Kuntien tiedolla johtamisen kypsyystasoa kartoitettiin selvityksessä, jonka tulokset julkaistiin 12.9.2023. Valtiokonttorin tilaaman selvityksen toteuttivat Creatido Oy:n ja Tampereen yliopisto. Selvitys oli jatkoa valtionhallinnon tiedolla johtamisen kypsyystasoselvitykselle, joka julkaistiin helmikuussa 2023. Tulosten perusteella tiedolla johtamisen taso näyttää olevan kunnissa hieman parempi kuin valtiolla.
Selvityksen mukaan kuntien tiedolla johtamisen tila on kehittyvällä tasolla (3/5). Vahvuuksiksi nousivat ihmisten ja organisaation johtaminen sekä tiedolla johtamisen taidot. Kaikissa kunnissa heikommalla tasolla olivat tiedolla johtamisen systemaattisuus, tiedolla johtamisen rooli organisaation johtamisessa sekä raportointi ja analytiikka. Tiedolla johtamiselle ei ole jäsennetty selkeitä tavoitteita, budjettia tai vastuita. Kehittämisessä tulisi huomioida vahvemmin tiedon hyödyntäjien tarpeet sekä yksinkertaistaa ja tehdä näkyväksi organisaation tiedon hallintaa.
Julkistustilaisuudessa keskusteltiin selvityksen tuloksista
Creadito Oy:n toimitusjohtaja Jani Listenmaa esitteli tilaisuudessa selvityksen tuloksia.
Selvityksen julkistustilaisuus järjestettiin 12.9.2023. Tilaisuuteen osallistui paikan päällä Helsingissä ja etäyhteydellä yhteensä 280 henkilöä.
Toimitusjohtaja Jani Listenmaa Creatido Oy:stä esitteli kuntien tiedolla johtamisen kypsyystasoselvityksen tuloksia.
Aiemmin toteutetussa selvityksessä valtionhallinnon tiedolla johtamisen tila oli tasolla 3,06 (asteikolla 1-5). Kunnat saivat omassa selvityksessään arvosanan 3,13, joten ero ei ole kovin suuri.
”Kuntien työpajoissa tuntui, että oli vähän enemmän draivia kehittämiseen kuin valtionhallinnossa. Tähän saattaa vaikuttaa se, että keinot ja välineet ovat enemmän omissa käsissä”, Listenmaa pohti.
Jani Heikkinen piti julkistustilaisuudessa valtiovarainministeriön kommenttipuheenvuoron. Kuvassa oikealla tilaisuuden juontanut analysointipalveluiden palvelupäällikkö Henje Kasslin Valtiokonttorista.
”Meidän näkökulmastamme tiedolla johtaminen tarvitsee oman strategiansa, on sen nimi sitten suunnitelma tai mikä tahansa. Myöskään johdon aktiivisuutta en voi ehkä enempää korostaa. On paljon merkitystä sillä, osallistuuko johto kehittämiseen ja hyödyntääkö se tietoa.”
Jani Heikkinen valtiovarainministeriöstä toivoi kommenttipuheenvuorossaan, että raportti kuluisi kuntien tiedolla johtamisesta vastaavien käsissä.
”Meillä on hieman haasteita julkisella sektorilla ja nämä eivät tule helpottamaan millään tavalla. Samalla pitäisi kehittää tiedolla johtamista. Meillä on tiukka talous myös tulevaisuudessa ja tämä on pidettävä reunaehtona. Kunnat eriytyvät maantieteellisesti ja elinvoimamielessä, ja on paljon erilaisia kysymyksiä mitä kunnat joutuvat ratkomaan. Tämä pakottaa ottamaan tiedolla johtamisen huomioon”, Heikkinen totesi.
Tilaisuuden lopuksi kuultiin kuntien näkemyksiä tiedolla johtamisesta. Paneelikeskusteluun osallistuivat Saija Karnisto-Toivonen Salosta, Kaisu Paavola Jyväskylästä ja Oskari Auvinen Kangasalalta. Puheenjohtajana keskustelua johdatti yliopiston lehtori Pasi Hellsten Tampereen yliopistosta.
Kuntien tiedolla johtamisen tilasta keskustelivat paneelissa Saija Karnisto-Toivonen (Salo), Kaisu Paavola (Jyväskylä) ja Oskari Auvinen (Kangasala). Paneelin puheenjohtajana Tampereen yliopiston lehtori Pasi Hellsten (vas.).
”Täytyy tehdä systemaattisemmin tätä työtä, ei tämä uutta ole. Meillä on, kiitos vain valtionhallinnolle, muutama sata lakisääteistä tehtävää ja niitä kaikkia tulisi tiedolla johtaa”, tokaisi kaupunginjohtaja Auvinen.
”Kaupunginjohtajan suhtautumisella on merkittävä rooli. Kun hän kaipaa tietoa, pakolla muukin kunnan väki innostuu tiedolla johtamisesta”, Karnisto-Toivonen totesi.
”Olin yllättynyt, että noinkin hyvä tulos sieltä tuli. Ehkä odotamme vuoden päästä matalampia tuloksia, kun tiedolla johtamisen ymmärrys kaupungin sisällä lisääntyy”, Paavola pohti.
Organisaatioiden tiedolla johtamista tarkasteltiin monelta kantilta kyselyllä ja työpajoissa
Selvityksen ensimmäisessä osassa tiedolla johtamisen tilaa tutkittiin kahdeksassa valtionhallinnon organisaatiossa. Toiseen, kuntia koskevaan osaan osallistui 11 kuntaa ja kaupunkia eri puolilta Suomea. Selvitykseen lähtivät mukaan Tampere, Turku, Jyväskylä, Salo, Rovaniemi, Järvenpää, Rauma, Savonlinna, Kangasala, Nurmes ja Asikkala. Otoksen kunnat valittiin satunaisotannalla noudattaen sitä reunaehtoa, että otos on väestön jakautumiseen nähden edustava.
Selvitykseen kuului kysely, jossa kartoitettiin tiedon hyödyntäjien kokemuksia (1 290 vastaajaa). Lisäksi organisaatioille pidettiin yhteisesti kaksi työpajaa, joissa syvennyttiin organisaation tiedolla johtamisen rakenteisiin. Selvityksessä käytettiin Creatidon kypsyysanalyysia, jossa organisaation tiedolla johtamista tarkastellaan monesta eri näkökulmasta.
Miksi selvitykset tehtiin?
Valtiota ja kuntia koskevien tietovarantojen ylläpidon, raportoinnin ja tiedon analysoinnin lisäksi Valtiokonttorin tehtävänä on valtionhallinnon tiedolla johtamisen kehittäminen. Kyse on pitkäjänteisestä työstä, jonka tueksi tarvitsemme tietoa julkishallinnon organisaatioiden arjesta.
Valtionhallintoa ja kuntia koskevien selvitysten tavoitteena oli kartoittaa tiedolla johtamisen nykytilaa sekä luoda toistettava malli kehityksen seuraamiseksi. Kun koko valtion- ja julkishallinnon tietojohtamista arvioidaan yhtenäisellä mallilla, voidaan kehittämistoimia ja tukea kohdistaa entistä paremmin.
Aiemmin julkaistua:
- Uutinen 3.3.2023: Julkisen hallinnon tiedolla johtamisen tila -selvitys jatkuu kunnissa keväällä 2023
- Uutinen 14.2.2023: Selvitys: valtionhallinnon tiedolla johtamisen kulttuuri hyvällä tasolla, rakenteet ja käytännöt kaipaavat kehittämistä
