Monet ehkä kyllästymiseen asti toistetut ilmiöt, kuten kansalliset ja globaalit kestävyyshaasteet ja yhteiskunnan muutosnopeus ovat myös vastuullisuusraportoinnin yleistymisen taustalla. Korkea koulutustaso ja valtava saatavilla olevan tiedon määrä on johtanut siihen, että yhteisöihin kohdistuu hyvinkin ankaria odotuksia sidosryhmien suunnalta. Jos jossain huomataan ongelma, yhä useammin ongelman aiheuttajaa tai ongelman ilmenemispaikkaa painostetaan reagoimaan siihen erilaisilla muutoksilla.
Valtionhallinnon tehtävänä on säännellä yritysten toimintaa niin, että yritysten toiminnalla maksimoidaan myös yhteiskunnallinen hyöty. Tähän on erityisesti 2010-luvulla kuulunut siitä huolehtiminen, että suuret yritykset, joiden toiminnalla on merkittäviä vaikutuksia yhteiskuntaan, raportoivat myös toimintansa ei-taloudellisista vaikutuksista. Tästä hyvä esimerkki on vuonna 2014 annettu EU-direktiivi, joka edellyttää suuria yrityksiä, joilla on merkittävä vaikutus yhteiskuntaan, raportoimaan myös ei-taloudellisia tietoja omasta toiminnastaan.
Nyky-yhteiskunnassa vallitsee yhä voimakkaampi vaatimus nähdä yhteiskunnallinen toiminta kokonaisuutena, jonka osat eivät ole toisistaan erillisiä ja eristyksissä. Myös valtionhallinnolla – ja ehkä jopa erityisesti sillä – on todella suuri rooli suomalaisessa yhteiskunnassa. Miksi siis valtion vastuullisuustyö olisi toisenlaista kuin yritysten? Onko sitä automaattisesti olemassa ja välittyykö tieto siitä kaikille halukkaille ilman että siitä viestitään systemaattisesti?
Valtiokonttori julkaisi marraskuussa ensimmäisen ohjeen vastuullisuusraportoinnista valtiolla. Ohjeen tarkoituksena on opastaa ministeriöitä, virastoja ja laitoksia vastuullisuusraportointiin valmistautumisessa. Vastuullisuus näkyväksi -kick-off-tilaisuudessa avataan vastuullisuusraportoinnin hyötyjä ja kerrotaan, miten vastuullisuusraportointi linkittyy osaksi valtionhallinnon kestävän kehityksen kokonaisuutta.
Koska nyky-yhteiskunnassa jos tietoa halutaan, se kaivetaan myös esille. Kenen ehdoilla valtion vastuullisuustyöstä kerrotaan, jos valtio ei tee sitä itse? Vastuullisuusraportoinnin laajentaminen valtiotasolla on Suomelle myös oiva mahdollisuus vahvistaa edelläkävijäasemaansa vastuullisuuden suunnannäyttäjänä ja kirittää Euroopan komissiota raportoimaan tulevaisuudessa esimerkiksi siitä, miten EU:n talousarviolla tai EU:n politiikalla edistetään kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista.
YK:n kestävän kehityksen tavoitteet vastuullisuusraportoinnin kehyksenä
Jäikö Vastuullisuus näkyväksi -kick-off-tilaisuus näkemättä? Tallenne tilaisuudesta ja puheenvuorojen esitysmateriaalit on julkaistu, joten voit nyt tutustua hankkeen etenemiseen itsellesi parhaiten sopivana aikana.
- Valtiokonttorin pääjohtaja Timo Laitinen avaa tilaisuuden
- Kestävä kehitys valtionhallinnossa – kokonaiskuva:
johtava asiantuntija Sami Pirkkala, valtioneuvoston kanslia - Valtion vastuullisuus näkyväksi:
taloushallintoasiantuntija Katri Kanerva ja viestintäasiantuntija Henni Purtonen, Valtiokonttori - Polkuja tavoitteelliseen kestävyysraportointiin – kokemuksia Sitrasta:
asiantuntija Pinja Parkkonen
Ohje: Valmistautuminen valtionhallinnon yhtenäiseen vastuullisuusraportointiin >
Lue lisää Vastuullisuus näkyväksi -hankeesta >
Lisätietoja:
vastuullisuusraportointi(at)valtiokonttori.fi
taloushallintoasiantuntija Katri Kanerva, puh. 0295 503 364, katri.kanerva(at)valtiokonttori.fi
viestintäasiantuntija Henni Purtonen, puh. 0295 502 017, henni.purtonen(at)valtiokonttori.fi
