Vuosi 2020 tullaan aina muistamaan koronavuonna. Valtiokonttori siirtyi maaliskuun puolessa välissä poikkeusolojen työskentelyyn kuten koko muukin valtionhallinto ja tämä on leimannut siitä lähtien myös Valtiokonttorin johtamista. Valtiokonttorissa otettiin käyttöön kriisiajan johtamismalli maaliskuun puolessa välissä, se purettiin kesäkuun puolenvälin jälkeen ja sen jälkeen jatkettiin laajan etätyön mallilla.

Koronakriisillä on huomattavia vaikutuksia Suomen julkisen talouden kestävyyteen ja valtionvelkaan. Valtio lähti maaliskuussa kasvattamaan kassapuskuriaan merkittävällä lisälainanotolla. Budjettivaltion nettomääräinen lainanotto paisui vuonna 2020 lopulta 18,3 miljardiin euroon.

Pandemian vuoksi valtiontalouden kuukausiraportoinnista tehtiin yhteen vetävää analyysia ministeriön käyttöön ja kevätkaudella seurattiin tiiviisti valtion maksuliikkeen tilaa.

Koronakriisi vaikutti merkittävällä tavalla Kansalaispalvelut- toimialan tehtäviin. Valtiokonttori sai keväällä tehtäväkseen osallistua yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annettavan lain valmisteluun ja varautua sen toimeenpanoon Valtiokonttorissa. Palvelun tuottamiseksi rakennettiin lyhyessä ajassa sähköisen asioinnin, palvelun tuottamisen ja raportoinnin toiminnallisuudet Valtiokonttorin ympäristöön sekä toimeenpano-organisaatio, jonne rekrytoitiin ja perehdytettiin 75 määräaikaista virkamiestä. Toimeenpanon valmistelu onnistui erinomaisesti ja Valtiokonttori aloitti kustannustukien käsittelyn heinäkuussa 2020 ja pääosa noin 12 900 hakemuksesta oli käsitelty syyskuussa 2020. Loppuvuonna toteutettiin vastaavasti uutena toimeksiantona kustannustuki 2:n valmistelu ja palvelu avattiin ennen joulua 2020.

Vuoden 2020 toimintakertomukseen ja lukuihin voit tutustua tarkemmin Valtiokonttorin tilinpäätöksestä.

Tilinpäätös 2020

Vuosi 2021 tullaan muistamaan toisena koronavuonna. Valtiokonttori jatkoi laajaa etätyötä ja pyrkimystä paluuseen kohti normaalia oli, mutta pandemian jatkumiseen jouduttiin sopeutumaan. Kokonaisuutena Valtiokonttorin toiminta sujui erittäin hyvin, niin toiminnallisten tavoitteiden, asiakastyytyväisyyden kuin henkilöstötyytyväisyyden näkökulmasta.

Suomen bruttokansantuotteen kasvu kiihtyi 3.4 prosenttiin vuonna 2021 edellisen vuoden 2.9 prosentin maltillisen supistumisen jälkeen. Nopeasta toipumisesta huolimatta talouden kuvaa uhkasivat koronaviruspandemian paheneminen vuoden 2021 lopussa, geopoliittinen tilanne sekä muutokset globaalissa inflaatioympäristössä ja rahapolitiikassa. Riskinä on finanssipolitiikan liikkumavaran kaventuminen ja velanhallinnan kustannusten nousu tulevina vuosina. Valtion budjetoitu bruttolainanoton määrä vuodelle 2021 oli 36 miljardia euroa, josta nettolainanoton määrä oli 11,6 miljardia euroa. Valtion menot katettiin ja riittävä maksuvalmius turvattiin 8 miljardia euroa budjetoitua pienemmällä nettolainanotolla osin odotettua paremman talouskehityksen ansiosta. Koronapandemian vaikutukset lisäsivät myös valtion suorien antolainojen sekä korkotuki- ja takauskannan neuvontaan ja hallinnointiin liittyvää työmäärää. Lisätyötä on koitunut myös joidenkin suurien laina-asiakkaiden taloudellisista vaikeuksista.

Koronakriisin jatkuminen aiheutti sen, että Valtiokonttori sai tehtäväksi jatkaa yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annettavan lain perusteella maksettavien kustannustukien, sulkemiskorvausten ja tapahtumatakuun maksamista useassa eri vaiheessa. Yhteensä maksettiin vuonna 2021 kustannustukia 780 miljoonaa euroa. Yritystukien maksaminen sujui hyvin ja toimeenpanon nopeudesta, asiakaspalvelun sujuvuudesta, viestinnästä ja tukien raportoinnista saatiin hyvää palautetta. Kustannustuen toteutuksen rinnalla on onnistuttu edistämään digitalisointia, mutta kustannustukien vuoksi hitaammin kuin alun perin on ollut tarkoitus.

Kuntatalouden palvelussa onnistuttiin vastaanottamaan ja raportoimaan kuntien toimittamat taloustiedot ja aloitettiin valmistautuminen hyvinvointialueiden tietojen käsittelyyn. Konsernilaskennan kehittäminen eteni merkittävästi ja Suomi.fi-maksut palvelun tuottaminen kilpailutettiin. Yrityksen digitaloushanke, jossa olemme yksi toimija, käynnistettiin.

Valtiokonttori osallistui valtiovarainministeriön johtamaan valtionavustustoiminnan kehittämisen ja digitalisoinnin hankkeeseen. Valtiokonttorin uudeksi lakisääteiseksi tehtäväksi määriteltiin tuottaa verkkopalvelut valtionavustusten hakijoille, saajille ja avustuksia myöntäville viranomaisille. Kokonaisuuteen kuuluu kolme verkkopalvelua: Hallinnoiavustuksia.fi, Haeavustuksia.fi ja Tutkiavustuksia.fi. Valtionavustuspalvelut -hankkeen osalta organisoitiin hanketta toteuttava yksikkö ja siirrettiin tietojärjestelmän omistajuus Valtiokonttorille. Uutena tehtävänä toteutettiin myös EU-direktiivin mukainen väärinkäytösilmoituskanavan hankinta sekä käynnistettiin vuoden aikana EU:n elvytysrahaston valvontaan ja raportointiin liittyvien tehtävien toteutus aikataululla, joka on äärimmäisen tiukka ja kriittinen.

Vuoden 2021 toimintakertomukseen ja lukuihin voit tutustua tarkemmin Valtiokonttorin tilinpäätöksestä.

Tilinpäätös 2021

Vuosi 2022 tullaan muistamaan Euroopassa ensimmäisenä sotavuonna, jona toivuttiin koronasta. Vaikeasta toimintaympäristöstä huolimatta Valtiokonttorin toiminta kokonaisuutena sujui erittäin hyvin, niin toiminnallisten tavoitteiden, asiakastyytyväisyyden kuin henkilöstötyytyväisyyden näkökulmasta.

Maailmantalouden näkymät ovat pysyneet synkkinä läpi vuoden 2022 Venäjän hyökkäyssodan ja Euroopan energiakriisin jatkuessa. Inflaatio on jatkunut poikkeuksellisen nopeana. Euroalueen näkymät ovat vaikeat energiakriisin ja kuluttajien ennätyksellisen heikon luottamuksen takia. Keskuspankit ovat kiristäneet rahapolitiikkaansa estääkseen inflaatiota leviämästä ja käynnistämästä hintojen ja kustannusten kiihtyvää nousukierrettä. Tiukentuva rahapolitiikka on nostanut korkoja kautta linjan ja lisännyt rahoitusmarkkinoiden yleistä epävarmuutta.

Toistuvat kriisit ovat jättäneet jälkensä valtion talouden vastuisiin ja riskeihin. Valtionvelka on sekä nimellisarvoisesti että suhteessa talouden kokoon kasvanut huomattavasti viimeisen reilun vuosikymmenen ajan. Vuonna 2008 valtiolla oli velkaa 54 miljardia euroa, mikä oli 28 prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon. Vuonna 2022 valtio otti uutta velkaa 12.7 miljardia euroa, mikä nosti velan määrän 140 miljardiin euroon.

Koronakriisin taloudelliset vaikutukset sekä energiakriisin syntyminen aiheutti sen, että Valtiokonttori sai tehtäväksi toimeenpanna vuoden 2022 aikana kustannustuki 5:n ja 6:n, sulkemiskorvauksen, tuen kattamattomiin kiinteisiin kustannuksiin sekä polttoainetuen. Hakemuksia edellä mainittuihin tukiin vastaanotettiin yhteensä n. 26 600 kappaletta ja tukea maksettiin yhteensä noin 260 miljoonaa euroa. Kustannustukien toteutuksen rinnalla on onnistuttu myös edistämään monien korvauslajien digitalisointia.

Valtion taloushallinnon pitkäjänteinen ja laaja kehittäminen on jatkunut Yrityksen digitaloushankkeessa, Peppol-tehtäviin varautumisessa ja valtion hankintatointa koskien. Samalla on huolehdittu valtion tilinpäätöksen laadinnasta, taloushallinnon ohjauksesta ja konsernilaskennan kehittämisestä. Työelämäpalveluissa julkaistiin Valoa-sivusto ja Elävänä ekosysteemeissä -kokonaisuus, molemmat osaksi Valtiolla.fi-kokonaisuutta. Valtionhallintoa on ohjeistettu virastojen vastuullisuusraportoinnin laadintaan ja vuotta 2021 koskeva virastojen vastuullisuusraportoinnin yhteenveto saatiin julkaistua suunnitelmien mukaisesti. Tietojohtamisen palveluiden osalta on jatkettu analysointipalveluiden tuottamista, valtion yhteisten tietojen kokoamista ja toteutettu valtion tietojohtamisen tilan selvitystyö.

Vuonna 2022 valmistauduttiin hyvinvointialueiden vuonna 2023 alkavaan talousraportointiin, tosin suunniteltua myöhemmin kuntatalouden tietopalvelun järjestelmään liittyvistä suorituskyky- ja toimivuusongelmista johtuen. Kuntien ja hyvinvointialueiden taloustietopalvelussa siirryttiin käyttämään Suomi.fi-tunnistuspalvelua käyttäjien autentikoinnissa. Tietojohtamisen kehittämisen osa-alueella tuotettiin lakisääteistä analysointi- ja raportointipalvelua valtioneuvostolle sekä siihen liittyvää valtion yhteisten tietojen kokoamista.

Haeavustuksia.fi-palvelussa avattiin kesällä ensimmäiset pilottihaut ja hakijoiden palaute uusista palveluista oli positiivista. Valtiokonttorin tehtävässä Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman (RRP) toimeenpanon hallinnoinnista ja valvonnasta vastaavana viranomaisena voitiin edetä varsinaiseen toimeenpanoon. Whistleblower-ilmoituskanavan kilpailutus valtionhallinnolle valmistui aikataulussa alkuvuonna ja ilmoituskanavat olivat valmiita käyttöönotettaviksi.

Vuoden 2022 toimintakertomukseen ja lukuihin voit tutustua tarkemmin Valtiokonttorin tilinpäätöksestä.

Tilinpäätös 2022

Vuonna 2023 toimintaympäristö oli vaikea. Siitä huolimatta Valtiokonttorin toiminta kokonaisuutena sujui erittäin hyvin, niin toiminnallisten tavoitteiden, asiakastyytyväisyyden kuin henkilöstötyytyväisyyden näkökulmasta. Valtiokonttorin asiakastyytyväisyysmittausten tulokset saavuttivat vuonna 2023 mitatulta osin erinomaisen tason (ka. 4,2 asteikolla 1–5).

Maailmantalouden kasvua hidastivat vuonna 2023 inflaatio ja korkojen nousu sekä geopoliittiset jännitteet. Syksyllä inflaation nopea hidastuminen käänsi markkinakorot laskuun, kun odotukset rahapolitiikan keventämisestä olivat aikaistuneet. Suomen Nato-jäsenyys toteutui huhtikuussa 2023 ja geopoliittiset jännitteet olivat korkealla mm. Ukrainan, Lähi-idän ja Taiwanin tilanteiden vuoksi.

Venäjälle asetetut kansainväliset pakotteet ovat aiheuttaneet Valtiokonttorille paljon lisätyötä. Realisoituessaan virastojen pakoterikkomukset voisivat aiheuttaa valtiolle vakavaa maineriskiä ja hankaloittaa sen varainhankintaa. Valtion antolainojen hallinnoinnissa, yritystukien maksamisessa ja valtion hankintatoimessa edunsaajien taustojen systemaattisesta selvittämisestä on tullut arkipäivää.

Valtionvelka oli vuoden 2023 lopussa 156,2 miljardia euroa, joka oli 55,4 % suhteessa bruttokansantuotteeseen. Aikaisempaa korkeampi korkotaso on kasvattanut voimakkaasti valtion rahoituskustannuksia viime vuosien nollakorkoympäristöön verrattuna.

Vaikeutuneesta toimintaympäristöstä huolimatta valtion maksuvalmius kyettiin turvaamaan ja valtion rahoitustarpeet tyydyttämään vuonna 2023. Myös valtion virastojen maksuliike on toiminut hyvin vaativassa toimintaympäristössä ja maksuliikkeen tilannekuvaa on seurattu ja raportoitu tiiviisti.

Antolainaustehtävissä nopea korkojen nousu lisäsi valtion suorien antolainojen sekä korkotuki- ja takauskannan hallinnointiin liittyvää työmäärää Valtiokonttorissa. Antolainauksen uusi lainanhoitojärjestelmä saatiin valmiiksi ja käyttöönotto toteutettiin onnistuneesti vuodenvaihteessa 2023/2024.

Hyvinvointialueet aloittivat toimintansa täydessä laajuudessaan vuoden 2023 alusta. Hyvinvointialueiden toiminnan rahoitus ja niiden talouden alijäämäisyys on vaikuttanut osaltaan valtiontaloutta heikentävästi. Kuntien veteraanipalvelut siirtyivät vuoden 2023 alussa toimintansa käynnistäneille hyvinvointialueille. Siirtyminen on lisännyt Valtiokonttorin neuvontatehtäviä.

Sähkön ja lannoitteiden hintojen nousun vaikutusta kompensoitiin Valtiokonttorin korvauspalveluissa uuteen lainsäädäntöön perustuen. Yritysten kustannustuki -yksikössä toimeenpantiin alkuvuodesta sähköyhtiöille maksettava takautuva sähköhyvitys, määrältään 223,1 miljoonaa euroa sekä kesällä maa- ja vesiviljelijöille kohdistettu sähkö- ja lannoitetuki määrältään 28,0 miljoonaa euroa. Korvaustoiminnan kehittämistä tehtiin lisäksi osallistumalla usean lainvalmistelutyöryhmän työhön, Nato SOFA-liittymisen valmisteluun sekä myös valtion kriisi- ja häiriötilanteiden korvaustoiminnon kehittäminen -työryhmään.

Valtion konsernipalvelujen alueella vuosi on ollut jälleen vilkas. Valtion taloushallinnon pitkäjänteinen ja laaja kehittäminen on jatkunut Yrityksen digitaloushankkeessa, Peppol-tehtäviin varautumisessa ja valtion hankintatointa koskien. Työelämäpalveluissa julkaistiin Valoa-sivusto ja Elävänä ekosysteemeissä -kokonaisuus, molemmat osaksi Valtiolla.fi-kokonaisuutta. Valtionhallintoa on ohjeistettu virastojen vastuullisuusraportoinnin laadintaan ja vuotta 2021 koskeva virastojen vastuullisuusraportoinnin yhteenveto saatiin julkaistua suunnitelmien mukaisesti.

Valtioavustushankkeessa Valtiokonttorin rooli digitaalisista palveluista vastaavana viranomaisena ja käyttöönottojen kokonaisuuden hallinnoijana toteutui valtiovarainministeriön kanssa sovitulla tavalla. Haeavustuksia.fi-palvelussa avattiin kesällä ensimmäiset pilottihaut ja hakijoiden palaute uusista palveluista oli positiivista.

Valtiokonttorin tehtävässä Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman (RRP) toimeenpanon hallinnoinnista ja valvonnasta vastaavana viranomaisena voitiin edetä varsinaiseen toimeenpanoon heti lain voimaantultua heinäkuussa. Vuoden aikana Suomi toimitti valtiovarainministeriön välityksellä Euroopan komissiolle Valtiokonttorin tuottamia yhteisiin indikaattoreihin ja toimenpiteiden tavoitteisiin liittyviä tietoja, joiden avulla kuvataan elpymissuunnitelman toteutumista.

Vuoden 2023 toimintakertomukseen ja lukuihin voit tutustua tarkemmin Valtiokonttorin tilinpäätöksestä.

Tilinpäätös 2023

Valtiokonttori sai uuden pääjohtajan kun Valtioneuvosto nimitti valtiotieteiden maisteri Liisa Räsäsen Valtiokonttorin pääjohtajaksi 23.2.2024 alkaen.

Valtiokonttorin toimintaympäristöä varjostivat maailmantalouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiin sekä geopolitiikkaan liittyvät epävarmuudet. Valtionhallinnon tuottavuusohjelma ja keväällä 2024 julkaistun julkisen talouden suunnitelman säästötoimenpiteet vaikuttavat Valtiokonttorin lakisääteisten tehtävien toimeenpanokykyyn, kehittämiseen ja palvelutasoon kehyskaudella.

Toimintaympäristön haasteista huolimatta Valtiokonttori suoriutui hyvin niin toiminnallisten tavoitteiden, asiakastyytyväisyyden kuin henkilöstötyytyväisyyden näkökulmasta vuonna 2024. Asiakastyytyväisyys säilyi korkealla tasolla ollen 4,6 asteikolla 1–5. Vuoden lopulla toteutetussa henkilöstön työtyytyväisyyskyselyssä tulokset pysyivät erinomaisen korkealla tasolla. Työtyytyväisyyden yleisindeksi oli 3,88 (2023: 3,98).

Valtionvelka oli vuoden lopussa 169,4 miljardia euroa (2023: 156,2 miljardia euroa), joka oli 61,4 % suhteessa bruttokansantuotteeseen. Viime vuosien nollakorkoympäristöä korkeampi korkotaso on kasvattanut valtion rahoituskustannuksia.

Valtion velanhallinnassa turvattiin valtion maksuvalmiutta ja toteutettiin lainanotto-operaatiot suunnitellusti. Valtiovarainministeriön maaliskuun alusta voimaan tulleen määräyksen mukaisesti luovuttiin korkojohdannaisten käytöstä ja kasvatettiin kassapuskuria valtion velanhallinnassa. Valtiokonttori toteutti toimeksiannosta valuuttasuojaustoimenpiteitä Puolustusvoimille ja Rajavartiolaitokselle.

Valtion antolainojen ja korkotuki- ja takauskannan tehokkaalla hallinnoinnilla turvattiin valtion saatavat ja minimoitiin luotto- ja takaustappiot suunnitellusti, huolimatta korkean korkotason aiheuttamasta työmäärän kasvusta.

Valtion maksuliike toimi luotettavasti ja maksuliikepalvelusopimuksen hankintaa valmisteltiin yhteistyössä valtiovarainministeriön kanssa. Valtion keskuskirjanpitojärjestelmää uudistettiin Palkeiden johdolla. Kuntien ja hyvinvointialueiden taloustietojen raportointia tehostettiin ja tietojen käytettävyyttä (tutkihallintoa.fi) parannettiin vuoden aikana. Valtiokonttori tuki ja konsultoi virastoja ja verkostoja ilmiölähtöisyydessä ja vastuullisuudessa.

Korvauspalvelujen tehtäväalueella käynnistettiin iso teknologiauudistus, jolla korvataan välttämättömiä, elinkaarensa päässä olevia järjestelmiä ja rakennetaan tehokas, automaatiota mahdollisimman laajasti hyödyntävä järjestelmäkokonaisuus. Psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurron rikosvahinkokokonaisuuteen varautuminen haastoi kehitys- ja käsittelytyötä vuoden aikana.

Valtionavustustoiminnassa uusien valtionavustuspalvelujen käyttöönotot etenivät hyvin ja tietojärjestelmää kehitettiin tiekartan mukaisesti. Vähimmäistietojen toimittamisvelvoitteen mukaiset valtionavustustoiminnan tiedot koottiin onnistuneesti ja julkaistaan jatkossa tutkiavustuksia.fi-palvelussa.

Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman (RRP) toimeenpanon hallinnointi ja valvonta eteni suunnitellusti ja hyvässä yhteistyössä valtiovarainministeriön ja tukiviranomaisten kanssa. Valtiokonttorin valvontatoiminta on johtanut tukiviranomaisten toiminnan paranemiseen.

Laki Valtiokonttorista uudistettiin syksyllä 2024. Valtiokonttorin tehtävät päivitettiin ja tiedonsaantioikeuksia eri tehtävien hoitamiseksi täsmennettiin. Uusina tehtävinä laissa säädetään sähköisten liiketoiminta-asiakirjojen välitysverkoston toimintaan ja käyttöön liittyvistä tehtävistä (Peppol-toiminto) sekä sähköisen julkisten hankintojen hankintailmoitusjärjestelmän (Hilma) ylläpitotehtävistä.

Syksyllä käynnistettiin Valtiokonttorin sisäinen uudistamistyö, jonka tavoitteena on vahvistaa valtion varainhoitoon ja vastuisiin liittyviä tehtäviä, uudistaa Valtiokonttorin johtamismallia ja toiminnan organisointia sekä tiivistää Valtiokonttorin sisäistä ohjausta yhtenäisempään ja resurssitehokkaampaan suuntaan. Uusi organisaatio käynnisti toimintansa 1.1.2025.

Vuoden 2024 toimintakertomukseen ja lukuihin voit tutustua tarkemmin Valtiokonttorin tilinpäätöksestä.

Tilinpäätös 2024