Valtiokonttori laati kolmatta kertaa yhteenvedon yhtenäisen viitekehyksen mukaisesti toteutetuista valtionhallinnon vastuullisuusraporteista. Yhteenveto kuvaa, miten ministeriöt, virastot ja laitokset huomioivat kestävän kehityksen omassa toiminnassaan ja yhteisten varojen käytössä.
Vastuullisuusraporteissaan valtionhallinnon organisaatiot kuvaavat, miten ne omalla ydintoiminnallaan ja osaamisellaan edesauttavat omasta näkökulmastaan tärkeimmiksi tunnistamiensa 3–5 YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista (toiminnan kädenjälki). Raporteilla organisaatiot kertovat myös siitä, kuinka ne huolehtivat toiminnastaan aiheutuvista suorista vaikutuksista toimintaympäristöönsä (toiminnan jalanjälki).
Yleisimmin raporteissa tunnistettiin ilmastotekojen, vastuullisen kuluttamisen, ihmisarvoisen työn ja talouskasvun sekä rauhan, oikeudenmukaisuuden ja hyvän hallinnon tavoitteet. Kuten aikaisempina raportointivuosina, kaikki 17 YK:n kestävän kehityksen tavoitetta tulivat valtion- ja julkishallinnon vastuullisuusraporteilla tunnistetuiksi.
Vastuullisuusraportointi
- kannustaa organisaatioita kiinnittämään huomiota oman toiminnan vaikutusmahdollisuuksiin kestävän kehityksen edistämiseksi
- paljastaa organisaatiolle mahdolliset haasteet oman toiminnan kestävyydessä
- osoittaa sidosryhmille, kuinka organisaatio kertoo työstään ja seuraa sen toteutumista kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi.
Kriiseistä huolimatta ja niiden vuoksi on panostettava pitkäjänteiseen kestävyystyöhön
Vaikka Suomi pitää edelleen kärkisijaa YK:n kestävän kehityksen maavertailussa, on pistemäärä laskenut hieman edellisestä vuodesta. Syinä laskuun ovat ennen kaikkea kestämättömät kulutuskäytännöt ja Suomen aiheuttamat ulkoisvaikutukset, jotka hidastavat muiden maiden kestävää kehitystä. Kestävyystyön aktiivinen edistäminen vaatii jatkossa entistä enemmän kunnianhimoisten tavoitteiden asettamista toiminnalle sekä sopivien mittareiden löytämistä edistymisen seurantaa varten.
Pitkäjänteisyyden ja johdonmukaisuuden edistämiseksi moni organisaatio on ryhtynyt toteuttamaan erillistä vastuullisuusohjelmaa, -suunnitelmaa tai -strategiaa. Pidemmälle tähtäävä ohjelma tukee organisaation vastuullisuustyötä ja auttaa jäsentämään sitä, millaisia toimenpiteitä organisaation tulisi edistää. Organisaatiot ovat hakeneet ohjelmiltaan, suunnitelmiltaan ja strategioiltaan erityisesti sitä, että ne tukisivat mittari- ja tavoitetyötä.
– Valtiokonttorin ohjeistamana vastuullisuus ja sen raportointi ovat ilahduttavasti löytäneet paikkansa osana valtionhallinnon organisaatioiden toimintaa. Tämä kehitys on vasta alkua, ja kaikkien yhteiskunnan toimijoiden panos on edelleen välttämätöntä kestävän kehityksen rakentamiseksi, Valtiokonttorin pääjohtaja Liisa Räsänen sanoo.
Vuoden 2023 vastuullisuusraporteista laaditussa yhteenvedossa on tarkasteltu yhteensä 57 raporttia. Niistä 52 on ministeriöiden, virastojen ja laitosten laatimia. Valtiokonttorin ohjeen mukaisesti raportoivat myös HAUS kehittämiskeskus, Kansaneläkelaitos, Senaatti-konserni, Suomen metsäkeskus ja Työterveyslaitos.
Tutustu Valtiokonttorin laatimaan yhteenvetoraporttiin ja osallistu keskusteluun aihetunnisteella #KestävyysYhdessä.
RAPORTTI: YHTEISTYÖTÄ KESTÄVÄN TULEVAISUUDEN RAKENTAMISEKSI
TIIVISTELMÄ YHTEENVETORAPORTISTA
Lisätietoja:
kehityspäällikkö Katri Kanerva, puh. 0295 50 3364, katri.kanerva(at)valtiokonttori.fi
vastuullisuusasiantuntija Netta Jakola, puh. 0295 50 3364, netta.jakola(at)valtiokonttori.fi
Haastattelupyynnöt:
vastuullisuusraportointi(at)valtiokonttori.fi
