Palkeet on yhteistyössä Valtiokonttorin ja valtiovarainministeriön kanssa valmistellut valtion yhteisten talous- ja henkilöstöhallinnon ratkaisujen kehittämisen painopisteet vuosille 2021–2026. Tiekartassa huomioidaan valtion talous- ja henkilöstöhallinnon ja hankintatoimen strategiset linjaukset ja sen toimeenpano tapahtuu Palkeiden hyväksytyn kehityssalkun sekä Valtiokonttorin tai valtiovarainministeriön omistamien projektien kautta. Toimeenpanossa käytetään valtion yhteistä hankesalkkuratkaisua ja se tarkentuu vuosittain, kun eri teema-alueiden sisältö määritetään kehityssalkkuihin. Työn aikana on valmistunut erillisiä loppuraportteja, joita hyödynnetään toimeenpanossa.
– Valtiokonttorin vastuulla on valtion taloushallinnon ohjaus ja kehittäminen yhteistyössä Palkeiden ja virastojen kanssa. Tiekartan tarkistus ja kehityssalkun tilanne käydään läpi vuosittain Valtiokonttorin ja Palkeiden yhteistyönä. Tuloksia käsitellään Palkeiden asiakasneuvottelukunnassa sekä tulosohjausprosessissa. Tiekartassa projektien toimeenpanon vaikuttavuutta on tarkasteltu useamman vuoden perspektiivillä, kertoo toimialajohtaja Lasse Skog Valtiokonttorista.
Talous- ja henkilöstöhallinnon kehittämisen suunta valtionhallinnossa
Tulevina vuosina valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palveluiden kehittämisessä jatketaan Kieku-hankeen jälkeen sovittua yhteistyöhön perustuvaa kehittämisen toimintamallia. Kehittämisen tiekartan sisältöä on valmisteltu valtion yhteisten talous- ja henkilöstöhallinnon palvelujen, prosessien ja järjestelmien näkökulmasta teema-alueittain. Virastojen odotukset on kehittämisen painopisteissä huomioitu. Käyttäjälähtöisempien palvelujen, automaation sekä tiedolla johtamisen tuen kehittämisen teemat löytyvät tiekartalta.
Valtion talous- ja henkilöstöhallintoa koskeva ns. konsernitieto otetaan laajaan hyötykäyttöön valtioneuvoston ja virastojen toiminnan tueksi, kun valtion tietojohtaminen etenee. Reaalitaloutta edistetään aktiivisesti valtionhallinnossa.
– Henkilöstöjohtamisen uudistusohjelman tavoitteena on muun muassa parantaa valtion kilpailukykyä työnantajana, kehittää urapolkuja ja edistää sisäistä työkiertoa. Kestävän kehityksen periaatteet ja vastuullisuus taas tulevat näkymään vahvasti hankintatoimen, matkustuksen ja tietojohtamisen kehittämisessä. Näitä teemoja tiekartan toimeenpanossa huomioidaan, kertoo Palkeiden johtaja Helena Lappalainen.
– Työn tekemisen tapa muuttuu merkittävästi ja se asettaa uusia vaatimuksia työvälineille, prosesseille ja toimintatavoille. Näihin vaatimuksiin meidän pitää reagoida nopeasti, Lappalainen sanoo.
