Talousosaamisen säilymistä muutosten keskellä pohdittiin Valtiokonttorin järjestämässä tilaisuudessa lokakuun 2024 lopussa. Organisaation osaamisen vahvistaminen ja tiedon siirtyminen kollegoiden ja virastojen välillä korostuvat säästöpaineiden keskellä.
Viranomaisten toiminta- ja turvallisuusympäristössä tapahtuneiden muutosten lisäksi Suomen taloudellinen tilanne ja EU-regulaatio ovat kasvattaneet tarvetta kehittää valtiokonsernin ja kirjanpitoyksiköiden toimintaa. Suomen valtiontalous on ollut alijäämäinen pitkän aikaa. Hallituksen tavoitteena on parantaa suomalaisten elintasoa, kääntää Suomen talous kestävään kasvuun ja taittaa hyvinvointia uhkaava velkaantumiskehitys.
Taloussuunnittelulla kohti tuottavuutta ja parempia tuloksia
Vaikka hallitusohjelmassa tehdään merkittäviä toimenpiteitä, valtiontalous on noin 12 miljardia euroa alijäämäinen. Hallituksen päättämä 9 miljardin euron toimenpidekokonaisuus ei vielä riitä kääntämään velkasuhdetta alenevalle uralle. Valtiontalouden tilanne yhdistettynä hallitusohjelman finanssipolitiikan tavoitteisiin korostavat toimivan taloussuunnittelun ja -hallinnon merkitystä.
– Kiristynyt taloustilanne pakottaa muuttamaan toimintatapoja myös valtion taloushallinnossa ja kysymään, mitä teemme jatkossa ja mitä jätämme tekemättä. Valtion talousammattilaisten tehtävänä on myös tukea johtoa päätöksenteossa, valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä toteaa puheenvuorossaan.
Niemelän mukaan tehokas taloushallinto on tärkeä osa säästöpaineisiin vastaamista. Tulevaisuudessa tulee myös tutkia taloushallinnon keventämisen mahdollisuuksia myös talousarviolainsäädännössä.
Tietoa johtamiseen ja päätöksentekoon
Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastushavainnon mukaan virastoilla on kehitettävää työajan kohdennuksissa. Työajan kohdennustietoja ei myöskään hyödynnetä johtamisessa ja päätöksenteossa riittävästi. Virastojen ja hallinnonalojen välillä on suurta vaihtelua siinä, paljonko työajasta käytetään lakisääteisiin tehtäviin.
Toisaalta lakisääteisten tehtävien määrittely on osin vaikeaa, koska tehtävät on määritelty laeissa eri tavoin. Osa tehtävistä on yleisluonteisia, ja tehtäviä määritellään monissa eri säädöksissä. Virastojen välillä on myös eroa siinä kuin tarkalla tasolla työaikaa seurataan.
– Olennaista onkin päättää, millä tarkkuustasolla toimintaa kannattaa seurata, jotta tiedosta on aidosti hyötyä johtamiseen ja päätöksentekoon, tarkastuspäällikkö Tea Grönlund Valtiontalouden tarkastusvirastosta sanoo.
Valtion taloushallinnon koulutuskokonaisuudella kasvatetaan osaamista
Koulutus, tutkimus ja innovaatiot ovat kestävän kehityksen ytimessä. Koulutus on edellytys epätasa-arvon vähentämiselle, työelämätaidoille ja kestävälle talouskasvulle. Sillä edistetään yhdenvertaisuutta, hyvinvointia ja demokratiaa. Valtion taloushallinnon koulutuskokonaisuus tukee osaamisen kehittämistä ja valtion taloushallinnon jatkuvuutta.
Valtion taloushallinnon kehittämissuunnitelmassa esitetyn arvion mukaan valtion taloushallinnon henkilöstöstä jää eläkkeelle tai siirtyy muille sektoreille noin 600 henkilöä vuoteen 2030 mennessä. Valtion taloushallinnon vahva osaaminen on edellytys sille, että jatkossakin voidaan turvata valtion kirjanpidon ja tilinpäätöksen oikeat ja riittävät tiedot sekä valtion taloushallinnon prosessien asiantunteva kehittäminen.
Tulkkina talouden ja viraston lakisääteisen tehtävän välissä
Palvelupäällikkö Juho Ajo Valtiokonttorista totesi esityksessään, että koko organisaation osaaminen ratkaisee, kuinka hyvin organisaation taloushallinto toimii. Ei siis riitä, että taloushallinnon ihmisistä koulutetaan huippuosaajia. Esimerkiksi valtion taloushallinnon koulutuskokonaisuuden suunnittelussa yhdeksi tärkeäksi kohderyhmäksi tunnistettiin tietojärjestelmien kehittäjät.
– Kun henkilöt, jotka tekevät uutta talouteen sidoksissa olevaa järjestelmää, ymmärtävät taloushallintoa ja sen logiikkaa, syntyy ideoita toteutukseen ja lopputuloksena valmistuu käytännön työhön paremmin soveltuvia järjestelmiä, Ajo tarkentaa.
Kuten monissa puheenvuoroissa tilaisuuden aikana todettiin, johtajat tekevät päätökset ja perustelevat ne aina saatavilla olevan tiedon pohjalta. Se, mihin asioihin päätöksentekohetkellä on kiinnitetty huomiota, näkyy perusteluissa. Talousihmisillä onkin tärkeä tehtävä toimia tulkkeina talouden ja viraston lakisääteisen tehtävän toteuttajien välillä.
Tutustu tilaisuuden materiaaleihin Valtiokonttorin verkkosivuilla
Ajankohtaista valtion taloushallinnosta -tilaisuudessa edellä mainittujen puhujien lisäksi kuultiin myös muita puheenvuoroja. Valtion taloushallinnon koulutuskokonaisuutta esittelivät taloushallintoasiantuntija Sini Pesonen Valtiokonttorista ja koulutuspäällikkö Katja Valtonen, HAUS kehittämiskeskus Oy:stä. Tilaisuudessa kuultiin myös liikenne- ja viestintäministeriön talouspäällikkö Riitta Rosenbergin ajatuksia kirjanpitoyksikön talousosaamisen ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Aamupäivän lopussa keskusteltiin vielä valtion taloushallinnon tehokkuudesta ja tulevaisuudesta Valtiokonttorin Talous, tieto ja työelämä -toimialan toimialajohtaja Lasse Skogin johdolla.
Tilaisuuden esitysmateriaali > (Virtu-kirjautuminen, saatavilla vain valtionhallinnossa työskenteleville)
Valtion taloushallinnon koulutuskokonaisuus >
Taloushallinnon mittarit Tutkihallintoa.fi-palvelussa > (Virtu-kirjautuminen, saatavilla vain valtionhallinnossa työskenteleville)
Lue myös taustaksi valtion taloushallinnon kehittämisestä.
Uutinen: Valtion taloushallinnon kehittämissuunnitelmassa painottuvat ennakointi ja tuottavuus >
Lisätietoja:
Valtion taloushallinnon koulutuskokonaisuus:
taloushallintoasiantuntija Sini Pesonen, puh. 0295 502 030, sini.pesonen(at)valtiokonttori.fi
Valtion taloushallinnon kehittämissuunnitelma:
johtaja Helena Lappalainen, Palkeet, puh. 029 556 2015, helena.lappalainen(at)palkeet.fi
toimialajohtaja Lasse Skog, Valtiokonttori, puh. 0295 502 444, lasse.skog(at)valtiokonttori.fi
