Viranomaisten välinen aktiivinen ja toimiva yhteistyö on avainasemassa myös petostentorjunnassa. Kommunikaatio on elintärkeä osa petosten ennaltaehkäisyssä ja monia tapauksia olisi voitu estää toimivalla viestinnällä ja tiedon jakamisella, toteaa Euroopan petostentorjuntavirasto OLAF:n pääjohtaja Ville Itälä.
Itälä puhui aiheesta Valtiokonttorissa 16.6.2022 järjestetyssä koulutuksessa, jossa käytiin läpi, miten petostentorjunta tulee huomioida EU:n elpymis- ja palautumistukivälineessä. Tukiviranomaisille suunnatussa koulutuksessa annettiin konkreettisia työkaluja petosten ennaltaehkäisemiseen ja havaitsemiseen.
Itälän lisäksi koulutuksessa puhuivat valtionvarainministeriön neuvotteleva virkamies Toni Tiala, Euroopan syyttäjänviraston valtuutettu syyttäjä Ritva Sahavirta, maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Saana Tarhanen sekä Valtiokonttorista pääjohtaja Timo Laitinen, erityisasiantuntija Tuuli Raatikainen ja hankejohtaja Vesa Hagström.
Kuvassa Toni Tiala, Ville Itälä, Ritva Sahavirta, Mari Näätsaari ja Timo Laitinen, joka avasi koulutustilaisuuden.
Suomen maine ja uskottavuus hyvällä tasolla
Euroopan petostentorjuntavirasto OLAF:n pääjohtaja Ville Itälä pitää hienona asiana sitä, että Suomi on OLAF:n sääntöjen vastaisuuksiin liittyvissä ilmoituksissa nollalukemissa. Hän uskoo sen johtuvan äärettömän vahvasta lähikontrollista, joka Suomessa on.
”Nämä tilastot eivät kuitenkaan pysy tällaisina itsestään, vaan se vaatii edelleenkin yhtä laadukasta työtä, jota Suomessa jo nyt tehdään”, Itälä summaa.
Ville Itälä pitää viranomaisten yhteistyötä merkittävänä.
Koulutuksessa Itälä esitteli petosriskiä lisääviä tekijöitä, joita olivat esimerkiksi korruptio, väärien dokumenttien toimittaminen sekä järjestäytynyt rikollisuus.
Itälä muistuttaakin, että myös Suomessa riski lisääntyvään järjestäytyneeseen rikollisuuteen kasvaa. ”Rikolliset ovat äärettömän kekseliäitä ja löytävät tiensä sinne, missä rahaa on. Muun muassa digitalisaatiota käytetään hyväksi.”
Käytännössä Euroopan petostentorjuntavirasto OLAF tekee hallinnollista tutkintaa. Saatuaan vihjeen petoksesta tai sääntöjen vastaisuudesta tehdään arvio siitä, onko tutkintaa järkevää aloittaa. Mikäli tutkintaprosessi aloitetaan, kerätään kaikki mahdollinen tieto käymällä paikan päällä sekä haastattelemalla todistajia ja epäiltyjä. Kerättyjen tietojen perusteella tehdään päätelmät, ja jos jotain sääntöjen vastaisuutta on ilmennyt, annetaan kansallisille viranomaisille suositus. OLAF ei siis itse voi syytettä nostaa tai pidättää ketään, vaan kansalliset viranomaiset tekevät itsenäisesti päätöksen syytteen nostamisesta tai tutkinnan aloittamisesta OLAF:n antaman suosituksen pohjalta.
Kyse on muustakin kuin rahasta
OLAF:n työn monipuolisuus sekä merkittävyys konkretisoitui tapauksessa, jonka Itälä kokee yhtenä uransa koskettavimmista tapauksista. Paikalliset viranomaiset Euroopassa takavarikoivat laivalastillisen leluja, jotka tulivat kolmansista maista. Lelut olivat vaarallisia ja saapuivat juuri ennen joulua. Mikäli lelut olisivat päässeet joulumarkkinoille asti ja sieltä lapsien saataville, olisi voinut käydä hyvin huonosti.
”Tapaus jäi vahvasti mieleen ja osoittaa sen, että työssä on kyse muustakin kuin pelkästään rahasta. Ihmisten terveys on myös tärkeä osa OLAF:n vastuualueita”
Itälä korostaa kuinka merkittävää viranomaisten yhteistyö on sekä kansallisella että Euroopan tasolla, etenkin kun kyseessä on EU-rahat. Kokonaisuus koostuu yksittäisten toimijoiden tiedoista. Siksi kommunikaatio on elintärkeä osa petosten ennaltaehkäisyssä ja moniakin tapauksia olisi voitu estää toimivalla viestinnällä ja tiedon jakamisella.
Yhteinen keskustelu on arvokasta
Ritva Sahavirta toivoo yhteydenottoja matalalla kynnyksellä.
Euroopan syyttäjänvirasto EPPO:n valtuutettu syyttäjä Ritva Sahavirta kannustaa, että avustuksista päättävät hallinnonviranomaisia olisivat häneen yhteydessä hyvin matalalla kynnyksellä.
”EPPO on suhteellisen uusi organisaatio ja olisin erittäin iloinen, jos pystyisimme saamaan yhteyden mahdollisimman moneen viranomaiseen, joka konkreettisesti tekee päätöksiä näistä avustuksista ja keskustella heidän kanssaan menettelyistä ja siitä, että onko heillä käsitystä menettelyyn liittyvistä riskeistä”.
On tärkeää ymmärtää petosten tunnusmerkistö
Avustuspetoksella pyritään hankkimaan itselleen tai toiselle taloudellista hyötyä. Sen avoin tunnusmerkki on yleensä väärän tiedon antaminen, sen salaaminen tai ilmoittamatta jättäminen asiasta tai merkittävästä muutoksesta, joka on omiaan olennaisesti vaikuttamaan avustuksen saantiin, määrään tai ehtoihin.
Viranomaisten tulisi ymmärtää tunnusmerkistö, jotta he pystyisivät tunnistamaan mahdollisia väärinkäytöksiä. Yhdessä keskusteleminen auttaa molemminpuolista ymmärrystä, joka on olennainen osa toimintaa.
”Olen hyvin vakuuttunut siitä, että suomalaiset virkamiehetkin tekevät kaikkensa rikosten torjunnan eteen, kun vaan saavat jostain vinkin siihen, että miten se tulisi tehdä”, Sahavirta toteaa.
Sahavirta uskoo, että koska asianomaisten viranomaisten kuten tuomarin ja poliisin päivät täyttyvät väärinkäytöksistä ja rikoksista, ei heillä synny väärää uskomusta Suomesta täysin turvallisena maana.
”Suomessa suhtaudutaan toisiin kuitenkin hyvin luottavaisesti, joten helposti myös viranomaisten keskuudessa tuudittaudutaan ajatukseen, että kansalaiset ovat asian suhteen rehellisiä”, Sahavirta lisää. Helposti sinisilmäisyyteen voi taipua, jolloin myös petosten tunnusmerkit eivät ole niin selkeästi havaittavissa.
”Petoksenteko tavat muuttuvat ja kehittyvät sitä mukaa kun tulee mahdollisuuksia anoa rahaa.”
”EPPO:n rakenne on ainutlaatuinen”
Ritva Sahavirta esitteli koulutuksessa EPPO:n toimivaltaan kuuluvat alueet, kuinka esitutkintaprosessi käytännössä etenee sekä avoimia tunnusmerkkejä, joita viranomaiset voivat hyödyntää toiminnassaan.
EPPO:n toimivaltaan kuuluu rajat ylittävät ALV-veropetokset, EU:n taloudellisia etuja vahingoittava korruptio, rahanpesu ja järjestäytynyt rikollisuus, virkarikokset, joissa virkamiehen rikollinen toiminta kohdistuu EU-varoihin sekä EU:lle vahinkoa aiheuttavat muut (avustus)petokset.
Sahavirta pitää EPPO:n viraston rakennetta ainutlaatuisena, sillä vaikka toiminta ylittää rajat, toimii jäsenvaltioiden yhteistyö yhden viraston alla hyvin sekä teknisesti että lainsäädännöllisesti. Vaikka kansalliset lainsäädännöt eivät ole harmoniassa toistensa kanssa, ammattitaitoiset toimijat virastossa osaavat soveltaa oman maansa lakia.
Koulutus yhdisti strategian ja konkreettiset toimintaohjeet
Valtiokonttorin erityisasiantuntija Tuuli Raatikainen sekä kokousta moderoinut yksikönjohtaja Mari Näätsaari pitivät valtionvarainministeriön kanssa yhteistyössä koottua koulutusta merkittävänä kokonaisuutena, jossa EU:n strateginen taso yhdistettiin konkreettisiin toimintatapaohjeisiin.
Mari Näätsaari ja Tuuli Raatikainen pitivät koulutusta tarpeellisena ja arvokkaana.
Tilaisuus mahdollisti myös virastojen välisen yhteistyön syventymisen sekä uusien kontaktien luomisen eri ministeriöidenkin välillä. Viranomaisyhteistyö on arvokasta, sillä yhdessä tekemällä toimintatavat paranevat.
Valtiokonttorin tehtäviin kuuluu muun muassa ministeriöiden ja tukiviranomaisten neuvominen tukivälinevarojen käytön hallinnoinnissa, seurannassa ja valvonnassa. Lisäksi Valtiokonttori valvoo ja varmentaa elpymis- ja palautumissuunnitelman toimeenpanoa ja tukivälinevarojen käyttöä. Valvonta sisältää ennakoivan valvonnan, johon kuuluu tukiviranomaisten ohjeistus, neuvonta sekä koulutukset. Myös jälkivalvonta ja varmennus ovat oleellisia Valtiokonttorin tehtäviä.
Mari Näätsaari ja Tuuli Raatikainen pitävät tätä Valtiokonttorin roolia sekä ennakoivaa reagointia tärkeänä tukiviranomaisille, jotka saivat koulutuksesta tukea, apua sekä ohjeita omaan toimintaansa petosten torjunnan suhteen.
Teksti ja kuvat: Miia Mattila
