Maanpuolustukseen osallistuvien turvaverkkopäivä 3.10.2018
Tärkeintä nopea kuntoutukseen pääsy
Valtiokonttorin järjestämässä toisessa Maanpuolustukseen osallistuvien turvaverkkopäivässä keskityttiin tällä kertaa asevelvollisten ja kriisinhallintahenkilöstön asioihin. Miten turvaverkko toimii, kun palveluksessa on sattunut?
Turvaverkkopäivään osallistui suuri joukko puolustusvoimien työ- ja palvelusturvallisuuden asiantuntijoita, edunvalvontatahojen ja muiden yhteistyökumppaneiden edustajia sekä Valtiokonttorin asiantuntijoita. Ensimmäisellä puoliajalla paikalla oli liki 100 turvaverkkolaista, toisella puolikkaalla kehitystehtäviä mietti n. 40 osallistujaa.
Asevelvolliset ammattiin
Asevelvollisuusikäiset miehet halutaan ottaa turvaverkon piiriin heti kutsuntavaiheessa. Jo pitkään jatkunut Aikalisä-hanke sekä kunnissa Etsivä nuorisotyö on mukana kutsunnoissa ja he ottavat kopin niistä nuorista, joiden palvelus ei syystä tai toisesta tule onnistumaan tavallisella mallilla. Lue lisää Aikalisästä, joka on nykyään opetusministeriön hanke >
Asevelvollisten osalta pohdittiin erityisesti kuntoutukseen liittyviä asioita silloin, kun asevelvollinen keskeyttää palveluksen jonkin palveluksessa saadun vamman tai vanhan vamman pahenemisen vuoksi. Mitä nopeammin kuntoutustoimet aloitetaan, sen tehokkaampaa se on, totesi Valtiokonttorin ylilääkäri Janne Leinonen.
Valtiokonttorilla on velvollisuus ohjata nuorta eteenpäin oman paikan löytämiseen yhteiskunnan jäsenenä. Keskeyttäjät ohjataan Vakuutuskuntoutuksen (VKK) palvelujen piiriin ja VKK suunnittelee keskeyttäjän kanssa yksilöllisen toimintaohjelman vaikkapa uuden ammatin saavuttamiseksi.
Mahdollisuuksien mukaan tapaturmaeläkkeellä elämisen sijaan haluamme, että nuoria ohjataan opiskeluun ja mahdollisen uuden ammatin kautta osallistumaan työelämään yhteiskunnan täysivaltaisena toimijana. Riittävä koulutus ja toimintakyky ehkäisee parhaiten nuorten syrjäytymistä, sanoi Jyri Tapper, Kansalaispalvelut-toimialan johtaja Valtiokonttorista.
Korvausten yhtenäistäminen tulossa
Eduskunnassa etenee lainsäädäntöhanke, jolla yhtenäistetään tapaturman tai palvelussairauden aiheuttaman pysyvän haitan sekä kuolemantapauksen korvaukset asevelvollisten ja kriisinhallintahenkilöstön välillä. Kaksi vuotta sitten voimaan tulleessa laissa tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä vahvistettiin lainsäädäntötasoisesti aiemmin sopimusperusteisesti noudatettu käytäntö pysyvän haitan ja kuolemantapauksen johdosta maksettavasta lisäkorvauksesta. Nyt vastaavia lisäkorvauksia ollaan säätämässä myös asevelvollisille.
Kriisinhallintatehtävissä vammautuneiden henkilöiden korvauksissa haluttiin aikaisemman lain laatimisen aikoihin ottaa huomioon ne vaikeat olosuhteet, joissa henkilöt toimivat. Nyt ei kuitenkaan ole enää syytä erotella toisistaan vamman tapahtumaolosuhteita, mainitsi lakimies Tuomo Yliluoma Valtiokonttorista.
Kriisinhallintahenkilöstölle henkistä apua
Kriisinhallintahenkilöstö työskentelee paineisissa ja vaikeissa olosuhteissa. Komennuksen päätyttyä paluu ”normaaliin” arkeen ja esim. perhe-elämään saattaa sujua hyvin – tai sitten ei. Nähty ja koettu ei anna rauhaa.
Jo muutaman vuoden ajan Valtiokonttori on tehnyt yhteistyötä HUS:n psykiatrisen konsultaatiopoliklinikan kanssa apua tarvitsevien auttamiseksi. Yhä useampi osaa hakeutua ajoissa avun piiriin stressioireiden ilmaantuessa ja Valtiokonttori korvaa kustannukset.
Valtiokonttorilaisten vierailut kriisinhallintakohteissa ovat tuoneet lisää ymmärrystä siihen, millaisissa olosuhteissa työtä tehdään ja miten komennus saattaa vaikuttaa ihmisen elämään.
Arjen ohjeet tehtiin yhdessä
Puolustusvoimien ja Valtiokonttorin yhteistyöllä on laadittu yhteiset käytännön ohjeet kullekin asevelvollisen kanssa yhteydessä olevalle puolustusvoimien ammattiryhmälle. Miten kouluttajan tulee menetellä, jos sattuu tapaturma, miten toimii sosiaalikuraattori tällaisessa tilanteessa jne. Turvaverkkopäivän yhteydessä sovittiin, että vastaavat käytännön menettelytapaohjeet tehdään myös Siviilipalveluskeskukselle, joka jakaa ne eteenpäin niille työnantajille, joilla on siviilipalvelusmiehiä palveluksessa.
Parhaat ohjeet syntyvät näin yhdessä tehden, ja molemmat osapuolet ovat saaneet lisää ymmärrystä toisen osapuolen prosesseista, kertoi Valtiokonttorin asiakaspäällikkö Netta Kokko.
Pidän Turvaverkkopäivä-työskentelytapaa hedelmällisenä. Kun mukana on ammattilaisia puolustusvoimista ja meiltä korvauspuolelta, asevelvollisten edustajia, vaikeasti vammautuneita sekä edunvalvojia upseereista rauhanturvaajiin, niin ymmärrys lisääntyy ja ratkaisuja löytyy, totesi päivän vetäjä asiakaspäällikkö Ismo Tikka Valtiokonttorista.