Toimintaympäristön tapahtumien ja lainsäädännön muutosten ennakointi, vaikuttaminen suomalaiseen yhteiskuntaan ja vastuullisuuteen perustuva viranomaistoiminta ovat kriittisiä tekijöitä myös koronakriisin koettelemassa maailmassa. Vastuullisuudesta raportoiminen laajentaa tietopohjaa ja auttaa johtamisessa.
Valtiokonttori on päivittänyt verkkosivujensa sisältöä ja palvelusivulta löytyy nyt konkreettiset askeleet vastuullisuustyön edistämiseksi valtiolla. Pitkän aikavälin tavoitteena on tehdä vastuullisuusraportoinnista määrätty osa valtion virastojen ja laitosten toiminnan vuosiraportointia. Lyhyellä aikavälillä Valtiokonttori etenee kohti tätä tavoitetta antamalla kirjanpitoyksiköille ohjeen vastuullisuusraportin laadinnasta syksyllä 2020.
Valtiokonttorin ohje ei määrittele sitä, mitkä eri hallinnonalojen kestävän kehityksen tavoitteet ovat, ja kuinka niitä toteutetaan. Jokainen ministeriö tai virasto päättää itse, mistä asioista se raportoi, eli mitkä ovat niitä kaikkein olennaisempia taloudellisia, sosiaalisia tai ympäristöllisiä vaikutuksia, joista se haluaa kertoa. Valtiokonttorin antaman ohjeen tarkoituksena on tarjota yhtenäinen raportointikäytäntö ja -kehys, jonka avulla ministeriöt, virastot ja laitokset voivat lisätä toimintansa vaikutusten läpinäkyvyyttä.
Mitä on vastuullisuus valtiolla?
Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) selvityksen (14/2019) mukaan kestävä kehitys on esillä talousarvioesityksessä, mutta se ei ole ohjannut taloudellista suunnittelua. Valtiokonttorin Vastuullisuus näkyväksi -pilotin loppuraportin (19.5.2019) johtopäätökset tukevat tarkastusviraston suosituksia: jos tavoitteena on saada kestävä kehitys ja vastuullisuuskysymykset ohjaamaan selvemmin politiikkasisältöjä, ministeriöiden tulisi analysoida systemaattisemmin sitä, onko niiden toiminta kestävän kehityksen mukaista.
Yhteiskunnan kannalta kaikkein vaikuttavinta on se, mitä virastot tekevät lakisääteisen tehtävänsä ja virastonsa ydintoiminnan kautta. Kun jokainen tekee sitä, mitä se parhaiten osaa, saadaan aikaan suurin mahdollinen hyöty yhteiskunnan tasolla.
Valtion vastuullisuusraportointihankeen kannalta merkittävä havainto on myös se, että kestävän kehityksen tavoitteet on yhdistetty pääsääntöisesti ministeriöiden pysyviin tehtäviin. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kestävän kehityksen tavoitteet ohjaisivat ministeriöitä toimimaan toisin kuin ne muuten olisivat toimineet. Valtiokonttorin laatimassa vastuullisuusraportointiohjeessa pyritään vastaamaan tähän määrittelemällä selkeästi, mitä vastuullisuus tarkoittaa valtiolla.
Vastuullisuusraportissa jokaisen ministeriön ja viraston tulisi tarkastella oman lakisääteisen tehtävänsä toteuttamisen kautta niitä yhteiskunnallisia tai maailmanlaajuisia vaikutuksia, joita sen toiminnasta syntyy. Vastuullisuusraportin näkökulma ministeriön, viraston tai laitoksen toiminnan vaikutuksiin on siis erilainen kuin toimintakertomuksessa, jossa myös raportoidaan toiminnan tuloksista ja yhteiskunnallisista vaikutuksista. Vastuullisuusraportin kohderyhmä ei siis automaattisesti ole sama kuin toimintakertomuksen.
Koronakriisi on koetellut suomalaisen hyvinvointivaltion rakenteita. Kriisikolikon kääntöpuolella on kuitenkin mahdollisuus, jota ei kannata hukata. Maailmanlaajuisilla haasteilla, kuten ilmastonmuutoksella, luonnon monimuotoisuuden köyhtymisellä tai kehittyvien maiden ongelmilla on taipumus luoda uusia kriisejä, jotka voivat laajentua ja heijastua eri puolille maailmaa. Koronakriisin taltuttamisen toimissa on korostunut vastuullisuuden syvin ajatus yhteiskunnan toiminnan jatkuvuuden ja hyvinvoinnin tukemisesta.
Vastuullisuusraportoinnin polku valtiolla
Vastuullisuus näkyväksi -webinaarissa pohditaan, mitä vastuullisuus on valtiolla ja miksi siitä tulisi raportoida. Webinaarissa käydään läpi valtion vastuullisuusraportointihankkeen pilottivaiheen kokemuksia ja ajatuksia vastuullisuusraportoinnin tulevaisuudesta valtiolla. Webinaarissa esitellään myös ensi syksynä julkaistavan Valtiokonttorin ohjeen alustavaa sisältöä.
Koronakriisin jälkeen suunnannäyttäjiä ja kannustajia tarvitaan enemmän kuin aikaisemmin. Vastuullisuusraportoinnin laajentaminen valtiotasolla on Suomelle oiva mahdollisuus vahvistaa edelläkävijäasemaansa vastuullisuuden suunnannäyttäjänä ja kirittää Euroopan komissiota raportoimaan tulevaisuudessa esimerkiksi siitä, miten EU:n talousarviolla tai EU:n politiikalla edistetään kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista. Miltä suomalainen yhteiskunta tai Eurooppa näyttävät tulevaisuudessa?
Lisätietoja:
Katri Kanerva, puh. 0295 503 364, katri.kanerva(at)valtiokonttori.fi
Henni Purtonen, puh. 0295 502 017, henni.purtonen(at)valtiokonttori.fi
