 |
| Palveluneuvojat Soile Tornberg ja Laura Ylimäki ovat työssään sydämen asialla. |
Yksi Valtiokonttorin tärkeistä asiakasryhmistä on sotainvalidit. Heidän asioitaan hoidetaan veljes- ja sairaskodeissa ympäri Suomea. Jokaisessa laitoksessa on palkattuna palveluneuvojia, jotka ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita Valtiokonttorille. Tapaamme näitä naisia ja miehiä joka syksy parin päivän ajan Neuvontapalvelupäivillä ajankohtaisten asioiden merkeissä ja työhyvinvoinnin ylläpidon hengessä. Tärkeätä tälle vajaan 40 henkilön ryhmälle on toistensa tapaaminen ja vertaissparrailu.
Palveluneuvojien tehtävänä on auttaa sotainvalideja sekä heidän puolisoitaan ja leskiään sotilasvammakorvauksien ja kuntoutusten hakemisessa. He auttavat myös kuntien ja Kelan etuuksia koskevissa asioissa.
Palveluneuvojat valtuutettiin vuoden 2018 alussa myös rintamaveteraanien neuvontaan, kun Valtiokonttori kilpailutti veteraanipalveluja tarjoavat hoito- ja kuntoutuslaitokset.
Kaksi ammattilaista
25-vuotias Laura Ylimäki työskentelee sosiaaliohjaajana Ähtärin terveyskeskuksen kuntoutusosastolla ja Kuntoutuskeskus Otsonlinnassa Ähtärissä. Palveluneuvontatyö tuli sosiaaliohjaajan tehtävien rinnalle helmikuussa 2017 kun edellinen palveluneuvoja siirtyi toisiin tehtäviin. Laura on koulutukseltaan geronomi. Hän oli jo opiskelujen aikana ymmärtänyt olevansa omalla alallaan vanhustyössä.
Soile Tornberg (55) on työskennellyt Kaunialan sairaalassa ensimmäisen kerran jo 1980-luvulla harjoittelijana. Vakituisesti Kaunialaan hän tuli v. 1998 sairaanhoitajan työhön ja palveluneuvojan tehtävät ovat olleet Soilen arkipäivää vuodesta 2004 alkaen. Soilen kiinnostus sotainvalidityöhön alkoi tavallaan jo kotoa, kun isä oli erittäin isänmaallinen. Harjoittelujakso Kaunialassa vahvisti halua tehdä työtä näiden ihmisten parissa, jotka ovat kaikesta kokemastaan ja vammoistaan huolimatta kiitollisia, onnellisia ja hyväntahtoisia.
Yhteinen kokemus yhdistää
Aivan kuin sotainvalidien ”veljeä ei jätetä” -asenne olisi yhteisenä myös palveluneuvojilla. Soile ja Laura ovat molemmat sitä mieltä, että kiitollisempaa asiakaskuntaa saa etsiä. Heidän tehtävänsä on tietysti myös kiitollinen: he saavat jakaa hyvää sotainvalideille ja näiden puolisoille ja leskille eikä sotilasvammalain turvaama raha lopu kesken. Toisten auttaminen palkitsee.
Soilelle on pitkä kokemus muodostanut jo näkemyksen siitä, mitä ihminen tarvitsee selvitäkseen mahdollisimman pitkään kotona. Ja palveluneuvoja mahdollistaa ne tarvittavat asiat. Toisaalta palveluneuvojan ilmestyminen ovelle saattaa myös säikäyttää, että nyt tullaan määräilemään. Mutta asiakkaan tahtoa ja toivomuksia noudatetaan aina.
Etsivää vanhustyötä
-Tuntuu että teemme tosi tärkeää työtä ja siitä tulee myös itselle hyvä mieli. Uusia mahdollisia asiakkaita voi lähestyä kirjeitse ja esitellä saatavilla olevia palveluja. Osoitteiden saaminen on vähän konstikasta, mutta onneksi kuntien työntekijät ja sotaveteraanijärjestöjen piirit auttavat ja välittävät viestiä, toteaa Laura.
– Tietoa palveluista jaetaan myös osallistumalla veteraanien eri tilaisuuksiin. Tärkeää on myös niiden ihmisten löytäminen, jotka eivät kuulu mihinkään liittoon tai järjestöön.
Joskus törmää myös sellaisiin haasteisiin joissa pitää osata tukea ja neuvoa vanhuuden tuomissa vaivoissa tai kun puoliso on vaikkapa aggressiivinen. Tehtäviä on siis laidasta laitaan. Tutun veteraanin kuolema on aina surun paikka, koska asiakkaista tulee läheisiä. Sydän pidetään töissä koko ajan mukana.
Hannele Inkinen,
Valtiokonttorin viestintä