Vihreällä siirtymällä tarkoitetaan muutosta kohti taloutta ja kasvua, joka perustuu vähähiilisiin sekä kiertotaloutta ja luonnon monimuotoisuutta edistäviin ratkaisuihin. Vihreällä siirtymällä torjutaan luonnonvarojen ylikulutusta ja fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Siirtymää edistäviä hankkeita tuetaan Euroopan unionin elpymis- ja palautumistukivälineen (RRF) -rahoituksella.
Suomessa Valtiokonttori hallinnoi ja valvoo varojen käyttöä sekä julkaisee tietoa tuensaajista ja rahoituksen käytöstä avoimesti Tutkihallintoa.fi-palvelussa.
Tahkoluodon merituulipuisto Porissa on saanut RRF-rahoitusta kehitysvaiheessa olevaan laajennushankkeeseen. Kuva: Suomen Hyötytuuli Kuvaaja: Mika Luotonen
Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelmassa eli RRP:ssa painottuvat vahvasti vihreän siirtymän hankkeet ja rahoituskohteet. Suunnitelma on osa laajempaa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa. Rahoitusta suunnitelman toimenpiteet saavat EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä (RRF), jonka tavoitteena on tehdä EU:n talouksista kestävämpiä, selviytymiskykyisempiä ja valmiimpia vihreän siirtymän ja digitaalisen muutoksen haasteisiin.
Tukea Suomen tukiviranomaisille ja maksupyyntöjä Brysseliin
Valtiokonttorin tehtävänä on valtiovarainministeriön kumppanina hallinnoida ja valvoa Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman toimeenpanoa. Tarjoamme Suomen tukiviranomaisille tietojärjestelmät, joilla raportoidaan ja seurataan varojen käyttöä ja tavoitteita. Tarjoamme tukiviranomaisille myös mm. koulutuksia ja ohjeita. Lisäksi julkaisemme tietoa tuensaajista ja tuetuista hankkeista Valtiokonttorin Tutkihallintoa.fi-palvelussamme.
Suomelle, kuten muillekin EU:n jäsenmaille, maksetaan tukivälineestä (RRF) varoja kansallisen suunnitelman toteutumisen mukaisesti. Rahoitus varmistuu vasta, kun suunnitelman tavoitteet on saavutettu ja todennettu Euroopan komissiolle maksupyynnöllä.
Valtiokonttori osallistuu maksupyynnön tekemiseen kahdessa roolissa: tukiviranomaisena ja maksupyyntöön liittyvän aineiston kokoajana.
Suomi lähetti elpymis- ja palautumissuunnitelmaan (RRP) liittyvän ensimmäisen maksupyynnön komissiolle 10.11.2023. Maksupyynnön kokonaissumma oli noin 273 milj. euroa. Tätä ennen Suomi oli saanut ennakkomaksua noin 271 milj. euroa. Komissio maksoi ensimmäisen maksuerän 1.3.2024 (lue lisää). Ehtona maksulle oli, että Suomi on saavuttanut maksupyyntöön liittyvät välitavoitteet ja tavoitteet komission hyväksymällä tavalla. Nyt Suomi valmistelee toista maksupyyntöä, jossa pyydetään noin 390 miljoonaa euroa.
Vihreää siirtymää Valtiokonttorin valvonnassa
Kaikkien elpymis- ja palautumissuunnitelmasta rahoitettavien hankkeiden rahoituksen ehtona on, että niissä noudatetaan ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta (Do No Significant Harm). Hankkeet eivät saa heikentää esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillintää, kiertotalouteen siirtymistä tai biologisen monimuotoisuuden suojelua. Jokainen hanke arvioidaan tätä periaatetta vasten ja varmistetaan, ettei hanke aiheuta haittaa ympäristötavoitteille.
Millaisia hankkeita rahoituksen turvin on toteutettu?
Poimimme muutaman esimerkin Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman hankkeista, jotka edistävät vihreää siirtymää.
Lisää julkista latausinfraa
Suomessa tavoitteena on kasvattaa vähäpäästöisten ajoneuvojen osuutta koko autokannasta, mutta kasvu on hidasta osittain siksi, että latausinfrassa on puutteita. Erityiset haasteet ovat haja-ajatusalueilla, joissa latausinfra ei kehity markkinaehtoisesti. Rahoituksella voidaankin tukea harvan asutuksen alueiden latausinfrastruktuurin kehittämistä. Tällä hetkellä noin 48 % Suomen kaikista latauspaikoista sijaitsee pääkaupunkiseudun, Tampereen ja Turun alueilla.
Peltojen kipsikäsittelyn avulla terveempi Itämeri
Teollisuuden sivutuotteena syntyy kipsiä, jonka levittäminen pelloille estää tehokkaasti fosforin huuhtoutumista pelloilta vesistöihin. Tuki on suunnattu Itämeren rantojen pelloille ja tavoitteena on vähentää Itämeren ja vesistöjen ravinnekuormitusta sekä vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Kipsikäsittely on myös uusi ja tehokas kiertotalousratkaisu. Kipsikäsittely auttaa pitämään ravinteet ja orgaanisen aineen pellossa parantaen ruoantuotantojärjestelmän kestävyyttä. Peltojen kipsikäsittelystä kehitetään kotimaista vientituotetta, sillä kipsin käytöllä Itämeren rantavaltioissa olisi merkittävä vaikutus Itämeren tilaan.
Jämptimpi jätelaki
Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelmaan sisältyy myös monia lakihankkeita. Yksi konkreettinen, jokaisen suomalaisen arkeen vaikuttava RRP-lakihanke on ollut uudistettu jätelaki. Sen mukaan kaikissa yli viiden huoneiston taloyhtiöissä taajamissa on oltava jätepiste, jossa lajitellaan erikseen sekajäte, biojäte, kartonki-, muovi-, metalli- sekä lasipakkaukset. Tämän lisäksi tiheästi asutuilla alueilla biojäte on lajiteltava biojäteastiaan tai kompostoriin. Kuntien tehtävä on huolehtia jätekuljetuksista. Uusi jätelaki astui voimaan heinäkuussa 2021. Muutokset jätteiden keräyksessä ja kuljetuksissa toteutuvat vähitellen siirtymäajan puitteissa vuoden 2024 loppuun mennessä.
Sähköstä ravintoproteiinia
Yksi suurimmista tuensaajista Suomessa, Solar Foods, pilotoi teknologiaa, jolla hiilidioksidista tuotetaan sähkön energian avulla ravintoproteiinina hyödynnettävää mikrobimassaa. Tällä hetkellä yhtiöllä on elintarvikelupa Singaporessa, jossa myydään jäätelöä, jossa kerma on korvattu Solar Foodsin tuottamalla proteiinilla. Tänä vuonna yritys panostaa USA:n ja EU:n markkinoille, joissa molemmissa on lupaprosessit käynnissä. Rahoituksen avulla yhtiö on rakentanut pilottilaitoksen Vantaalle. Tehdas tulee tuottamaan vuodessa 120 tonnia proteiinia, josta saadaan 5 miljoonaa ateriaa.
Merituuli tuottaa voimaa Tahkoluodossa
Myös Porin Tahkoluodon merituulipuiston laajennuksen demonstraatiohanke on saanut EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen tukea. Hankkeessa pilotoidaan uuden mittaluokan merituulivoimaloita, huomattavasti aiempaa syvemmälle rakennettavia meriperustuksia sekä merenpohjan rakentamisen menetelmiä näissä olosuhteissa. Hankkeella pyritään poistamaan merituulivoiman rakentamiseen liittyviä riskejä ja luomaan keinot merituulivoiman rakentamiseen markkinaehtoisesti.
* * *
Artikkeli perustuu Valtiokonttorin Valtionavustuspalvelut-toimialan johtajan Mari Näätsaaren esitykseen Mikä kestää? Tulevaisuus tehdään nyt! -sidosryhmätilaisuudessa 2.11.2023. Kaikki tilaisuuden esitykset ovat katsottavissa tallenteina täällä.
