Asumisoikeusjärjestelmää uudistetaan niin, että asukkaiden vaikutusmahdollisuudet paranevat ja järjestelmän läpinäkyvyys vahvistuu. Yhtenä uutena väylänä asumisoikeusasioiden kehittämiselle on valtakunnallinen neuvottelukunta, jonka jäsenet edustavat asukkaita ja omistajia tasapuolisesti.
Asumisoikeuslaki uudistui vuoden 2022 alussa. Lakiuudistus ei muuta järjestelmän peruspilareita kuten asukkaan pysyvää asumisturvaa, mutta se sisälsi useita parannuksia asukashallintoon: asukkaiden määrä asumisoikeusyhtiöiden hallituksissa kasvaa, asukkaat voivat valita valvojan tarkastamaan yhtiönsä toimintaa, ja yhtiötason asioita käsittelee jatkossa asukkaiden ja omistajan välinen yhteistyöelin. Toimet tähtäävät siihen, että asumisoikeusasuminen säilyy houkuttelevana asumismuotona myös tulevaisuudessa.
Uutena asiana Suomessa on juuri aloittanut myös kautta aikojen ensimmäinen asumisoikeusasioiden neuvottelukunta. Sen tehtävänä on seurata asumisoikeusjärjestelmän toimintaa, tehdä aloitteita ja antaa lausuntoja sekä muulla tavoin kehittää asumisoikeusasumista koskevia asioita.
Neuvottelukuntaan valitaan jäsenet kahdeksi vuodeksi kerrallaan siten, että jäsenet edustavat tasapuolisesti asumisoikeuden haltijoita sekä asumisoikeusyhteisöjä. Juuri järjestäytyneen neuvottelukunnan puheenjohtajaksi valittiin Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy:n toimitusjohtaja Jari Riskilä ja varapuheenjohtajaksi säätiön asukasedustaja Mikael Friman.
Neuvottelukunnan pysyvät asiantuntijajäsenet tulevat ympäristöministeriöstä, ARAsta ja Valtiokonttorista. Valtiokonttoria edustaa lakiasiainpäällikkö Marika Rinnemaa. Hänen odotuksensa neuvottelukunnan suhteen ovat korkealla.
”On arvokasta, että asumisoikeuden haltijoiden sekä asumisoikeusyhteisöjen väliseen neuvonpitoon on foorumi, jossa on mahdollisuus aitoon ja avoimeen vuoropuheluun eri toimijoiden välillä. Neuvottelukunnassa myös asiantuntijajäsenet pääsevät mukaan tähän vuoropuheluun, mikä on omiaan lisäämään hyvää vuorovaikutusta eri toimijoiden ja viranomaisten välillä”, hän kertoo.
Asukasvalinnan uudistus ja asumisen hinta ajankohtaisia kysymyksiä
Suomessa on noin 54 000 asumisoikeusasuntoa, ja niissä yli 100 000 asukasta. Asumisoikeusjärjestelmä luotiin 1990-luvun alussa monipuolistamaan suomalaisten asumismahdollisuuksia. Se tarjoaa vaihtoehdon omistus- ja vuokra-asumiselle etenkin kaupunkikeskuksissa, jossa se myös tasapainottaa asuinalueiden asukasrakennetta. Noin 45 % aso-asunnoista sijaitsee pääkaupunkiseudulla, ja joka neljäs Helsingissä.
Asumisoikeusasunnot ovat pääosin haluttuja asuntoja halutuilla sijainneilla. ARAn viimeisimmän markkinakatsauksen mukaan 88 % aso-asunnoista sijaitsee kireän tai tasapainoisen markkinaluokan kunnissa. Aso-asuntojen asukasvalintajärjestelmä muuttuu isosti 1.9.2023 alkaen, jolla tavoitellaan sitä, että asunnot kohdistuisivat vielä paremmin todellisen tarpeen perusteella. Vanhat ja uudet hakijat ovat uudistuksen jälkeen samalla viivalla.
Ympäristöministeriön lainsäädäntöneuvos Anu Karjalaisen mukaan asumisoikeusjärjestelmän muiden uudistusten rinnalla ajankohtainen asia on asumisen hinta. Aso-asuntojen käyttövastikkeissa on nähty pitkän tasaisen kehityksen jälkeen nyt verrattain suuria kertakorotuksia. Korkojen ja elinkustannusten nousu on toki nostanut asumisen kustannuksia kaikille muillekin, mutta Karjalaisen mukaan asumisoikeusasumisen kohtuuhintaisuus on sen kohtalonkysymys. Vastikkeiden pitää aina kattaa aso-yhtiön kulut, tai muuten yhtiöt ajautuvat taloudellisiin vaikeuksiin.
”Asumisoikeusasuminen säilyy houkuttelevana, kun kulut pysyvät kohtuullisena, elinkaaren mukaiset korjaukset tehdään ja käyttövastikkeet kehittyvät tasaisesti ajan kuluessa”, hän sanoo.
Lue lisää:
Asumisoikeusasioiden neuvottelukunta
Valtakunnallinen asumisoikeusasioiden neuvottelukunta (valtioneuvosto.fi)
ARAn viimeisin asumisoikeusasuntojen markkinakatsaus (2022):
Asuntomarkkinakatsaus 2/2022: asumisoikeusasunnot (ara.fi)
Ympäristöministeriö: Kysymyksiä ja vastauksia asumisoikeusasumisesta:
https://ym.fi/asumisoikeusasuminen/kysymyksia-ja-vastauksia-asumisoikeusjarjestelmasta