Ylitirehtöörit ja pääjohtajat

Ylitirehtöörit

Frenckell 1875–1879

Otto Reinhold Frenckell syntyi Turussa 20.7.1823. Ylioppilas 1839. Frenckellin kirjapaino- ja kustannusliikkeen osakas 1844–56. Kauppias Helsingissä. Yhdysvaltain konsuli 1850–80, Brasilian konsuli 1861–80. Taloudellinen ja kaunokirjailija. Toimi sanomalehtimiehenä ja teki tutkielman Om det industriella arbetet i förhållande till nationalförmögenheten (1860), jota on kutsuttu vapaan kilpailun ja vapaakaupan ylistyslauluksi. Valtiokonttorin ylitirehtöörinä Otto Frenckell, huolimatta virastonsa monenlaisesta suoranaisesta riippuvuudesta finanssitoimituskunnasta, pyrki esiintymään itsenäisesti. Kuoli: 2.2.1880.

Calamnius 1879–1891

Sixtus Viktor Calamnius syntyi Vaasassa 2.7.1826. Ylioppilas 1842. Yleinen oikeustutkinto 1847, suurempi kameraalitutkinto 1852.  Varatuomari 1851. Senaatin yleisen kanslian kopisti 1853, kansliatoimituskunnan kopisti 1854, kanslisti 1858.  Valtiovaraintoimituskunnan protokollasihteeri 1862, maanviljelys- ja yleisten töiden toimituskunnan esittelijäsihteeri 1867, siviilitoimituskunnan esittelijäsihteeri 1872.  Sixtus Calamnius  osoittautui tunnolliseksi virkamieheksi ja Valtiokonttorin pöytäkirjoista huomaa, että Calamnius näki asiat usein laajemmissa kuin vain taloudellisissa yhteyksissä. Kuoli: 16.7.1897.

Geitlin 1891–1903

Wilhelm Gabriel Geitlin syntyi Raisiossa 20.8.1838. Ylioppilas 1855. Tuomarin- ja kameraalitutkinto 1860. Valtiovaraintoimituskunnan kopisti 1863, apukamreeri 1866, kanslisti 1872, protokollasihteeri 1873. Gabriel Geitlin oli valtiontalouden ja sen tili- ja kassatoimen vankka asiantuntija ja hän ohjasi Valtiokonttorin uusiin asemiin ja uusiin tehtäviin vuosisadan vaihteessa toteutetulla uudistuksella. Kuoli: 1906.

Paasikivi 1903–1914

Juho Kusti Paasikivi syntyi Tampereella (H.l. Koski) 27.11.1870. Vuoteen 1887 sukunimi oli ruotsinkielinen Hellsten. Ylioppilas 1890. Fil. kandidaatti 1892, mol. oik. kandidaatti 1897, lisensiaatti ja tohtori 1901. Yliopiston suomenkielen lehtori 1899, hallinto-oikeuden apulainen 1902. Juho Kusti Paasikivi kertoo muistelmissaan, että hän harkitsi tehtyä tarjousta ylitirehtöörin virkaan ja päätyi sitten ilmoittautumaan virkaan erityisesti siitä syystä, että Valtiokonttori oli silloin pieni virasto ja hän ajatteli voivansa jatkaa tieteellisiä töitään. Näin ei kuitenkaan käynyt, sillä Paasikivi joutui yhä tiiviimmin mukaan yleisiin asioihin, minkä vuoksi hän oli pitkähköjä aikoja vapaana tehtävistään Valtiokonttorissa. Paasikiven aikaa leimasi merkittävä valtiollinen ristiriita Suomen ja Venäjän välillä. Myöntyvyysmiehenä Paasikivi katsoi kuitenkin olevansa velvollinen noudattamaan myös niitä säännöksiä, joita laittomassa järjestyksessä Pietarista annettiin. Eduskunnassa ei tätä katsottu suopein silmin. Lisätietoja:  http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/631/
Kuoli: 14.12.1956. 

Wartiovaara 1915–1937

Jonathan Vindician Wartiovaara syntyi Antreassa 23.8.1875. Vuoteen 1906 sukunimi ruotsinkielinen Weckman. Ylioppilas 1893. Fil. kandidaatti 1896, fil. maisteri 1897, yl. hallintotutkinto 1903. Suomen Pankin pääkonttorin ylim. virkailija 1899–1900, pankin Pietarin konttorin ylim. virkailija 1900–03, Senaatin valtiovaraintoimituskunnan 1. apukamreeri 1904, Valtiokonttorin kasööri 1910, mutta toimi valtiovaraintoimituskunnassa vt. kamreerina.  Valtiovarainministeri 1920–21. Finanssihallinnon spesialistina Jonathan Wartiovaara oli tärkeänä tukena amiraalien senaatin heikoille valtiovarainpäälliköille. Setälän senaatti arvioi hänet niin eteväksi, että hänet kutsuttiin finanssisenaattori Leo Ehrnroothin erityiseksi apulaiseksi. Valtiontalouden muodolliseen puoleen syvästi perehtyneenä Wartiovaara valvoi virastotyön tarkkuutta ja täsmällisyyttä, mutta ei toisaalta ollut mikään radikaalien uudistuksien ajaja tai suosija. Kuoli: 9.12.1937

Lundqvist 1937–1940

Sigfrid Reguel Lundqvist syntyi Uusikaarlepyyssä 25.3.1879. Ylioppilas 1897. Oikeustutkinto 1902, yl. hallintotutkinto 1902. Varatuomari 1904. Valtionrautateiden kanslisti 1906, 1. piirin notaari 1910. Maanviljelystoimituskunnan kanslisti 1912, valtiovaraintoimituskunnan protokollasihteeri 1914, vanh. hallitussihteeri 1922. Siirtyi valtiovarainministeriöstä Valtiokonttoriin lainopilliseksi tirehtööriksi 17.1.1927 ja toimi vt. ylitirehtöörinä 1937–1940, erosi 1.6.1940. Kuoli: 20.3.1955.

Pääjohtajat

Minni 1940–1947

Juhana Wilho Minni syntyi Joutsassa 14.10.1879. Ylioppilas 1896. Fil. kandidaatti ja maisteri 1900, yl. hallintotutkinto 1909.  Säästöpankkien tarkastajan apulainen 1904–13, Valtiokonttorin kirjanpitäjä 1913–15, Metsähallituksen apukamreeri ja kamreeri 1915–19, maatalousministeriön kanslisti 1919–21, opetusministeriön 1. apukamreeri 1921–23, valtiovarainministeriön vanhempi hallitussihteeri 1923, tulo- ja menoarvio-os. esittelijäneuvos 1927. Valtiokonttorin uudelleenorganisoinnin yhteydessä v. 1940  muodostettiin  ylitirehtöörin virasta pääjohtajan virka. Pääjohtajan ja johtajien virat tulivat sopimuspalkkaisiksi, mikä korosti niiden pankkitoimen luonnetta. Hallitusneuvos Minni oli ollut mukana suunnittelemassa Valtiokonttorin uudistusta ja sai sen myös toteutettavakseen vaikeissa sota-ajan oloissa. Kuoli: 11.12.1954.

Törngren 1948–1961

Ralf Johan Gustaf Törngren syntyi Oulussa 1.3.1899. Ylioppilas 1917. Fil. kandidaatti (Åbo Akademi) 1922, fil. maisteri 1927.  Handelshögskolan vid Åbo Akademi -korkeakoulun kansantalouden opettaja 1927–36, Stiftelsen för Åbo Akademi -säätiön  rahastonhoitaja 1931–48. Ruotsalaisen kansanpuolueen johtaja, kansanedustaja Ralf Törngren oli pitkiä aikoja pääjohtajakaudellaan valtioneuvoston jäsenenä, mikä aiheutti monia sijaisuusjärjestelyjä. Toisaalta hänen pääjohtajana ollessaan toteutettiin Valtiokonttorin tulevaisuuteen tähtääviä tehtäväkentän laajennuksia ja organisaatiomuutoksia. Kuoli: 16.5.1961.

Kaitila 1962–1972

Esa Heikki Kaitila syntyi Viipurissa 22.4.1909.  Ylioppilas 1928.  Fil. kandidaatti 1934, maisteri 1936, lisensiaatti 1945, tohtori 1950.  Liiketieto Oy:n palveluksessa 1940, Valtion Tiedoituslaitoksen palveluksessa 1941, Valtionlainajärjestön yliasiamies 1941, Postisäästöpankin huoltokonttorin esimies1942, Suomen Työnantajain Keskusliiton tilasto-osaston virkailija 1942–43 ja kansliapäällikkö 1944–46, Taloudellisen Tutkimuskeskuksen johtaja 1946–50, Helsingin yliopiston liiketaloustieteen dosentti 1945–57 ja 1960–73, Kauppakorkeakoulun liiketaloustieteen dosentti 1946–73, Turun kauppakorkeakoulun liiketaloustieteen professori 1950–57, vt. professori 1958–60, vararehtori 1950–57. Helsingin yliopiston oikeustiet. tiedekunnan kansantaloustieteen apulaisprofessori 1958–62. Puoluejohtaja ja useampikertainen ministeri Esa Kaitilan pääjohtajakautena suunniteltiin ja osittain jo toteutettiinkin niitä uudistuksia, jotka ovat olleet leimallisia nykyaikaistuvalle Valtiokonttorille. Johtokuntaan kuuluivat vuodesta 1965 lähtien myös osastopäälliköt. Pääjohtaja lakkasi samana vuonna olemasta suoranaisesti minkään osaston johtaja. Kuoli: 18.6.1975.

Teir 1973–1983

Grels Olof Teir s. Lapväärtti 26.2.1916. Ylioppilas 1934. Yl. oikeustutkinto 1944, varatuomari 1947. Asianajaja Kokkolassa 1944–59, Helsingin Osakepankin Kokkolan konttorin johtaja 1959–71. Grels Teir oli myös edeltäjiensä tavoin ollut kansanedustaja ja useampikertainen ministeri. Hänen pääjohtajakaudellaan vakiinnutettiin uudistukset, jotka pääjohtaja Kaitila aloitti. Kuoli: 23.6.1999.

Vihmola 1983–1992

Jaakko Juhani Vihmola syntyi Helsingissä 23.2.1928.  Vuoteen 1932 asti nimi oli ruotsinkielinen Wittenberg. Ylioppilas 1946. Yl. oikeustutkinto 1952, varatuomari 1954. Jaakko Vihmola toimi valtion työmarkkinajohtajana 1977–83, josta hänet nimitettiin Valtiokonttorin pääjohtajaksi 1.3.1983. Vihmolan aikana Valtiokonttorin toiminta monipuolistui ja kansainvälistyi.  Erityisesti pohjoismainen yhteistoiminta tehostui. Pääjohtaja Vihmolan erityisestä kiinnostuksesta johtuen on Valtiokonttorin kriisivalmius suunniteltu varsin korkealle tasolle. Kuoli: 20.10.2006.

Wuolijoki 1992–2008

Jukka Robert Wuolijoki syntyi Tampereella 24.3.1944. Ylioppilas 1963, OTK 1971. Jukka Wuolijoki aloitti Valtiokonttorissa vuonna 1978 ensin osastopäällikkönä ja myöhemmin ylijohtajana, pääjohtajaksi hänet nimitettiin 1.4.1992. Wuolijoen johdolla Valtiokonttori kävi läpi nopean uudistumisvaiheen. Toiminnassa siirryttiin tulosohjaukseen kehittämällä ja sopeuttamalla organisaatiota sekä kouluttamalla henkilökuntaa. Valtiokonttorin virastomainen yhteisökuva muuttui uusiutuvaksi ja palveluhenkiseksi valtion yksiköksi, ja samalla kuitenkin ylitti säästötavoitteet sekä menoissa että henkilötyövuosissa.

Laitinen 2008–2023

Timo Laitinen on syntynyt 12.4.1958 Helsingissä. Ylioppilas Töölön yhteiskoulusta 1976 ja oikeustieteen kandidaatti Helsingin Yliopistosta 1981. Laitinen työskenteli Pohjola-yhtiöissä vuosina 1982–1999 erilaisissa johtamis- ja kehittämistehtävissä. Tehtävät ovat sisältäneet laajan kirjon vakuutusalan palveluita sekä kotimaassa että ulkomailla. Hän oli yksi Talent Partners Oy:n perustajaosakkaista vuonna 2000 ja toimi sen ensimmäisenä toimitusjohtajana vuoteen 2003 saakka. Vuonna 2003 Laitinen nimitettiin Valtiokonttoriin Vakuutustoimialan toimialajohtajaksi. Nimitys pääjohtajaksi 16.6.2008. Korostaa pääjohtajana asiakkuusajattelun lisäämistä valtionhallinnossa mukaan lukien työnantaja-asiakkaiden (virastojen ja laitosten) kokonaisvaltaisen hoidon kehittäminen. Samoin korostaa jatkuvan johtamisen kehittämisen merkitystä Valtiokonttorin menestyksen edellytyksenä.

Räsänen 2024–

Liisa Räsänen on syntynyt Kuusamossa 22.9.1973. Koulutukseltaan hän on valtiotieteiden maisteri Helsingin yliopistosta 1998, Master of Arts in European Economic Studies College of Europesta Belgiasta 1999 ja Executive Master of Business Administration Aalto yliopistosta 2022. Räsänen tuli Valtiokonttoriin vuonna 2022 Kansalaispalvelut-toimialan toimialajohtajaksi. Tätä ennen hän on työskennellyt muun muassa Yritykset ja yhteisöt -tulosalueen johtajana Patentti- ja rekisterihallituksessa, useissa eri tehtävissä Viestintävirastossa, erikoistutkijana Kilpailuvirastossa sekä Euroopan komissiossa. Räsänen nimitettiin Valtiokonttorin pääjohtajaksi viiden vuoden määräajaksi 23.2.2024 alkaen. Pääjohtajana Räsänen korostaa erityisesti Valtiokonttorin vastuullisuutta ja vaikuttavuutta. Myös Valtiokonttorin merkittävä rooli valtion toiminnan kannalta kriittisten palvelujen toteuttajana sekä jatkuvuuden varmistajana korostuu nykyisessä vakavassa toimintaympäristössä. Johtaminen on Räsäselle palvelutehtävä ja hyvinvoiva työyhteisö sydämen asia.