Mikä on maksupyyntö? Miksi sen tekeminen on tärkeää? Kuka maksupyynnön tekee? Erityisasiantuntija Tuuli Raatikainen Valtiokonttorista vastaa kysymyksiin.
Suomi lähettää lähiaikoina Euroopan komissiolle ensimmäisen maksupyynnön, joka liittyy Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelmaan (RRP). Maksupyynnön myötä EU maksaa Suomelle nyt noin 273 miljoonaa euroa. Ehtona on, että Suomi on saavuttanut elpymis- ja palautumissuunnitelmassa määritellyt tavoitteensa komission hyväksymällä tasolla.
EU:n elpymisvälineen eli RFF:n rahoitus kohdentuu kansallisen elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaisesti. RRF:n tavoitteena on lieventää koronaviruspandemian taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia ja tehdä EU:n talouksista kestävämpiä, selviytymiskykyisempiä ja valmiimpia vihreän siirtymän ja digitaalisen muutoksen haasteisiin.
Maksupyynnön tekeminen on monisyinen kokonaisuus, johon liittyy lukuisia asiakirjoja, toimijoita ja prosesseja.
1. Mikä on maksupyyntö?
Maksupyyntö on kooste erilaisista asiakirjoista, joiden tarkoituksena on todentaa Euroopan komissiolle, että olemme saavuttaneet elpymis- ja palautumissuunnitelmamme (RRP) tavoitteet.
2. Miksi maksupyynnön tekeminen on tärkeää?
Maksupyynnön tekeminen on tärkeää siksi, että sitä vasten Suomelle maksetaan sovitut rahoitusosuudet EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä eli RRF:stä. Ensimmäisen maksupyynnön myötä Suomi on saamassa 273 miljoonaa euroa. Tähän mennessä Suomi on jo saanut yhden ennakkomaksun, joka oli 271 miljoonaa euroa. Yhteensä Suomelle on tukivälineestä luvassa hieman yli 1,8 miljardia euroa. Ehtona maksulle on, että elpymis- ja palautumissuunnitelman tavoitteet ovat saavutettu komission hyväksymällä tasolla.
3. Ketkä maksupyynnön tekemiseen osallistuvat?
Maksupyynnön tekemiseen osallistuvat rahoitusta myöntävät tukiviranomaiset, joita ovat muun muassa ministeriöt ja virastot sekä valtiovarainministeriö.
4. Mikä on maksupyynnön sisältö?
Ensimmäisessä maksupyynnössä raportoidaan yhteensä 20 toimenpiteen tavoitetta. Tukiviranomaiset ja vastuuministeriöt kuvaavat maksupyynnössä yksityiskohtaisesti, miten toimenpiteiden tavoitteet ovat toteutuneet. Käytännössä he tallentavat tietojärjestelmiin niin kutsuttuja todenneasiakirjoja. Niistä tuotetaan vielä erikseen yhteenvetoasiakirja, jossa kuvataan tiivistetysti, miten tavoitteet on saavutettu.
Maksupyynnön tekemiseen osallistuvat tekevät johdon vahvistuslausumat, joiden kautta vakuutetaan valtiovarainministeriölle, että
- varat ovat käytetty elpymis- ja palautumissuunnitelmassa sovitun mukaisesti
- toimitetut tiedot ovat täydelliset
- toimenpiteiden tavoitteet ovat saavutettu
- käytössä on ollut riittävät hallinto- ja valvontajärjestelmät
- toimenpiteiden tavoitteisiin ei kohdistu päällekkäistä rahoitusta
- tukiviranomaisilla ei ole tiedossa muuta asiaan liittyvää tietoa, jolla voi olla haitallisia vaikutuksia Euroopan unionin intressien kannalta.
Johdon vahvistuslausumaan voi sisältyä myös raportteja valvonta- ja tarkastustoimista. Esimerkiksi, jos komissio tai muu tarkastuksia tehnyt taho on esittänyt valvontaan suosituksia, raportoidaan, miten suositukset on huomioitu toiminnassa.
Maksupyynnön yhteydessä raportoidaan myös vihreän siirtymän kustannukset. Tällä tarkoitetaan elpymis- ja palautumissuunnitelman toimenpiteitä, joille on merkitty niin sanottu ilmastokerroin. Tukiviranomaiset ovat toimittaneet kustannustiedot Valtiokonttorille, joka vastaa vihreän siirtymän kustannusten raportoinnista.
Valtiovarainministeriö suorittaa maksupyynnön tekemisen yhteydessä erilaisia tarkastustoimia, joista se tuottaa maksupyyntöön tarkastusyhteenvetoraportin.
Kun kaikki maksupyyntöön liittyvät asiakirjat ovat koossa, ja komission mahdolliset korjauspyynnöt huomioitua, tuottaa valtiovarainministeriö koko maksupyyntöä koskevan johdon vahvistuslausuman. Se lähetetään komissiolle muun materiaalin ohella.
Lopuksi valtiovarainministeriö toimittaa kaikki asiakirjat Euroopan komission ylläpitämään Fenix-järjestelmään.
5. Mitä maksupyynnön lähettämisen jälkeen tapahtuu?
Komissio käy tarkasti läpi maksupyynnön ja Fenix-järjestelmään tallennetut asiakirjat. Sen jälkeen komissio antaa mahdolliset korjauspyynnöt ja valvoo, että ne tulevat huomioiduksi.
Kun komissio on saanut varmuuden siitä, että kaikki toimenpiteiden tavoitteet ovat toteutettu asianmukaisella tavalla, tuottaa komissio vielä erillisen hyvin yksityiskohtaisen raportin maksupyynnön hyväksymisestä.
Mikäli tavoitteita tai välitavoitteita saavutetaan vain osittain, komissio korvaa niistä vain osan. Siksi on erityisen tärkeää, että tukiviranomaiset raportoivat vastuullaan olevista toimenpiteiden tavoitteiden edistymisestä ajantasaisella tavalla kaksi kertaa vuodessa tapahtuvien säännöllisten raportointien avulla. Tällöin voidaan reagoida jo kansallisella tasolla siihen, mikäli jokin tavoite tai välitavoite näyttää viivästyvän.
Komissio on uutena seurantamenetelmänä ottanut käyttöön myös niin kutsuttuja välitarkastelupisteitä, joiden avulla elpymis- ja palautumissuunnitelman toteutumista seurataan.
6. Mikä on Valtiokonttorin rooli maksupyynnön tekemisessä?
Valtiokonttori osallistuu maksupyynnön tekemiseen kahdessa roolissa: tukiviranomaisena ja maksupyyntöön liittyvän aineiston kokoajana. Tukiviranomaisen roolissa Valtiokonttori raportoi kansallisen RRP-tietojärjestelmäkokonaisuuden kehitystä ja käyttöönottoa. Valtiokonttorin vastuulla on maksupyynnön yhteydessä myös vihreän siirtymän kustannusraportin tuottaminen.
Valtiokonttorin RRP-tietojärjestelmäkokonaisuus on ollut keskeisessä roolissa, kun tukiviranomaiset ovat raportoineet maksupyyntöön liittyviä tietoja.
Olemme ensimmäisen maksupyynnön yhteydessä miettineet paljon parhaita mahdollisia toimintatapoja esimerkiksi tilanteessa, jossa useampi tukiviranomainen on toteuttamassa ja raportoimassa samaa tavoitetta.
Olemme tehneet asiakirjaversioiden parempaa hallintaa varten pika-aikataululla RRP-tietojärjestelmään uusia toiminnallisuuksia. Olemme muun muassa kehittäneet koordinaattorille (valtiovarainministeriölle) erilaisia työkaluja valtavan aineistomäärän läpikäymisen helpottamiseksi.
Lisäksi olemme ohjeistaneet tukiviranomaisia asiakirjojen nimeämisessä ja kouluttaneet maksupyyntöön liittyviin toiminnallisuuksia järjestelmissä yhdessä valtiovarainministeriön kanssa.
Kaikki tekeminen on sujunut erittäin hyvässä yhteistyössä ja yhteishengessä. Harjoitus tekee mestarin, ja ensimmäisen maksupyynnön jättämisen jälkeen onkin hyvä hengähtää syvään, koota yhteen onnistumiset ja pohtia, miten tekemistä voidaan jatkossa vielä sujuvoittaa.
Kysymyksiin vastasi Valtiokonttorin erityisasiantuntija Tuuli Raatikainen.
Tilaa uutiskirje
Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman toimeenpano ja seuranta -palvelun uutiskirje tarjoaa ajankohtaista tietoa EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä (RRF) rahoitusta myöntäville viranomaisille sekä muille aiheesta kiinnostuneille. Lähetämme kirjeen noin neljä kertaa vuodessa. > Siirry uutiskirjeen tilauslomakkeelle
