jos yhteiskunnassa siirrytään sähköisiin kuitteihin ja ostolaskuihin. Lisäksi esimerkiksi laajalla Peppol-verkon käyttöönotolla, eli tilaustenhallinnan digitalisoinnilla, voidaan vapauttaa Suomessa vuositasolla jopa 2,7 miljardin euron arvosta työtunteja tuottavampaan tekemiseen.
Tiivistä yhteistyöstä hyötyy tulevaisuudessa siis koko Suomi. Odotamme jo innolla tulevia vuosia ja yhteisiä harppauksia kohti digitaalista taloushallintoa!
