Siviili- tai sotilaskriisinhallinnassa toimivalla henkilöllä on oikeus saada korvausta palveluksessa sattuneesta tapaturmasta tai palvelussairaudesta tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävissä annetun lain (1522/2016) nojalla. Korvaukset maksetaan noudattaen, mitä työtapaturma- ja ammattitautilain (495/2015) III osassa säädetään. Nämä korvaukset maksaa Valtiokonttori.
Laki Valtiokonttorista (305/1991) 2a § määrää, että Valtiokonttorin tuottamat vahingonkorvaussuoritteet tapaturma-asioissa ovat virastoille maksullisia. Lain mukaan kokonaismäärän tulee kattaa valtiolle aiheutuneet kustannukset, mutta vuosittaisen maksun ei tarvitse vastata yksittäisenä vuonna maksettuja korvauksia.
Kriisinhallinta erillään työtapaturmista
Valtiokonttori kerää valtion virastoilta tapaturmamaksua valtion henkilöstön työtapaturma-asioiden hoitamiseen. Kriisinhallinnassa sattuneet vahingot korvataan työtapaturma- ja ammattitautilain III osaa noudattaen, mutta ne eivät ole sen I ja II osien tarkoittamia työtapaturmia. Sen sijaan tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävissä annetussa laissa määritellään korvattava tapaturma ja palvelussairaus kriisinhallintahenkilöstölle.
Koska vahinkolajit ovat erillisiä, lasketaan kullekin lajille omat maksuperusteet, jolloin kriisinhallintatehtävissä sattuneet vahingot eivät vaikuta Suomessa tehtävän työn vakuutusmaksuihin.
Kriisinhallintahenkilöstö kuuluu jo ryhmähenkivakuutusta vastaavan edun piiriin, jolloin erillistä ryhmähenkivakuutuksen promillea kriisinhallintahenkilöstölle ei lasketa. Vuoden 2023 ryhmähenkivakuutuksen maksuperusteet on kerrottu päätöksessä VK/85393/00.00.01.06.00/2022.
Saldojärjestelmä perustetaan tulevaisuudessa
Kriisinhallinnassa sattuneen tapaturman ja palvelussairauden maksuperusteiden laskenta noudattaa työtapaturmien tapaturmamaksupromillejen laskennan kaavaa. Laskennan tarkoituksena on periä virastolta mahdollisimman tarkasti oma korvausmenonsa, mutta kohtuuden vuoksi yhden vuoden korvausmenoa ei peritä kerralla takaisin. Virastot vastaavat täysin toiminnassaan sattuneista vahingoista, eli riskiä ei jaeta virastojen kesken.
Tapaturmamaksu koostuu riskimaksuosasta, hoitokuluosasta sekä saldokertymän hyvitysosasta. Riskimaksuosan laskennan ytimessä ovat virastojen kriisinhallintavahinkojen korvausmenot sekä kriisinhallintahenkilöstölle maksetut palkat vuosilta 2019–2021. Niiden pohjalta lasketaan tapaturmapromillet, joiden mukaan maksuja kerätään virastoilta. Hoitokuluosalla peritään korvaustoiminnan ylläpitämisestä Valtiokonttorille aiheutuneet hoitokulut.
Koska tulevan vuoden palkkasumma on etukäteen tuntematon ja vuosittaisten korvaussummien määrä vaihtelee, tapaturmamaksuja voidaan sattuneista vahingoista riippuen kerätä liikaa tai liian vähän. Tällaisten poikkeamien tasoittamiseksi seuraavalla laskentakerralla perustetaan saldohyvitysjärjestelmä, jolla tapaturmapromillea korjataan riippuen saldon yli- tai alijäämästä.
Jotta merkittävät korvausmenon vaihtelut eivät tekisi suuria muutoksia vuotuisiin maksuihin, seuraavalla laskentakerralla mukaan otetaan myös vaimennuskerroin, jonka arvo on 30 %. Vaimennuskertoimen avulla maksupromille voi muuttua vain 30 % suuntaan tai toiseen edellisvuoteen nähden.
Lisätietoa tapaturmamaksujen määräytymisestä voit tiedustella sähköpostitse osoitteesta tilastot.ja.laskelmat@valtiokonttori
Kriisinhallinnan tapaturmamaksun maksuperusteet 2023 >>
Tapaturmamaksujen laskuttaminen
Palkeet perii maksut palkanlaskennan yhteydessä ja tilittää ne Valtiokonttorille ja Valtiokonttori laskuttaa liikelaitoksia ja eräitä muita yksiköitä. Maksut tilitetään kolmessa erässä. Tilitettävä maksu perustuu toteutuneeseen palkkasummaan ja kokonaismaksupromilleen.
| Virasto | Kokonaispromille |
| Sisäministeriö / CMC Finland | 29,00313005 |
| Puolustusvoimat | 12,20011118 |
