Siirry alalukuun: 12.1 Energia ja vesi | 12.2 Liikkuminen | 12.3 Hankinnat | 12.4 Digitalisaatio ja paperinkulutus | 12.5 Jätteet
12.1 Energia ja vesi
Valtiokonttorin käytössä oli raportointivuonna toimitiloja seuraavasti: toimistotilat 3987 m², arkistot 1908,5 m², asiakaspalvelutilat 160,5 m² ja muut tilat 291,5 m², yhteensä 6347,5 m². Toimistotilojen määrä oli 11,2 m² / henkilötyövuosi.
Senaatti-kiinteistöjen tietojen mukaan kaukolämpö ja -jäähdytys Valtiokonttorin Sörnäisten rantatie 13 toimitiloihin tuotettiin raportointivuonna 100 % uusiutuvista lähteistä ja tuotannon päästökerroin oli 0 g CO2/kWh.
Valtiokonttorin sähkönkulutus Sörnäisten rantatie 13 toimitalossa oli vuonna 2023 yhteensä 111 752 kWh. Tietojen mukaan kulutus väheni edellisvuodesta noin 11 %. Luvussa on mukana Valtiokonttorin tiloissa käytetty sähkö (valaistus, tietokoneet, näytöt yms.).
Sörnäisten rantatie 13 toimitalon (Valtiokonttori sekä Patentti- ja rekisterihallitus yhdessä) kiinteistösähkön kulutus oli vuonna 2023 yhteensä 794 000 kWh. Kiinteistösähkön kulutus väheni edellisvuodesta noin 16 %. Kiinteistösähkössä ovat mukana ilmanvaihtokoneet, hissit ja muu yhteinen sähkönkulutus.
Iso osa sähkönkulutuksen vähentymisestä johtunee loppuvuodesta 2022 yhdessä Senaatti-kiinteistöjen kanssa toteutetuista energiatehokkuustoimenpiteistä:
- toimistotilojen valaistuksen aikakatkaisun varhaistaminen,
- ulkomainosvalojen yökäytön lopettaminen ja
- säädöt toimitalon ilmanvaihtoon.
Hansel Oy:ltä saatujen tietojen mukaan valtion sähkönhankinnassa tehtiin vuonna 2023 suuri muutos, kun ostosähkön painopiste siirtyi uusiutuvasta sähköstä fossiilivapaaseen sähköön. Ydinvoiman osuus valtiolle ostetun sähkön energianlähteenä kasvoi huomattavaksi. Pääasiallisena syynä muutokseen olivat kustannussäästöt. Muutos ei vaikuttanut valtion ostaman sähkön päästökertoimeen, joka oli edelleen 0 gCO2/kWh.
Merkittävä osa Valtiokonttorin sähkönkulutuksesta syntyy datakeskuksissa, joiden palvelinkoneiden avulla Valtiokonttorin tietojärjestelmiä käytetään. Raportointitietojen mukaan Valtiokonttorin on-premises-konesalipalvelujen tuottaja käytti raportointivuonna 99 % uusiutuvaa sähköä. Valtiokonttori hankki pilvipalvelukapasiteettia kahdesta eri konesalista. Niiden käyttämän sähkön energialähteistä ei vielä ole saatavilla tarkkaa raportointitietoa. Pilvipalvelinsaleista toisessa on äskettäin siirrytty polttomoottorigeneraattoreista akkuihin varavoiman tuottamisessa. Toisen salin kehittämiskohteena on biopolttoaineen käytön lisääminen varavoiman tuotannossa.
Sörnäisten rantatie 13 toimitalon (Valtiokonttori sekä Patentti- ja rekisterihallitus yhdessä) vedenkulutusvuonna 2023 oli yhteensä 2 330 000 litraa. Vedenkulutus kasvoi edellisvuodesta noin 19 %. Yksi selitys kasvulle on, että vuosi 2023 oli vapaa mittavista koronarajoituksista, siinä missä vuonna 2022 rajoituksia oli vielä voimassa osan aikaa vuodesta. Rajoitusten poistuminen oli omiaan lisäämään konttorilla tehtävää työtä.
12.2 Liikkuminen
Valtiokonttorin 1.1.2023 voimaan tulleessa matkustusohjeessa todetaan: ”Valtiokonttorin tavoitteena on vähentää matkustamisen ympäristökuormitusta hyvin harkitulla matkustamisella ja etäyhteyksien hyödyntämisellä.”
Valtiokonttorin henkilökunta teki vuonna 2023 yhteensä 231 yhdensuuntaista lentomatkaa (vrt. 190 lentoa vuonna 2022), joista kertyi 362 820 lennettyä henkilökilometriä. Lennettyjen henkilökilometrien (hkm) määrä kasvoi edellisvuodesta vajaat 104 000 hkm eli 40 %. Virastossa on keskusteltu siitä, tuleeko lentomatkustaminen koronapandemian jälkeen palaamaan aiemmalle tasolleen. Keskustelussa on esitetty, että esimerkiksi uusien asiakas- ja kumppanuussuhteiden muodostamisessa etäyhteys ei välttämättä ole tehokkain väline luottamuksen rakentamiseen. Henkilökohtaisia kontaktejakin tarvitaan, mikä tulee jatkossakin edellyttämään jonkin verran lentämistä.
Valtiokonttorin sopimusmatkatoimiston mukaan vuoden 2023 lentomatkustamisesta aiheutuneet kasvihuonekaasupäästöt olivat 68 600 kg CO2-ekvivalenttia. WWF:n Green Office -laskurin mukaan päästöt olivat 61 000 kg CO2-ekvivalenttia.
Kotimaassa Valtiokonttorin henkilöstö teki vuonna 2023 yhteensä 12 yhdensuuntaista lentomatkaa. Niistä kertyi lennettyjä henkilökilometrejä 6 146.
Valtiokonttorin henkilökunta teki vuonna 2023 työhön liittyviä junamatkoja yhteensä 21 749 henkilökilometriä. VR:n mukaan kaikki Suomessa tehdyt matkustajajunamatkat ovat hiilineutraaleja.
Valtiokonttorin käytössä on yksi virka-auto. Sillä ajettiin vuonna 2023 yhteensä 8 450 kilometriä. Autoon tankattu polttoaine ei ole uusiutuvaa dieseliä, koska auton valmistaja ei hyväksy sitä kyseiseen automalliin.
12.3 Hankinnat
Hansel Oy:n Hankintapulssi-palvelun mukaan Valtiokonttorin hankintojen hiilijalanjälki oli vuonna 2023 yhteensä 3 740 000 kg CO2-ekvivalenttia. Määrä laski edellisvuodesta 900 000 kg CO2-ekvivalenttia. Hiilijalanjäljen laskenta perustuu Valtiokonttorin ostolaskuihin sekä Suomen ympäristökeskuksen kehittämään laskentamalliin (SYKEra 15/2019).
Valtiokonttorin hankintojen volyymi vuosina 2019-2023 (milj. EUR)
Valtiokonttorin hankintojen hiilijalanjälki vuosina 2019-2023
Hankintapulssin tietojen mukaan Valtiokonttorin hankintojen CO2-päästöt vähenivät vuonna 2023 verrattuna edellisvuoteen. Lasku näyttää johtuneen enimmäkseen hankintojen euromääräisen volyymin laskusta. Valtiokonttorin tulevaisuudentavoitteena on saada kerättyä nykyistä tarkempaa tietoa hankintojen CO2-päästöistä sekä etsiä toimivia keinoja päästöjen vähentämiseksi.
Hankintapulssin mukaan suurimmat CO2-päästöt syntyivät vuonna 2023 seuraavista tuote-/palveluryhmistä:
- ICT-palvelut
- Rakennusten ja huoneistojen vuokrat
- Rahoitus- ja pankkipalvelut
- Ohjelmistot ja aineettomat oikeudet
- Asiantuntija- ja tutkimuspalvelut.
12.4 Digitalisaatio ja paperinkulutus
Viime vuosina Valtiokonttori on määrätietoisesti muuttanut toimintaansa digitaaliseksi, pois tulostamisesta ja asioiden käsittelystä paperilla. Olennainen osa muutosta on siirtyminen paperisesta asiakirjojen säilyttämisestä sähköiseen säilyttämiseen. Alla olevassa graafissa on tietoja sähköisesti tallennetuista uusista asiakirjoista viimeiseltä neljältä vuodelta, jolloin digisiirtymä on ollut tehokkaimmillaan.
Tarkkoja tietoja sähköisen säilyttämisen tuottamasta paperinsäästöstä ei saada. Yksi asiakirja voi sisältää useita dokumentteja ja dokumenteissa voi olla useita sivuja. Nämä ovat kuitenkin tietoja, joita järjestelmästä ei tarkasti saada raportoitua. Arvioita voidaan kuitenkin tehdä. Alla on laskelma siitä, mikä on ollut sähköisen säilyttämisen paperisäästö vuosina 2020–2023 sen mukaan, onko tallennetun asiakirjan sivumäärä keskimäärin 1, 2, 5 tai 10 sivua.
Laskelmaa voi konkretisoida Metsäteollisuus ry:n tiedolla, jonka mukaan yhden tenniskentän kokoisen harvennusalueen puista (korkeus noin 15 metriä) saadaan 100 000 liuskaa A4-paperia. Jos jokainen Valtiokonttorissa sähköisesti säilytetty asiakirja on sisältänyt keskimäärin 5 sivua, on sillä säästetty vajaan 100 tenniskentän harvennushakkuuta vastaava määrä paperia.
Green Office -toiminnassa Valtiokonttori seuraa sisään ostettavan A4-paperin määrää. Vuonna 2023 Valtiokonttoriin ostetun paperin määrä lisääntyi edellisvuodesta 35 000 liuskalla ja oli 175 000 liuskaa. Kaikki sisään ostettu A4-paperi oli hiilineutraalia paperia.
Toimistolla käytettävän paperin lisäksi Valtiokonttori tulostutti päätöksiä ja kirjeitä ulkoiselta palveluntuottajalta ostettavan kuoritus- ja postituspalvelun kautta. Posti Messagingiltä saadut tiedot kertovat osaltaan Valtiokonttorin toiminnan digitalisaatioasteesta. Tietojen mukaan Valtiokonttorin lähettämien päätösten ja muiden kirjeiden sähköisyysaste vuonna 2022 ja 2023 oli vajaat 14 %.
Toistaiseksi asiakirjojen sähköinen käsittely ja säilyttäminen ei ole vähentänyt paperin kuljettamisen tiheyttä Valtiokonttorissa ja sidosorganisaatioiden kanssa. Autokuriiri kulkee Valtiokonttorin toimitilojen, päätearkiston, vakuutusoikeuden ja tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan välillä kahdesti viikossa.
Myöskään Valtiokonttorin lämmitetyn arkistotilan määrä ei toistaiseksi ole digitalisaation seurauksena vähentynyt. Viraston käytössä oli raportointivuonna arkistotilaa 1908,5 m².
Digitalisaatio ja nykyinen työelämä muutenkin edellyttävät ICT-laitteiden käyttöä. Valtiokonttori seuraa neljän yleisen laitetyypin hankintamääriä: matkapuhelimet, kannettavat tietokoneet, tietokoneen näytöt sekä tablettitietokoneet. Vuonna 2023 näitä laitteita hankittiin Valtiokonttorin käyttöön yhteensä 455. Valtorin sopimustoimittajan 3StepIT:n tietojen mukaan laitteiden tuotannosta aiheutuneet päästöt olivat noin 54 000 kg CO2-ekvivalenttia. Alla on kuvaaja Valtiokonttoriin vuosina 2020–2023 hankituista ICT-laitteista sekä laitteiden tuotannon ominaispäästöistä.
Valtionhallinnon käytöstä leasing-kauden jälkeen poistuvien tietokoneiden uudelleenkäyttö- ja kierrätysaste on korkea. Valtorin sopimustoimittajan 3StepIT:n tuottaman raportin mukaan vuonna 2023 käytöstä poistuneista 12 586 kannettavasta tietokoneesta 98 % (12 346 kpl) luokiteltiin toimiviksi ja myytiin uusille asiakkaille. Loput (240 kpl) menivät kierrätykseen. Valtionhallinnon käytöstä poistuvien älypuhelinten uudelleenkäyttö- ja/tai kierrätysasteesta ei vielä ole saatavilla raportointitietoa.
12.5 Jätteet
Sörnäisten rantatie 13 toimitalon (Valtiokonttori sekä Patentti- ja rekisterihallitus yhdessä) jätteiden määrät vuosina 2022–2023 on kuvattu oheisessa kaaviossa. Tiedot perustuvat Lassila & Tikanoja -yhtiön tuottamaan raporttiin. Painon mukaan mitattuna kierrätetyn jätteen osuus kaikesta syntyneestä jätteestä oli raportointivuonna 40 %.
Valtiokonttorin Ekoryhmä järjesti alkuvuonna 2023 viraston koko henkilöstölle suunnatun Studia Generalia -luennon jätteiden lajittelun tärkeydestä. Puhujana oli ympäristöasiantuntija Anu Hakala Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksesta. Lisäksi Ekoryhmä järjesti Valtiokonttorin toimitiloissa keväällä 2023 Kiertotalouskarkki-kampanjan: kun lajitteli jätteensä oikein, sai makean palkinnon. Koulutuksen ja kampanjan jälkeen etenkin muovin lajittelu oikeaan astiaan parani havaintojen mukaan toimitiloissa selvästi.
Valtiokonttorin järjestämän Valtio Expo -messutapahtuman teema vuonna 2023 oli Kestävä ja kannatteleva julkishallinto. Teema näkyi järjestelyissä seuraavasti: kestävyysaiheiset puheenvuorot tapahtumasaleissa, näytteilleasettajien rohkaisu ympäristöystävällisyyteen, tapahtumapaikka raideyhteyksien varrella, tarjoilut kasvis- ja vegaaniruokaa, ei paperista ohjelmamateriaalia, osa ohjelmasta striimattiin nettiin, ja ympäristösertifioidut nimilaput.