Oletko joskus miettinyt, miten tilinpäätöksen allekirjoittajat ja sen tarkastukseen osallistuvat voivat tietää, että kaikki tilinpäätöksessä kerrottu on kunnossa, kun tarkasteltavana on koko valtionhallinto? Valtiontalous on valtava kokonaisuus, mutta mitä kaikkea se pitääkään sisällään ja miten saatavilla olevan tiedon lisääntyminen muuttaa tilinpitoa valtiolla?
Viime vuosien aikana Euroopan taloustaivaalle on kasautunut pilviä hitaamman talouskasvun, koronapandemian ja Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksesta. Valtiovarainministeriön laatiman talousennusteen mukaan tulevalle vuodelle ennustetaan vain 0,7 prosentin bruttokansantuotteen kasvua. Vaisu talouskasvu ja korkotason noususta johtuva rahoituskulujen kasvu ei paranna julkisen talouden rahoitusasemaa.
Valtiontalous on osa julkista taloutta, ja julkisen talouden kestävyys on kaiken perusta. Kun talous on kestävällä tasolla, voidaan ostaa hävittäjiä, investoida koulutukseen ja sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä maksaa palkkaa tehdystä työstä. Kun valtion menot ovat suuremmat kuin tulot, erotus katetaan lainanotolla. Lainanottokyky nojaa vastuulliseen taloudenpitoon, joka puolestaan näkyy valtion korkeina luottoluokituksina.
Talouden seurantaa ja raportointia
Valtiokonttori hoitaa valtion keskuskirjanpitoa, jossa laaditaan muun muassa niin sanottu valtion talousarvion tilijaottelu. Se tehdään ministeriöiden toimittamien tietojen pohjalta sen jälkeen, kun eduskunta on päättänyt tulevan vuoden talousarviosta. Varainhoitovuoden aikana keskuskirjanpidossa ylläpidetään talousarvion tilijaottelua. Se perustuu eduskunnan päättämiin lisätalousarvioihin ja tietoihin, jotka ministeriöt toimittavat keskuskirjanpitoon lisätalousarvioiden pohjalta. Valtiokonttorissa laaditaan myös kuukausittain valtiontalouden kuukausikatsaus, joka julkaistaan Tutkihallintoa.fi-palvelussa.
Tilinpäätöksen ja kuukausikatsauksen luvut perustuvat talousarviokirjanpitoon ja liikekirjanpitoon.
Tilinpäätöksen ja kuukausikatsauksen luvut perustuvat talousarviokirjanpitoon ja liikekirjanpitoon. Valtiovarainministeriö määrää valtion tilinpäätöksen sisällöstä, kun Valtiokonttori puolestaan määrää liikekirjanpidon tileistä ja käytännöistä. Varainhoitovuoden aikana Valtiokonttori antaa tarvittaessa talousarviolainsäädännön pohjalta valtion kirjanpitoyksiköille säädöksiä tarkentavia määräyksiä ja ohjeita, joiden mukaan kirjanpitoyksiköiden kirjanpito, sisäinen laskenta ja tilinpäätös tehdään.
Talousarvion toteutumista seurataan talousarvion toteumalaskelmalla, joka perustuu talousarviokirjanpitoon. Laskelman yhteydessä raportoidaan myös tiedot eduskunnan myöntämistä valtuuksista ja niiden käytöstä. Talousarviossa voidaan antaa määrältään ja käyttötarkoitukseltaan rajoitettu valtuus sitoutua varainhoitovuonna menoihin, joita varten tarvittavat määrärahat otetaan seuraavien varainhoitovuosien talousarvioihin.
Liikekirjanpidon pohjalta muodostuu valtion tilinpäätöksessä raportoitava tase, tuotto- ja kululaskelma sekä rahoituslaskelma. Valtiokonttori tekee ehdotuksen valtion tilinpäätökseksi keskuskirjanpitotietojen perusteella. Valtion tilinpäätös liitetään osaksi hallituksen vuosikertomusta.
Valtioneuvosto antaa vuosittain eduskunnalle kertomuksen hallituksen toiminnasta sekä valtiontalouden hoidosta ja talousarvion noudattamisesta. Eduskunnalle annettavista kertomuksista säädetään Suomen perustuslain (11.6.1999/731) 46 pykälässä. Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) tarkastaa sekä kirjanpitoyksiköiden että valtion tilinpäätökset. Samassa yhteydessä tarkastusvirasto perehtyy siihen, miten riskienhallinta ja sisäinen valvonta on eri organisaatioissa hoidettu.
Kun tiedon sisältö ja rajoitteet ymmärretään, tieto voidaan ottaa päätöksenteon ja johtamisen lähtökohdaksi.
Yhteistä kehittämistä ja keskusteluja ympäri vuoden
Valtion tilinpäätöksen laatimiseen osallistuu suuri joukko valtion taloushallinnon asiantuntijoita, joiden osaaminen on korkealla tasolla. Valtion tilinpäätöksen valmistelutyötä ohjaa asiantuntijoiden keskinäinen luottamus ja korkea virkamiesetiikka: asiat hoidetaan aikataulussa ja yhteisesti sovitulla tavalla, mikä tuo tilinpäätösprosessiin varmuutta ja tehokkuutta.
– Valtion tilinpäätöksen laatiminen ja tilinpäätöksen tarkastus edellyttävät vuorovaikutusta eri osapuolten kesken. Tilivuoden aikana tehdään yhteistyötä, joka on tiiviimpää silloin kun keskuskirjanpidossa tai VTV:n tarkastuksissa havaitaan korjattavia asioita. Pitkin vuotta asiantuntijat arvioivat, kehittävät ja tarvittaessa myös korjaavat toimintatapoja, laskentapäällikkö Jaana Tiimonen sanoo.
Taloushallinnon muutos vaatii viisasta johtamista
Viimeisten vuosien aikana tiedon monimuotoisuus ja moniulotteisuus on lisääntynyt valtavasti. Se tarjoaa mahdollisuuden parempaan tiedon hyödyntämiseen valtion toiminnassa ja eduskunnan päätöksenteossa. Tieto on pääomaa, jonka arvo kasvaa sitä jaettaessa, jalostettaessa ja erityisesti käytettäessä.
Tietotulvan ja tiedon puutteen välisessä tasapainoilussa olennaista onkin se, kuinka saatavilla olevaa tietoa hyödynnetään. Miten esimerkiksi eduskunta huomioi saatavilla olevaa tietoa käsitelleessään ja hyväksyessään valtion talousarviota eli arviota valtion seuraavan vuoden tuloista ja menoista? Valtion kirjanpito taas yksinkertaisimmillaan tarkoittaa rahamääräistä kuvausta valtion toiminnasta.
– Tilinpäätösraportointi mahdollistaa sen, että hallinnon toimintaa voidaan arvioida läpinäkyvällä tavalla. Se edistää samalla myös demokratiaa, apulaisjohtaja Tanja Wistbacka sanoo.
Valtion tilinpäätös laajenee
Nykyinen valtiontaloutta koskeva raportointi on koettu riittämättömäksi valtiontalouden kokonaisuutta koskevan raportoinnin osalta. Muutoksen tavoitteena on laajentaa tilinpäätöksen kattavuutta, jotta valtiontalouden kokonaisuudesta saataisiin parempi kokonaiskuva. Valtion tilinpäätös laajennetaan sisältämään talousarviotalouden lisäksi talousarvion ulkopuolella olevat valtion rahastot ja valtion liikelaitokset. Valtion uudistettu tilinpäätös on tarkoitus laatia ensimmäisen kerran vuonna 2026 vuodelta 2025.
Valtiokonttori on julkaissut uuden verkkosivun, jonka tavoitteena on piirtää kuvaa valtiontaloudesta, sen toimijoista ja Valtiokonttorin tehtävistä valtiontalouden kokonaisuudessa.
Lisätietoja:
Apulaisjohtaja Tanja Wistbacka, Valtiokonttori, puh. 0295 503 293, tanja.wistbacka(at)valtiokonttori.fi
