Valtiokonttorissa käytetään automaattista päätöksentekoa osassa palveluista. Automaattinen päätöksenteko perustuu hallintolakiin ja julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annettuun lakiin. Niihin perustuen automaattinen päätöksenteko on mahdollista silloin, kun asiaan ei sisälly seikkoja, jotka edellyttävät tapauskohtaista harkintaa, tai kun käsittelijä on etukäteen tarkistanut ja hyväksynyt tapauskohtaista harkintaa edellyttävät asiat.

Automaattisesta päätöksenteosta on tehtävä käyttöönottopäätös, josta ilmenee perusteet käyttöönoton edellytyksille ja sovelletut säännökset. Tehdyt käyttöönottopäätökset löydät alta.

Lisätietoja automaattisesta päätöksenteossa Valtiokonttorissa saa osoitteesta kirjaamo@valtiokonttori.fi tai puhelinnumerosta 029 550 2000/vaihde.


  • Valtion matkavahinkoturva

    Automaattisen ratkaisumenettelyn käyttöönotto valtion matkavahinkoturvassa

    1. Taustaa

    Valtiokonttori tekee vuosittain noin 3300 valtion virkamatkoilla sattuneiden vahinkojen korvaamisesta annettuun lakiin (530/2017) perustuvaa korvauspäätöstä.

    Lain perusteella muun muassa korvataan ulkomaan virkamatkalla olevalle sekä lähetettynä ulkomailla oleskelevalle ja hänen mukanaan seuraavalle perheenjäsenelle aiheutuneita hoitokuluja ja matkatavaravahinkoja. Pääsääntöisesti matkavahingonkorvauksena ratkaistaviin asioihin ei liity tapauskohtaista harkintaa, vaan valtaosassa päätöksiä hakijalle myönnetään hänen vaatimansa vähäinen kulukorvaus. Tällaisten asioiden yksittäinen käsittely virkamiestyönä ei ole tarkoituksenmukaista. Automaation käyttäminen mahdollistaa virkamiestyön keskittämisen sellaisiin asioihin, joissa se on asian laadun, laajuuden ja oikeellisuuden toteutumiseksi tarpeen ja perusteltua.

    Hallinnon automaattisesta päätöksenteosta säädetään hallintolain (434/2003) 8 b luvussa. Li-säksi julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain (906/2019) 6 a luvussa säädetään virka-vastuusta ja automaattisen päätöksenteon käyttöönoton edellytyksistä.

    Matkavahinkoturvaprosessissa on laadittu tietosuojan vaikutustenarviointi. Henkilötietojen käsittelystä Valtiokonttorissa ja rekisteröidyn oikeuksien käyttämisestä on tarkempia tietoja Valtio-konttorin verkkosivulla.

    2. Automaattinen päätöksenteko valtion matkavahinkoturva-asioissa

    Automaatiossa tapahtuva käsittely ja päätöksenteko tarkoittaa kaavamaisesti ratkaistavissa olevien korvausvaatimusten käsittelyä ja ratkaisemista koneellisesti ilman, että virkamies tekee asiassa nimenomaista päätöstä. Valtiokonttori ei käytä oppivaa teknologiaa tai tekoälyä auto-maattisessa päätöksenteossa. Automaattista päätöksentekoa ei käytetä asioissa, jotka edellyt-tävät viranomaiselle kuuluvan harkintavallan käyttöä. Automaattisesti ei myöskään tehdä kiel-teisiä ratkaisuja.

    Valtiokonttori voi tehdä automaattisen päätöksen silloin, kun päätös perustuu etukäteen määri-teltyihin sääntöihin, jotka ovat ohjelmoitavissa Valtiokonttorin tietojärjestelmiin. Etukäteen määritellyt säännöt perustuvat lakiin ja vakiintuneeseen soveltamiskäytäntöön.

    3. Käsittelysäännöt ja automaation logiikka

    Valtion matkavahingonkorvauksissa automaattinen ratkaisumenettely on normi- ja sääntöpoh-jaista. Tämä tarkoittaa, että automatiikassa voidaan tehdä vain sellainen ratkaisu, joka perustuu lakiin ja joka on ohjeistettu menettelyohjeilla eikä ratkaisu edellytä tapauskohtaista harkintaa. Tämä tarkoittaa myös, että automaattisessa päätöksenteossa ei käytetä sellaista logiikkaa, joka perustuu tekoälysovelluksiin taikka tilastollisiin tai tieteellisiin malleihin.

    Käsittelysäännöt on kuvattu käyttöönottopäätöksen liitteessä.

    4. Automaattiseen menettelyyn liittyvät suojatoimet

    4.1 Yleiset suojatoimet

    Hallintolain 53 f §:n mukaan automaattisen ratkaisemisen edellytyksenä on, että luonnollinen henkilö voi kaikilta osin vaatia ratkaisuun oikaisua maksutta. Tätä ei kuitenkaan sovelleta, jos automaattisella ratkaisulla hyväksytään asianosaisen vaatimus, joka ei koske toista asian-osaista. Oikaisuvaatimusta tai siihen rinnastuvaa vaatimusta ei voida ratkaista automaattisesti (53 e §). Annetusta päätöksestä on käytävä ilmi, että jos asia on ratkaistu automaattisesti sekä tieto siitä, missä käyttöönottopäätös on saatavilla (53 g §).

    Valtion virkamatkoilla sattuneiden vahinkojen korvaamisesta annetun lain 22 §:n mukaan Val-tiokonttorin antamaan päätökseen saa vaatia oikaisua siten kuin hallintolaissa säädetään ja oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vakuutusoikeu-teen. Päätöksessä ilmoitetaan, että asia on ratkaistu automaattisesti sekä mistä käyttöönotto-päätös on saatavilla. Lisäksi päätökseen liitetään oikaisuvaatimusohje. Valtiokonttori ei ratkaise automaattisesti oikaisuvaatimuksia.

    4.2 Suojatoimet silloin, kun päätöksen kohteena on lapsi

    Automaattisesti annettu päätös voi kohdistua sekä täysi-ikäiseen että alaikäiseen henkilöön.

    Korvauksen maksaminen perustuu lakiin ja korvausta määrättäessä noudatetaan tasapuolisuu-den ja yhdenvertaisuuden periaatetta. Laissa on kuitenkin eräitä säännöksiä, jotka koskevat nimenomaan mukana seuraavalle lapselle maksettavaa korvausta. Mukana seuraavana lapsena pidetään pääsääntöisesti virkamiehen ja puolison alle 20-vuotiasta lasta.

    Lapsen oikeudet ja vapaudet turvataan Suomessa holhoustoimesta annetulla lailla. Hallintolain 14 §:n mukaisesti vajaavaltaisen puolesta puhevaltaa käyttää hänen edunvalvojansa tai huolta-jansa. Holhoustoimesta annetun lain (442/1999) mukaisesti holhoustoimen tarkoituksena on valvoa niiden henkilöiden etua ja oikeutta, jotka eivät esimerkiksi vajaavaltaisuuden ja sairauden vuoksi voi pitää huolta taloudellisista asioistaan. Vajaavaltaisella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta henkilöä tai täysi-ikäistä henkilöä, joka on julistettu vajaavaltaiseksi. Alaikäisen (lapsen) edun-valvojia ovat lähtökohtaisesti tämän huoltajat ja täysi-ikäisen kohdalla edunvalvojan määrää tuomioistuin ja holhousviranomainen. Edunvalvojan oikeus edustaa alaikäistä varmistetaan Suomi.fi-valtuutuksella. Edunvalvojan tehtävänä on huolehtia siitä, että lapsen tai muun vajaa-valtaisen oikeudet vapaudet ja oikeutetut edut tulevat turvatuiksi.

    Automaattisesti annetaan vain myönteisiä ratkaisuja, joilla hyväksytään asianosaisen vaatimus.

    4.3 Muut suojatoimet

    Syrjimättömyyden varmistaminen on kuvattu käsittelysäännöissä.

    Automaattisen päätöksenteon laatu on varmistettu Valtiokonttorin laadunvarmistusprosessin mukaisesti. Automaattisen päätöksenteon laatua valvotaan Valtiokonttorin laadunvalvontaprosessin mukaisesti.

    Automaattisen päätöksenteon käyttöönotossa on huomioitu henkilötietojen käsittelyn lainmukaisuus ja rekisteröidyn oikeudet. Automaattinen päätöksenteko on otettu huomioon tietosuojan vaikutustenarvioinnissa.

    5. Päätöksen perusteena olevat asiakirjat

    Valtion matkavahinkoturvan automaattisen ratkaisumenettelyn käsittelysäännöt
    Laadunvarmistuksen ja -valvonnan keskeiset toimenpiteet

    6. Käyttöönottopäätös

    Automaattinen ratkaisumenettely valtion matkavahinkoturva-asioissa otetaan käyttöön 10.6.2024.

    Jos automaattinen ratkaisumenettely poistetaan käytöstä, Valtiokonttori säilyttää tämän käyttöönottopäätöksen ja sen perusteena olevat asiakirjat vähintään viiden vuoden ajan käytöstä poistamisen jälkeen. Määräaika alkaa poistamista seuraavan vuoden alusta (tiedonhallintalaki 28 d § 3 mom.).

    7. Muutoksenhaku

    Käyttöönottopäätöksessä on kyse hallinnon sisäisestä määräyksestä. Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla (laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 6 § 2 mom.).

    8. Lisätiedot

    Lisätietoja automaattisen ratkaisumenettelyn käytöstä Valtiokonttorissa saa osoitteesta kirjaamo@valtiokonttori.fi tai puhelinnumerosta 029 550 2000/vaihde.

    Käyttöönottopäätös >

  • Liikennevakuutuksen laiminlyönti

    Automaattisen ratkaisumenettelyn käyttöönotto liikennevakuutuksen laiminlyöntiasioissa

    1. Automaattinen päätöksenteko liikennevakuutuslakiin perustuvissa laiminlyöntimaksuasioissa

    Valtiokonttori tekee vuosittain noin 40 000 liikennevakuutuslakiin perustuvaa
    laiminlyöntimaksupäätöstä. Tapauskohtaista harkintaa edellyttävät asiat on ohjattu
    käsittelysäännöillä manuaaliseen käsittelyprosessiin, jolloin automaattisesti ratkaistaviin
    asioihin ei liity tapauskohtaista harkintaa. Valtaosassa päätöksiä (n. 70 %) määrätään
    laiminlyöntimaksulle vahvistettu minimimaksu. Tällaisten asioiden yksittäinen käsittely
    virkamiestyönä ei ole tarkoituksenmukaista eikä mahdollista. Automaation käyttäminen
    mahdollistaa virkamiestyön keskittämisen sellaisiin asioihin, joissa se on asian laadun,
    laajuuden ja oikeellisuuden toteutumiseksi tarpeen ja perusteltua.

    Laiminlyöntimaksujen määrääminen perustuu lainsäädäntöön. Valtiokonttorissa
    automaatiossa tapahtuva käsittely ja päätöksenteko tarkoittaa kaavamaisesti ratkaistavissa olevien laiminlyöntimaksuasioiden käsittelyä ja ratkaisemista koneellisesti ilman, että virkamies tekee asiassa nimenomaista päätöstä. Valtiokonttori ei käytä oppivaa teknologiaa tai tekoälyä automaattisessa päätöksenteossa tai viranomaiselle kuuluvaa harkintaa edellyttävissä ratkaisuissa.

    Automaattinen päätöksenteko laiminlyöntimaksuasioissa perustuu hallintolakiin (434/2003) ja liikennevakuutuslakiin. Lisäksi julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetussa laissa (906/2019) säädetään automaattisen päätöksenteon virkavastuusta ja menettelyiden käyttöönoton edellytyksistä. Automaattista päätöksentekomenettelyä koskevat nimenomaiset säännökset ovat tulleet voimaan 1.5.2023 ja niitä sovelletaan 1.11.2024 alkaen lain voimaan tullessa käytössä oleviin automaattisiin päätöksentekomenettelyihin. Hallintolain 53 e §:n 2 momentti tulee voimaan ilman siirtymäaikaa. Siirtymäaika koskee käytössä olevia automaattiseen päätöksentekoon liittyviä menettelyitä oikaisuvaatimuksen automaattisen ratkaisemisen osalta, oikeussuojaedellytystä sekä automaattisesta ratkaisemisesta ilmoittamista päätöksellä.

    Henkilötietojen käsittelystä Valtiokonttorissa ja rekisteröidyn oikeuksien käyttämisestä on tarkempia tietoja liikennevakuutuslakiin perustuvien laiminlyöntimaksujen tietosuojaselosteella.

    2. Automaattinen päätöksenteko laiminlyöntimaksuasioissa

    Laiminlyöntimaksujen määrääminen perustuu liikennevakuutuslakiin. Näissä asioissa
    Valtiokonttori tekee automaattisia päätöksiä silloin, kun se on lain ja vakiintuneen
    soveltamiskäytännön mukaan mahdollista. Tämä tarkoittaa, että automaattisen päätöksen perusteena ovat aina etukäteen määritellyt säännöt, jotka ovat ohjelmoitavissa Valtiokonttorin tietojärjestelmiin ja, että ihminen on käsitellyt harkintaa edellyttävät seikat. Etukäteen määritellyt säännöt perustuvat lain säännöksiin, oikeuskäytäntöön ja vakiintuneeseen soveltamiskäytäntöön. Hallintolain ja tiedonhallintalain säännösten muutokset muuttavat automaattisen päätöksenteon menettelyitä ja Valtiokonttori toteuttaa muutokset lakien siirtymäaikojen puitteissa. Siirtymäajan päättymiseen asti noudatetaan lain voimaan tullessa käytössä ollutta menettelyä.

    Nykyiset automaatiossa tehtävät päätökset ja niiden perusta

    Laiminlyöntimaksupäätöstä koskeva päätös voidaan tehdä automaatiossa silloin, kun:
    Liikennevakuutuskeskuksen hakemuksella vireille pannussa laiminlyöntimaksuasiassa on

    – lähetetty asiakkaalle kuulemiskirje ja varattu tilaisuus antaa oma selvitys asiassa eikä
    asiakas vastaa kuulemiskirjeeseen.

    • Päätös perustuu liikennevakuutuslain 28 §:ään
    • Automaattinen päätöksentekomenettely on otettu käyttöön 6.3.2017.
    • Sovelletaan siirtymäajan päättymiseen 31.10.2024 saakka.

    3. Käsittelysäännöt ja automaation logiikka

    Laiminlyöntimaksuasioissa automaattinen ratkaisumenettely on normi- ja sääntöpohjaista. Tämä tarkoittaa, että automatiikassa voidaan tehdä vain sellainen ratkaisu, joka perustuulakiin ja joka on ohjeistettu menettelyohjeilla eikä ratkaisu edellytä tapauskohtaista harkintaa. Tämä tarkoittaa myös, että automaattisessa päätöksenteossa ei käytetä sellaista logiikkaa, joka perustuu tekoälysovelluksiin taikka tilastollisiin tai tieteellisiin malleihin.

    Käsittelysäännöt on kuvattu käyttöönottopäätöksen liitteessä.

    4. Automaattiseen menettelyyn liittyvät suojatoimet

    4.1. Yleiset suojatoimet

    Asiakasta kuullaan ennen päätöksen tekemistä. Valtiokonttori lähettää asiakkaalle
    kuulemiskirjeen ja Liikennevakuutuskeskus on lähettänyt kirjeen asiakkaalle jo ennen
    hakemuksen saapumista Valtiokonttorille ja varannut tilaisuuden antaa oma selvityksensä asiassa. Jos asiakas vastaa Valtiokonttorin kuulemiskirjeeseen kirjallisesti, asia siirretään automaattisesta ratkaisumenettelystä virkamiehen tekemään päätöksentekomenettelyyn.

    Päätöksessä kerrotaan asiakkaalle, että kyseinen asia on ratkaistu automaattisesti.

    Asiakkaalla on oikeus vaatia oikaisua automaattisesti tehtyyn päätökseen siten kuin
    hallintolaissa ja liikennevakuutuslaissa säädetään. Oikaisuvaatimusohje annetaan päätöksen liitteenä.

    Asiakkaalla on oikeus hakea muutosta valittamalla oikaisupäätöksestä hallinto-oikeuteen. Muutoksenhakuohjeet annetaan päätöksen liitteenä.

    4.2. Suojatoimet silloin, kun päätöksen kohteena on lapsi

    Automaattisesti annettu päätös voi kohdistua sekä täysivaltaiseen että vajaavaltaiseen
    henkilöön.

    Laiminlyöntimaksun määrääminen perustuu lakiin ja maksua määrättäessä noudatetaan
    tasapuolisuuden ja yhdenvertaisuuden periaatetta. Asian käsittely perustuu Traficomille
    tehtyyn rekisteri-ilmoituksen, väestötietojärjestelmästä saatuihin tietoihin ja asiassa saatuun muuhun selvitykseen (esimerkiksi poliisin valvontailmoitukseen). Maksua määrättäessä ei näin ollen ole merkitystä sillä, onko päätöksenteon kohteena täysivaltainen henkilö tai esimerkiksi lapsi.

    Lapsen oikeudet ja vapaudet turvataan Suomessa holhoustoimesta annetulla lailla.
    Hallintolain (434/2003) 14 §:n mukaisesti vajaavaltaisen puolesta puhevaltaa käyttää hänen edunvalvojansa tai huoltajansa. Holhoustoimesta annetun lain (442/1999) mukaisesti holhoustoimen tarkoituksena on valvoa niiden henkilöiden etua ja oikeutta, jotka eivät esimerkiksi vajaavaltaisuuden ja sairauden vuoksi voi pitää huolta taloudellisista asioistaan. Vajaavaltaisella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta henkilöä tai täysi-ikäistä henkilöä, joka on julistettu vajaavaltaiseksi. Alaikäisen (lapsen) edunvalvojia ovat lähtökohtaisesti tämän huoltajat ja täysi-ikäisen kohdalla edunvalvojan määrää tuomioistuin ja holhousviranomainen. Edunvalvojan tehtävänä on huolehtia siitä, että lapsen tai muun vajaavaltaisen oikeudet vapaudet ja oikeutetut edut tulevat turvatuiksi.

    Jos laiminlyöntimaksu esitetään määrättäväksi alaikäiselle, hänen huoltajilleen varataan
    tilaisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä.

    4.3. Muut suojatoimet

    Syrjimättömyyden varmistaminen on kuvattu käsittelysäännöissä.
    Valtiokonttorilla on olemassa sekä laadun varmistus- että laadunvalvontaprosessi.

    5. Päätöksen perusteena olevat asiakirjat

    Liikennevakuutuksen laiminlyöntimaksuasioiden automaattisen ratkaisumenettelyn
    käsittelysäännöt
    Laadunvarmistuksen ja laadunvalvonnan keskeiset toimenpiteet

    6. Käyttöönottopäätös

    Automaattinen ratkaisumenettely otettiin käyttöön 6.3.2017.
    Jos automaattinen ratkaisumenettely poistetaan käytöstä, Valtiokonttori säilyttää tämän
    käyttöönottopäätöksen ja sen perusteena olevat asiakirjat vähintään viiden vuoden ajan
    käytöstä poistamisen jälkeen. Määräaika alkaa poistamista seuraavan vuoden alusta
    (tiedonhallintalaki 28 d § 3 mom.).

    7. Lisätiedot

    Lisätietoja automaattisen ratkaisumenettelyn käytöstä Valtiokonttorissa saa osoitteesta
    kirjaamo@valtiokonttori.fi, 029 550 2000/vaihde.

    Käyttöönottopäätös >

  • Tapaturmavakuutuksen laiminlyönti

    Automaattisen ratkaisumenettelyn käyttöönotto tapaturmavakuutuksen laiminlyöntiasioissa

    1. Automaattinen päätöksenteko työtapaturma- ja ammattitautilakiin perustuvissa laiminlyöntimaksuasioissa

    Valtiokonttori tekee vuosittain 3000–4000 työtapaturma- ja ammattitautilakiin perustuvaa laiminlyöntimaksupäätöstä. Tapauskohtaista harkintaa edellyttävät asiat on ohjattu käsittelysäännöillä manuaaliseen käsittelyprosessiin, jolloin automaattisesti ratkaistaviin asioihin ei liity tapauskohtaista harkintaa. Valtaosassa päätöksiä määrätään
    laiminlyöntimaksulle vahvistettu minimimaksu. Tällaisten asioiden yksittäinen käsittely
    virkamiestyönä ei ole tarkoituksenmukaista eikä mahdollista. Automaation käyttäminen
    mahdollistaa virkamiestyön keskittämisen sellaisiin asioihin, joissa se on asian laadun,
    laajuuden ja oikeellisuuden toteutumiseksi tarpeen ja perusteltua.

    Laiminlyöntimaksujen määrääminen perustuu lainsäädäntöön. Valtiokonttorissa
    automaatiossa tapahtuva käsittely ja päätöksenteko tarkoittaa kaavamaisesti ratkaistavissa olevien laiminlyöntimaksuasioiden käsittelyä ja ratkaisemista koneellisesti ilman, että virkamies tekee asiassa nimenomaista päätöstä. Valtiokonttori ei käytä oppivaa teknologiaa tai tekoälyä automaattisessa päätöksenteossa tai viranomaiselle kuuluvaa harkintaa edellyttävissä ratkaisuissa.

    Automaattinen päätöksenteko laiminlyöntimaksuasioissa perustuu hallintolakiin (434/2003) ja työtapaturma- ja ammattitautilakiin. Lisäksi julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetussa laissa (906/2019) säädetään automaattisen päätöksenteon virkavastuusta ja menettelyiden käyttöönoton edellytyksistä. Automaattista päätöksentekomenettelyä koskevat nimenomaiset säännökset ovat tulleet voimaan 1.5.2023 ja niitä sovelletaan 1.11.2024 alkaen lain voimaan tullessa käytössä oleviin automaattisiin päätöksentekomenettelyihin. Hallintolain 53 e §:n 2 momentti tulee voimaan ilman siirtymäaikaa. Siirtymäaika koskee käytössä olevia automaattiseen päätöksentekoon liittyviä menettelyitä oikaisuvaatimuksen automaattisen ratkaisemisen osalta, oikeussuojaedellytystä sekä automaattisesta ratkaisemisesta ilmoittamista päätöksellä.

    Henkilötietojen käsittelystä Valtiokonttorissa ja rekisteröidyn oikeuksien käyttämisestä on tarkempia tietoja työtapaturma- ja ammattitautilakiin perustuvien laiminlyöntimaksujen tietosuojaselosteella.

    2. Automaattinen päätöksenteko laiminlyöntimaksuasioissa

    Laiminlyöntimaksujen määrääminen perustuu työtapaturma- ja ammattitautilakiin. Näissä asioissa Valtiokonttori tekee automaattisia päätöksiä silloin, kun se on lain ja vakiintuneen soveltamiskäytännön mukaan mahdollista. Tämä tarkoittaa, että automaattisen päätöksen perusteena ovat aina etukäteen määritellyt säännöt, jotka ovat ohjelmoitavissa Valtiokonttorin tietojärjestelmiin ja, että ihminen on käsitellyt harkintaa edellyttävät seikat. Etukäteen määritellyt säännöt perustuvat lain säännöksiin, oikeuskäytäntöön ja vakiintuneeseen soveltamiskäytäntöön. Hallintolain ja tiedonhallintalain säännösten muutokset muuttavat automaattisen päätöksenteon menettelyitä ja Valtiokonttori toteuttaa muutokset lakien siirtymäaikojen puitteissa. Siirtymäajan päättymiseen asti noudatetaan lain voimaan tullessa käytössä ollutta menettelyä.

    Nykyiset automaatiossa tehtävät päätökset ja niiden perusta
    Laiminlyöntimaksupäätöstä koskeva päätös voidaan tehdä automaatiossa silloin, kun:
    – Tapaturmavakuutuskeskuksen hakemuksella vireille pantu laiminlyöntimaksuasiassa on lähetetty asiakkaalle kuulemiskirje ja varattu tilaisuus antaa oma selvitys asiassa eikä
    asiakas vastaa kuulemiskirjeeseen.
    o Päätös perustuu työtapaturma- ja ammattitautilain 183 §:ään
    o Automaattinen päätöksentekomenettely on otettu käyttöön 15.10.2018.
    o Sovelletaan siirtymäajan päättymiseen 31.10.2024 saakka.

    3. Käsittelysäännöt ja automaation logiikka

    Laiminlyöntimaksuasioissa automaattinen ratkaisumenettely on normi- ja sääntöpohjaista. Tämä tarkoittaa, että automatiikassa voidaan tehdä vain sellainen ratkaisu, joka perustuu lakiin ja joka on ohjeistettu menettelyohjeilla eikä ratkaisu edellytä tapauskohtaista harkintaa. Tämä tarkoittaa myös, että automaattisessa päätöksenteossa ei käytetä sellaista logiikkaa, joka perustuu tekoälysovelluksiin taikka tilastollisiin tai tieteellisiin malleihin.

    Käsittelysäännöt on kuvattu käyttöönottopäätöksen liitteessä.

    4. Automaattiseen menettelyyn liittyvät suojatoimet

    4.1. Yleiset suojatoimet

    Asiakasta kuullaan ennen päätöksen tekemistä. Valtiokonttori lähettää asiakkaalle
    kuulemiskirjeen ja varaa asiakkaalle tilaisuuden antaa oma selvityksensä asiassa. Jos asiakas vastaa Valtiokonttorin kuulemiskirjeeseen kirjallisesti, asia siirretään automaattisesta ratkaisumenettelystä virkamiehen tekemään päätöksentekomenettelyyn.

    Päätöksessä kerrotaan asiakkaalle, että kyseinen asia on ratkaistu automaattisesti.

    Henkilöllä on oikeus hakea muutosta valittamalla päätöksestä tapaturma-asioiden
    muutoksenhakulautakunnalle. Muutoksenhakuohjeet annetaan päätöksen liitteenä.

    Kun asiakas hakee muutosta päätökseen, Valtiokonttorin virkamies tutkii asian uudelleen ja harkitsee, onko päätöstä aihetta oikaista. Oikaisuvaatimuksen käsittelyyn sovelletaan mitä työtapaturma- ja ammattitautilaissa säädetään. Jos muutoksenhakijan toimittaja selvitys ei anna aihetta oikaista päätöstä, Valtiokonttori toimittaa valituskirjelmän edelleen tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan käsiteltäväksi.

    4.2. Suojatoimet silloin, kun päätöksen kohteena on lapsi

    Automaattisesti annettu päätös voi kohdistua sekä täysivaltaiseen että vajaavaltaiseen
    henkilöön. Laiminlyöntimaksun määrääminen perustuu lakiin ja maksua määrättäessä noudatetaan tasapuolisuuden ja yhdenvertaisuuden periaatetta. Asian käsittely perustuu kansalliseen tulotietojärjestelmään tehtyyn rekisteri-ilmoituksen, väestötietojärjestelmästä saatuihin tietoihin ja asiassa saatuun muuhun selvitykseen (Tapaturmavakuutuskeskukselle tehtyyn vahinkoilmoitukseen työtapaturmasta). Maksua määrättäessä ei näin ollen ole merkitystä sillä, onko päätöksenteon kohteena täysivaltainen henkilö tai esimerkiksi lapsi.

    Lapsen oikeudet ja vapaudet turvataan Suomessa holhoustoimesta annetulla lailla.
    Hallintolain (434/2003) 14 §:n mukaisesti vajaavaltaisen puolesta puhevaltaa käyttää hänen edunvalvojansa tai huoltajansa. Holhoustoimesta annetun lain (442/1999) mukaisesti holhoustoimen tarkoituksena on valvoa niiden henkilöiden etua ja oikeutta, jotka eivät esimerkiksi vajaavaltaisuuden ja sairauden vuoksi voi pitää huolta taloudellisista asioistaan. Vajaavaltaisella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta henkilöä tai täysi-ikäistä henkilöä, joka on julistettu vajaavaltaiseksi. Alaikäisen (lapsen) edunvalvojia ovat lähtökohtaisesti tämän huoltajat ja täysi-ikäisen kohdalla edunvalvojan määrää tuomioistuin ja holhousviranomainen. Edunvalvojan tehtävänä on huolehtia siitä, että lapsen tai muun vajaavaltaisen oikeudet vapaudet ja oikeutetut edut tulevat turvatuiksi.

    Jos laiminlyöntimaksu esitetään määrättäväksi alaikäiselle, hänen huoltajilleen varataan
    tilaisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä.

    4.3. Muut suojatoimet

    Syrjimättömyyden varmistaminen on kuvattu käsittelysäännöissä.

    Valtiokonttorilla on olemassa sekä laadun varmistus- että laadunvalvontaprosessi.

    5. Päätöksen perusteena olevat asiakirjat

    Tapaturmavakuutuksen laiminlyöntimaksuasioiden automaattisen ratkaisumenettelyn
    käsittelysäännöt
    Laadunvarmistuksen ja laadunvalvonnan keskeiset toimenpiteet

    6. Käyttöönottopäätös

    Automaattinen ratkaisumenettely otettiin käyttöön 15.10.2018.

    Jos automaattinen ratkaisumenettely poistetaan käytöstä, Valtiokonttori säilyttää tämän
    käyttöönottopäätöksen ja sen perusteena olevat asiakirjat vähintään viiden vuoden ajan
    käytöstä poistamisen jälkeen. Määräaika alkaa poistamista seuraavan vuoden alusta
    (tiedonhallintalaki 28 d § 3 mom.).

    7. Lisätiedot

    Lisätietoja automaattisen ratkaisumenettelyn käytöstä Valtiokonttorissa saa osoitteesta
    kirjaamo@valtiokonttori.fi, 029 550 2000/vaihde.

    Käyttöönottopäätös >