Valtion kulurakenteen tunteminen auttaa ymmärtämään julkisten varojen käyttöä ja sitä, miten se vaikuttaa yhteiskunnan toimintaan ja kansalaisten arkeen. Valtion budjetti kuvaa valtion varojen jakautumista valtion omaan toimintaan ja yhteiskunnan eri sektoreille. Kulurakenne vie tarkastelun tilikaudelle jaksotettuihin menoihin ja niiden osiin.
Valtio kerää rahaa veroista ja veronluonteisista maksuista, joita se saa yrityksiltä ja kansalaisilta. Esimerkiksi hallintomenot kuvaavat välttämättömiä menoja valtion päivittäisten toimintojen pyörittämisessä ja palveluiden tarjoamisessa kansalaisille. Lisäksi valtio maksaa lainojensa korot ja lyhennykset samaan tapaan kuin perhe lyhentää asuntolainaansa kuukausittain.
Kuinka paljon valtio käyttää rahaa omaan toimintaansa vuosittain?
Suurin osa, noin 80 prosenttia, valtion menoista koostuu siirtotalouden kuluista, joita ovat erilaiset tulonsiirrot esimerkiksi paikallishallinnolle. Näitä tuloja vastaan valtio ei saa välitöntä vastiketta.
Kulurakenteen näkökulmasta tarkasteltuna valtion virastojen ja laitosten toiminnan kulut muodostavat nekin merkittävän osan, noin 20 prosenttia, valtion menoista. Toiminnan kuluihin kuuluvat muun muassa työntekijöiden palkat, tarvikkeet, toimitilojen vuokrat ja palveluiden ostot, joihin sisältyvät esimerkiksi IT-palvelut, logistiikka, kuljetus ja muut hallinnolliset palvelut, sekä poistot investoinneista.
Valtion virastojen ja laitosten toiminnan kuluista noin 40 prosenttia, eli noin 7 prosenttia kaikista valtion kuluista, on henkilöstökuluja. Valtion henkilöstön osuus on noin 16 prosenttia koko julkisen sektorin henkilötyövuosista1.
Työvoimakustannukset valtion henkilöstökertomuksessa
Valtion henkilöstön osalta valtion menoja voidaan tarkastella myös työvoimakustannusten näkökulmasta. Työvoimakustannukset muodostuvat tehdyn työajan palkoista, välillisistä palkoista, sosiaaliturvamenoista sekä muista välillisistä työvoimakustannuksista eli työn tekemiseen tarvittavista kuluista. Näihin sisältyvät esimerkiksi turvallisuussektorin työvaatteet sekä koulutuksesta, työterveydestä tai rekrytoinneista aiheutuvat kustannukset.
Vuonna 2023 henkilöstön työvoimakustannukset valtion virastoissa olivat 5 436 miljoonaa euroa. Työvoimakustannukset nousivat edellisestä vuodesta noin 377 miljoonalla eurolla.
Valtiokonttori laatii vuosittain valtiovarainministeriön toimeksiannosta valtion henkilöstökertomuksen, joka tarjoaa yksityiskohtaisempaa tietoa valtion budjettitalouden piirissä olevan henkilöstön tilasta. Tiedot perustuvat pääasiassa valtiotyönantajan käytössä olevaan Tahti-rekisteriin, johon kootaan tiedot valtion virastojen ja laitosten palvelussuhteista. Aineisto ei sisällä yliopistojen eikä valtion liikelaitosten henkilöstötietoja.
Valtion kulurakenne kuvaa yhteiskunnan tavoitteita
Taloudellisten resurssien tehokas hallinta on avainasemassa valtionhallinnon toimivuuden ja vakauden varmistamisessa. Vastuullinen budjetointi ei ainoastaan takaa veronmaksajien rahojen hyödyntämistä optimaalisesti, vaan myös varmistaa, että julkiset palvelut vastaavat kansalaisten moninaisiin tarpeisiin ja odotuksiin. Valtion kulurakenne heijastaa poliittisia ja yhteiskunnallisia prioriteetteja sekä taloudellisia realiteetteja.
Tutustu valtion kulurakenteeseen ja henkilöstökertomukseen:
Kuukausittain päivittyvä valtion tuotto- ja kululaskelma >
Valtion henkilöstökertomus vuodelta 2023 >
Lisätietoja:
Valtion kulurakenteesta: keskuskirjanpito(at)valtiokonttori.fi
Valtion henkilöstökertomuksesta: analysointipalvelut(at)valtiokonttori.fi
