Valtionlainamarkkinoilla hinnat sopeutuivat korkeampiin korkoihin, mutta Suomen valtionlainojen kysyntä pysyi vahvana. Talouskasvun hidastuminen ja ympäri Eurooppaa toteutetut energian hintojennousua kompensoivat tukipaketit tuovat eurooppalaisille valtionlainamarkkinoille valtavasti tarjontaa ja kilpailua vuonna 2023.
Suomen valtio toteutti vuonna 2022 onnistuneesti 34,1 miljardin euron liikkeeseenlaskuohjelman. Uutta lainaa otettiin 12,7 miljardia euroa.
Valtionvelka oli vuoden 2022 lopussa 141,6 miljardia euroa eli 51,6 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen (51,2 % vuonna 2021). Julkinen velka oli 71,7 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen (72,4 % vuonna 2021). Tiedot löytyvät Valtiokonttorin tänään julkaisemasta katsauksesta, joka summaa valtion lainanoton, likviditeetinhallinnan ja valtionvelan riskienhallinnan vuonna 2022.
Vuoteen 2022 osui monta asiaa samaan aikaan: Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, sitä seurannut energiakriisi, korkea inflaatio, korkojen nopea nousu sekä rahapolitiikan muutos, kun keskuspankit alkoivat purkamaan poikkeuksellisia osto-ohjelmiaan. Vaikka markkina oli jo ennen Venäjän hyökkäystä varautunut korkotasojen nousuun, tapahtui nousu silti odotuksia paljon nopeammin.
”Pitkät korot nousivat kolme prosenttiyksikköä kymmenessä kuukaudessa, ja sen päälle tuli valtava määrä erilaisia tekijöitä, joiden keskinäisriippuvaisuuksia kukaan ei nähnyt etukäteen kovin selvästi. Vuoden aikana tapahtui niin paljon kerralla, että kokonaiskuvan muodostaminen oli hyvin haastavaa”, valtion lainanotosta vastaava finanssijohtaja Teppo Koivisto kertoo.
Vahva luottoluokitus ja ennakoitava strategia Suomen valtteja lainamarkkinoilla
Korkotasojen nousu on toisaalta saanut aikaan sen, että nyt on nähty pitkästä aikaa allokaatiomuutos takaisin joukkovelkakirjamarkkinoille ja korkotuotteisiin. Valtionlainoihin kohdistuu siis hyvä sijoittajakysyntä, mutta kun tarjontaakin on paljon, kilpailu on kovaa liikkeeseenlaskijoiden välillä.
Koiviston mukaan tilanne korostaa sijoittajien roolia. Tämä näkyy siten, että isojen valtioiden sekä EU:n lainat ovat käyneet hyvin kaupaksi, kun sijoittajat haluavat ostaa isoa kokoa ja sen mukanaan tuomaa hyvää vaihdettavuutta. Suomelle pienempänä liikkeeseenlaskijana tämä tarkoittaa sitä, että asiat täytyy tehdä oikealla tavalla.
Vaikka vuosi 2022 oli rahoitusmarkkinoilla poikkeuksellinen, Suomen valtionlainojen sijoittaja-allokaatiossa ei tapahtunut muutoksia. Samat sijoittajat luottavat Suomeen edelleen.
”Luottoluokituksen on tietysti oltava kunnossa, mutta sen lisäksi ennakoitavuus ja vakaus turvaavat sijoittajapohjaa. Siksi Suomen valtio liikkeeseenlaskijana toistaa samaa strategiaa vuodesta toiseen”, Koivisto sanoo.
Erityisteemana energia: Suomen vihreä siirtymä on jo pitkällä
Valtion velanhallinnan vuosikatsauksen 2022 erityisteemana on energia. Professori Veli-Pekka Tynkkynen on kirjoittanut katsaukseen artikkelin Suomen ”Ruxitista” ja energiaturvallisuudesta, painottaen sitä, kuinka energiamurroksen edistäminen edellyttää jatkossa koko Euroopassa parempaa ymmärrystä käsillä olevan energiakriisin ristiinkytkennöistä. Vuosikatsauksen toisessa teema-artikkelissa työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtaja ja energiaosaston osastopäällikkö Riku Huttunen kirjoittaa vihreästä siirtymästä, jossa Suomi on jo pitkällä.
Molemmat asiantuntijat arvioivat Suomen energiajärjestelmän ja yhteiskunnan sopeutuneen Venäjän energiasodan luomaan uuteen tilanteeseen nopeasti – kiitos hyvän varautumisen, Suomen huippuluokan huoltovarmuusajattelun ja ajoissa aloitetun vihreän siirtymän.
Teppo Koiviston mukaan vuosi 2022 osoitti ennen kaikkea sen, että markkinoilla ja yhteiskunnilla on äärimmäisen hyvä kyky sopeutua uusiin olosuhteisiin. Kun kriisejä tulee, kaikki toimijat alkavat sopeuttamaan toimintaansa.
”Energiakriisi on hyvä esimerkki siitä, kuinka iso muutos vuoden aikana on mahdollista tehdä.”
Tutustu katsaukseen verkossa: valtionvelka.fi/annualreview2022
