Valtion asuntorahaston johtokunnan tehtävänä on varmistaa rahaston maksuvalmius. Siksi johtokunta julkaisi tiedonannon, jolla se haluaa herättää keskustelua VAR:n ehtyvän tulovirran ja vuosikymmenten mittaisten sitoumusten epäsuhdasta, Sanna Pälsi kertoo. Nykyisellä korkotasolla VAR:n kassa pystyy kantamaan taloudelliset sitoumuksensa vielä kymmenen vuoden ajan.
Valtiokonttorin apulaisjohtaja, antolainausyksikköä johtava Sanna Pälsi on luotsannut Valtion asuntorahaston johtokuntaa nyt vuoden ajan. VAR on budjettitalouden ulkopuolinen rahasto, jonka tehtävänä on rahoittaa sosiaalista asuntotuotantoa erilaisten Aran ja Valtiokonttorin myöntämien tukien kautta.
Sannan mukaan vuosi puheenjohtajana on ollut monella tapaa antoisa. Johtokunnan toimintakulttuuria on rakennettu uudestaan nykyisen joukon näköiseksi, sillä lokakuussa 2022 nimetty kokoonpano aloitti yhtä jäsentä lukuun ottamatta uutena tehtävässään.
– Keskustelukulttuuria on muutettu yhdessä. Asioista jutellaan avoimesti ja niin, että meillä on aikaa keskustelulle, jolloin asiantuntijuus pääsee oikeuksiinsa. Kuulluksi tulemisesta on tullut hyvää palautetta, Sanna kuvaa.
Avoimuus tarkoittaa myös toiminnan haasteiden esiin nostamista niin johtokunnan sisäisesti kuin ulkoisesti. Siksi johtokunta julkaisi tiedonannon, jolla se haluaa nostaa keskusteluun tärkeän asian: sosiaalisen asuntorahoituksen ja pitkäjänteisen asuntopolitiikan tulevaisuuden.
VAR:n kassa ei riitä jo tehtyihin sitoumuksiin
Valtion asuntorahastolla on kolmen miljardin kassavarat, joista maksetaan korkotukilainojen korkotuet, erityisryhmien investointiavustukset, korjaus- ja energia-avustukset ja uustuotannon käynnistysavustukset. Valtiokonttorin myöntämistä tuista rahaston varoja käytetään muun muassa aravayhteisöille myönnettäviin taloudellisiin tervehdyttämistoimiin sekä tervehdyttämisavustuksiin. Lisäksi rahaston varoista maksetaan korkotukilainojen luottotappiot ja takauskorvaukset. Vuonna 2022 tukia ja avustuksia maksettiin yhteensä 236 miljoonaa euroa.
Rahaston tulot puolestaan muodostuvat aravalainojen lyhennyksistä ja niistä maksettavista koroista. Aravalainakanta kuitenkin supistuu, sillä uusia lainoja ei ole myönnetty vuoden 2007 jälkeen. Aravalainakanta on nyt noin 2,1 miljardia euroa, mutta vuonna 2032 sen arvioidaan olevan enää noin 220 miljoonaa euroa.
Aravalainojen kanta pienenee, sillä uusia lainoja ei ole myönnetty vuoden 2007 jälkeen.
Uusia tulonlähteitä on toki kartoitettu. Riskittömistä tulolähteistä vain takauspalkkiot ovat Sannan mukaan nousseet konkreettiseksi, mutta nekin rajalliseksi keinoksi parantaa kassatuloja. Takauspalkkioista voidaan saada arviolta noin 5 miljoonan euron tuotot vuositasolla, olettaen että uusien myönnettävien lainojen määrä on vuosittain miljardi euroa.
VAR arvioi tiedonannossaan, että nykyisellä korkotasolla rahaston kassa pystyy kattamaan jo tehdyt sitoumukset enää kymmenen vuoden ajan. Sen jälkeen on varauduttava huolehtimaan rahaston taloudellisista sitoumuksista yksinomaan valtion budjettivaroin.
– Huomionarvoista on, että myönnettävien avustusten määrää voidaan pienentää, mutta korkotukimaksuja ei voida säätää. Niiden määrään vaikuttaa yleinen korkotaso. Lisäksi tuet on lain mukaan maksettava, vaikka rahaston rahat loppuisivat, Sanna kertoo.
Korkotason nousun lisäksi tilanteeseen vaikuttavat hallitusohjelman toimeenpanoon liittyvät kysymykset, kuten 800 miljoonan euron suunnitellut tuloutukset rahaston varoista talousarvion piiriin. Sanna korostaa, ettei VAR ota kantaa poliittisiin päätöksiin, mutta sosiaalisen asuntorahoituksen tulevaisuus on poliittisin päätöksin jossain vaiheessa ratkaistava.
– Rahasto on ollut pitkäjänteisen asuntopolitiikan toteuttamisen väline. Nyt kun rahaston kassa on kuivumassa kokoon, on riski siitä, ettei tällaista pitkäjänteistä asuntopolitiikkaa voida toteuttaa, hän sanoo.
– Siksi nyt tulee käydä avointa yhteiskunnallista keskustelua siitä, millä tavalla tuet, joihin on sitouduttu vuosikymmeniksi, on tarkoitus rahoittaa sitten kun rahaston kassa on ehtynyt. Toisin sanoen, miten sosiaalinen asuntorahoitus ratkaistaan tulevaisuudessa, Sanna pohtii.
* Valtion asuntorahasto (VAR) on vuonna 1990 perustettu valtion budjetin ulkopuolinen rahasto, jonka tehtävänä on tukea sosiaalista asuntorahoittamista. VAR:ia hallinnoidaan Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:ssa, joka vastaa valtion asuntopolitiikan toimeenpanosta.
