Kuva: Kaisa Viitasalo
Valtiokonttori sai vuosi sitten uuden pääjohtajan, kun Liisa Räsänen tarttui viraston ohjaksiin. Hän saikin ohjastettavakseen varsin monipuolisen valjakon. Valtiokonttori on valtiovarainministeriön alainen virasto, joka palvelee valtionhallintoa, kansalaisia, kuntia, kuntayhtymiä, hyvinvointialueita, hyvinvointiyhtymiä, yhteisöjä ja yrityksiä. Viraston lakisääteiset tehtävät ulottuvat aina valtion velanhallinnasta valtiontakauksiin, sekä valtion työntekijöiden tapaturmaturvasta valtion konsernilaskentaan ja kuntien ja hyvinvointialueiden taloustietovarannon ylläpitoon.
Kulunut ensimmäinen vuosi pääjohtajana on sijoittunut aikaan, jossa valtionhallintoon kohdistuu kovia säästöpaineita. Ne näkyvät valitettavasti myös Valtiokonttorin toiminnassa, vaikka tilanne olosuhteisiin nähden onkin varsin hyvä. Onneksi pääjohtaja Räsänen näkee muutoksen mieluummin mahdollisuutena kuin kriisinä. Hänen mottonsa on, että asioilla on tapana järjestyä.
Kuka on pääjohtaja Liisa Räsänen?
“Liisa Räsänen on julkisen hallinnon ja johtamisen moniottelija. Parikymmenvuotiselle virkauralleni on ehtinyt mahtua monenlaisia asiantuntija- ja johtamistehtäviä. Valtiokonttoriin tulin kolme vuotta sitten naapurista eli Patentti- ja rekisterihallituksesta,” Liisa Räsänen kuvailee.
”Minua on kuvattu jalkapallotermein keskikentän dynamoksi. En ole maalintekijä, vaan annan osaaville tekijöille mahdollisuuksia maalintekoon, yhdessä tuuletetaan onnistumisia.”
Johtaminen on Liisa Räsäselle palvelutehtävä ja hyvinvoiva työyhteisö sydämen asia. Vahva halu palvella ja rakentaa hyvää yhteistyötä asiakkaiden, sidosryhmien ja oman henkilöstön kanssa on varmasti ollut edellytys sille, että vastuulliset tehtävät ovat vuosien saatossa seuranneet toisiaan.
“Minua on kuvattu jalkapallotermein keskikentän dynamoksi, joka juoksee maaliboksien väliä ylös ja alas. En ole maalintekijä, vaan annan osaaville tekijöille maalintekomahdollisuuksia, yhdessä tuuletetaan sitten onnistumisia,” Räsänen maalailee.
Hän innostuu helposti ja nopeasti uusista asioista ja peruspositiivinen suhtautuminen tulevaisuuteen on ollut tarpeen ensimmäisenä pääjohtajavuotena.
“Vuosi on ollut täynnä yllätyksiä, mutta onneksi iso osa niistä on ollut positiivisia. Kohokohtia on ollut monta ja yhtenä voi pitää tutustumista Valtiokonttorin henkilöstöön, tehtäviin, organisaatioon ja kulttuuriin. Tietysti myös ensimmäiset strategiset päätökset, joita pääsin tekemään valtion velanhallintaan, säästämiseen ja Valtiokonttorin uudistamiseen liittyen, ovat jääneet mieleen. On ollut suuri kunnia edustaa Valtiokonttoria erilaisissa tilaisuuksissa, alkaen tasavallan presidentin virkaanastujaisista, jotka olivat vain viikko pääjohtajakauteni alkamisesta,” Räsänen summaa.
Luottamuksen arvoinen
Valtiokonttorin organisaatiota uudistettiin ja selkeytettiin vuoden vaihteessa. Uudistuksen tavoitteena on osaltaan vastata Valtiokonttoriin kohdistuviin säästötavoitteisiin sekä tiivistää sisäistä ohjausta yhtenäisempään ja resurssitehokkaampaan suuntaan. Säästöt tulevat kuitenkin näkymään lakisääteisten tehtävien toimeenpanokyvyssä ja kehittämisessä sekä palvelutasossa. Esimerkiksi pidentyneet käsittelyajat ovat seurausta vaadittavista säästöistä.
Haastavista ajoista huolimatta on kulunut vuosi ollut Liisa Räsäsen mukaan Valtiokonttorille erinomainen. Asetetuista tavoitteista on suoriuduttu hyvin. Luottamus siihen, että Valtiokonttori pystyy hoitamaan sille annetut tehtävät ammattitaitoisesti ja laadukkaasti sekä tarvittaessa ottamaan vastaan uusiakin tehtäviä, on säilynyt korkealla tasolla.
“Sen luottamuksen arvoisia haluamme olla joka päivä ja sen eteen teemme työtä laajasti yhteiskunnan eri osa-alueilla. Koen, että meillä on velvollisuus antaa osaamisemme yhteiskunnan käyttöön nyt ja tulevaisuudessa,” Räsänen painottaa.
Liisa Räsänen näkee Valtiokonttorin roolin varsin keskeisenä valtion kriisinkestävyydessä sekä yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden vahvistamisessa.
“Valtiokonttorilla on tärkeä rooli yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisessa usealla osa-alueella, esimerkiksi rahoitusjärjestelmän toiminnan kannalta. Kriisinkestävyys pohjautuu normaaliaikoina tehtyyn varautumiseen ja meidän tapauksessamme se tarkoittaa sitä, että yllättävienkin tilanteiden kohdatessa pystymme tarjoamaan palvelujamme. Erinomainen esimerkki Valtiokonttorin vastuunkannosta koko yhteiskuntaa koskevassa kriisissä olivat yritysten kustannustukien toimeenpano koronapandemian aikana.”
Paras työpaikka
Valtiokonttori perustettiin 149 vuotta sitten hoitamaan samaa tehtävää, josta se vastaa edelleen, eli hoitamaan valtion varoja ja toimimaan valtion luottolaitoksena. Vaikka perustehtävä on säilynyt samana, on Valtiokonttori aina seurannut aikaa ja yhteiskunnan muutoksia ja vastannut tehtäväkentän muutoksiin rohkeasti. Paikoilleen jämähtäneeksi ensi vuonna 150-vuotisjuhlavuotta viettävää virastoa ei voi kuvailla.
”Valtiokonttorilaiset ovat todella ammattitaitoisia ja sitoutuneita, oikeita raskassarjalaisia omalla alallaan. Meillä tunnetaan ylpeyttä omasta työstä.”
Yksi viraston pitkän iän salaisuus on varmasti osaltaan siinä, että Valtiokonttori koetaan hyväksi työpaikaksi. Se näkyy vuosittaisten työhyvinvointikyselyiden tuloksissa. Työn sisältö ja mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön nousevat kyselyssä toistuvasti esiin.
Liisa Räsäsen oma kokemus on, että Valtiokonttorissa vallitsee avoimuuden ja luottamuksen ilmapiiri, vaikeistakin asioista uskalletaan puhua rehellisesti ilman pelkoa negatiivisista seuraamuksista.
“Valtiokonttorilaiset ovat todella kehitysmyönteisiä ja pyrimme panostamaan työntekijöiden omaan kehittymiseen koulutusten ja uusien haasteiden kautta. Niihin on myös organisaatiomuutos tarjonnut hyvän tilaisuuden. Valtiokonttorilaiset ovat todella ammattitaitoisia ja sitoutuneita, oikeita raskassarjalaisia omalla alallaan. Meillä tunnetaan ylpeyttä omasta työstä,” Liisa Räsänen toteaa.
“Pidän todella tärkeänä sitä, että Valtiokonttori on tulevinakin vuosina hyvä ja luotettu kumppani meidän asiakkaillemme ja sidosryhmillemme ja tietenkin myös se paras työpaikka valtiokonttorilaisille. Toivoisin, että kestävyys ja eettisyys ovat keskeisiä ohjaavia periaatteita Valtiokonttorin toiminnassa myös tulevat vuosikymmenet.”