Valtion henkilöstökertomus tarjoaa tietoa valtion budjettitalouden piirissä olevan henkilöstön tilasta vuonna 2018. Henkilöstön tilaa ja kehitystä kuvataan vertaamalla tilannetta aiempiin vuosiin, pääosin edelliseen vuoteen tai vuoteen 2010. Tiedot perustuvat pääasiassa Tahti-rekisteriin, johon kootaan tiedot valtion virastojen ja laitosten palvelussuhteista. Henkilöstökertomus on laadittu Valtiokonttorissa valtiovarainministeriön toimeksiannosta.
Tutustu: Valtion henkilöstökertomus 2018 (pdf) >
Henkilötyövuosien määrä kasvoi 1,4 prosentilla
Valtion budjettitalouden virastoissa työskenteli vuoden 2018 lopussa noin 74 300 henkilöä, mikä on noin 2,8 prosenttia työllisestä työvoimasta. Henkilötyövuosia valtiolla tehtiin 72 885, mikä on 1 022 henkilötyövuotta – eli noin 1,4 prosenttia – edellisvuotta enemmän.
Kuva: Valtion henkilöstö vuonna 2018 virastotyypeittäin.
Noin 77 prosenttia koko valtion henkilötyövuosien lisäyksestä kohdistui turvallisuustoiminnan sekä sosiaali- ja työnvälitys- ja terveyspalveluiden toimialoille. Turvallisuustoiminnan henkilötyövuosien kasvusta hieman yli puolet ja koko valtion henkilötyövuosien kasvusta 30 prosenttia kohdistui sisäiseen turvallisuuteen, johon tässä lasketaan rajavartiolaitos, poliisihallinto ilman Poliisiammattikorkeakoulua, sekä Suojelupoliisi.
Henkilöstön työvoimakustannukset valtion virastoissa olivat 4 307,7 miljoonaa euroa. Työvoimakustannukset kasvoivat edellisestä vuodesta 110,4 miljoonalla eurolla (+2,6 %). Kasvua selittää tehtyjen henkilötyövuosien kasvu (+ 1022 henkilötyövuotta) sekä virka- ja työehtosopimuksen mukaiset palkankorotukset.
Valtion henkilöstöstrategian painotukset
Henkilöstökertomuksen luvussa 4 käsitellään valtion HR-teemoja, joita ovat
- osaamisen kehittäminen,
- liikkuvuuden edistäminen ja
- valtion työnantajakuvan uudistaminen.
Ajantasainen ja jatkuvasti päivittyvä osaaminen on keskeinen valtionhallinnon menestymisen edellytys. Liikkuvuus taas on yksi keskeisimmistä osaamisen kehittämisen keinoista. Se on tehokas tapa jakaa osaamista ja resursseja. Liikkuvuudella tarkoitetaan sekä ihmisten, osaamisen että tiedon liikkumista. Kuva valtiosta modernina, aikaansa seuraavana työpaikkana on keskeistä virastojen ja valtion työnantajakilpailukyvyn säilyttämiseksi.
Nämä keskeiset HR-teemat näkyvät vuoden 2020 tulossopimuksissa ja niihin on laadittu konkreettiset tavoitteet. Johtamissopimuksissa HR-teemat otetaan huomioon sitä mukaa, kun sopimuksia laaditaan tai päivitetään. Lisäksi teemat huomioidaan mahdollisuuksien mukaan vuoden 2019 osalta.
Lisätietoja:
- Aleksi Kirjonen, Valtiokonttori (analysointipalvelu@valtiokonttori.fi)
