2011
Vuonna 2011 selvitettiin edelleen Valtiokonttorin tehtäviä ja roolia valtion eläketurvan toimeenpanossa. Eläkkeiden toimeenpano henkilöasiakkaiden osalta siirtyi vuoden 2011 alusta lukien Kevan hoidettavaksi. Valtiokonttori otti vuoden 2011 alussa ensimmäisenä Kieku-tietojärjestelmän käyttöön. Seuraavana vaiheena oli valtion kaikkien virastojen liittäminen tämän yhden ja saman järjestelmän käyttäjiksi. Pilottikäyttöönotot käynnistyivät kahdessa kirjanpitoyksikössä vuoden 2011 aikana.
Valtiokonttori kilpailutti vuonna 2011 valtion maksuliikkeen hoidon ja laskujen välityspalvelut sopimuskaudeksi 2012–2019.
2012
Keväällä 2012 valtiovarainministeriö ja Valtiokonttori allekirjoittivat Valtiokonttorin uuden ydinprosesseihimme perustuvan strategian. Strategia vahvistettiin hallituskaudeksi. Strategia rakentui aiemman organisaatiopohjaisen ajattelun sijasta palveluprosesseista lähteväksi. Luonnollisena jatkeena strategian tekemiselle oli vuodenvaihteessa 2012–2013 toteutettu organisaatiouudistus.
Suomen valtion bruttolainanotto oli vuonna 2012 18,4 miljardia euroa. Suomi sai kaikilta kolmelta suurelta luottoluokituslaitokselta täydet AAA-luokitukset sekä lausumat vakaista tulevaisuuden näkymistä.
Suomen päävälittäjäpankki vaihtui 1.12.2012.
2013
Kansalaisneuvonta aloitti marraskuussa toimintansa Kouvolassa. Kansalaisneuvonta opastaa julkishallinnon palvelua tarvitsevan kansalaisen oikean viranomaisen luo. Palvelusta voi kysyä esimerkiksi virastojen aukioloaikoja ja yhteystietoja sekä sitä, mikä viranomainen hoitaa tiettyä asiaa. Kysyjää neuvotaan myös eri viranomaisten sähköisten verkkopalvelujen käytössä.
Valtion työnantajatahoja koskevat eläkevakuuttamisasiat – VaEL-vakuuttamisasioiden hoito ja VaEL-eläkkeiden aktuaari- ja tilastotoimi – siirtyivät vuoden 2013 alussa Kevan hoidettaviksi. Samalla päättyi Valtiokonttorin vuosikymmeniä kestänyt taival valtion eläkelaitoksena.
Kiekun käyttäjämäärä rikkoi vuonna 2013 10 000 käyttäjän rajan, kun kymmenen kirjanpitoyksikköä ja kolme rahastoa ottivat käyttöön Valtiokonttorin valtionhallinnolle toteuttaman Kieku-ratkaisun.
2014
Viiden vuoden ajan osana Valtiokonttoria toiminut Valtion IT-palvelukeskus (VIP) siirtyi keväällä 2014 uuden Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin ytimeksi.
Eduskunta hyväksyi syksyllä 2014 lain, joka keskitti valtaosan valtioon kohdistuvista vahingonkorvausvaatimuksista Valtiokonttorin käsiteltäväksi vuoden 2015 alusta alkaen.
Sisäisen kehitystyömme ytimet liittyivät perustoimintojemme digitalisointiin. Sekä antolaina- että korvauskäsittelyssä tavoitteemme oli nopealla aikataululla uudistaa käsittelyprosessit digitaalisiksi ja sitä kautta parantaa asiakaspalvelua ja myös edistää tuottavuutta. Vuoden 2014 aikana käynnistettiin koko Valtiokonttorin asianhallinnan digitalisointi, mikä oli pohjaedellytys em. perustoimintojen digitalisoinnin loppuunsaattamiselle. Valtiokonttori oli kovaa vauhtia muuttumassa Digi-Valtiokonttoriksi.
2015
Kuinka vuosi 2015 sujui Valtiokonttorissa? Toimittaja Heidi Finnilä haastattelee Valtiokonttorin pääjohtaja Timo Laitista. Timo Laitisen visiossa julkishallinnon palvelut tulevat digitaalisuuden ja mobiilipalvelujen myötä löytymään kansalaisen taskusta (5:39).
2016
Toimittaja Marko Erola haastattelee Valtiokonttorin pääjohtaja Timo Laitista. Tuottiko Valtiokonttorin tekemän selvitys digitalisoitumisesta jotain konkreettista vai jäikö siinä esitetyt asiat vain hyväksi aikeeksi? Timo Laitisen mukaan ”ei jäänyt todellakaan aikeeksi”. (6:03)
2017
”On erityisen hienoa olla juuri tällä hetkellä kehittämässä julkista hallintoa aikana jolloin digi muuttaa kaiken”. Näin summaa tuntemuksiaan vuodesta 2017 Valtiokonttorin pääjohtaja Timo Laitinen. Haastattelijana toimittaja Marko Erola. (6:50)
2018
”Mitä kaikkea Valtiokonttorissa tapahtuikaan vuoden 2018 aikana?”, pohtii pääjohtaja Timo Laitinen ja lähtee videolla kyselemään asiaa toimialoilta. (4:59)
Valtiokonttorin vuosi 2018 lukuina (1:14):
2019
Valtiovarainministeriön asettama valtion velanhallinnan ulkoinen työryhmä julkisti vuonna 2018 suosituksensa valtion velanhallinnan uudistamiseksi. Valtiovarainministeriö päätyi vuonna 2019 ratkaisuun, jossa velanhallinnan nykyorganisoinnin malliin ei puututa. Valtion taloushallinnon tuottavuuskehitys oli nopeaa ja alkoi lähestyä valtion kannalta optimaalista tasoa. Valtion tilinpäätös valmistui edellisvuotta aiemmin, ensimmäistä kertaa uudella Kiekuun toteutetulla keskuskirjanpitoratkaisulla. Valtion korvaustoiminnan digitalisointi, ohjelmistorobotiikan hyödyntäminen ja tietojärjestelmien integrointi Kansalliseen tulorekisteriin etenivät osaltamme suunnitellusti.
Vuoden 2019 toimintakertomukseen ja lukuihin voit tutustua tarkemmin Valtiokonttorin tilinpäätöksestä.