Rintamaveteraanien kotona asumista tukevat palvelut tulivat lakisääteisiksi 1.11.2019 lähtien. Lakimuutoksen jälkeen rintamaveteraanien ja sotainvalidien kotipalvelut ovat sisällöltään ja laajuudeltaan samanlaiset. Voimassa oleva ohje on välilehdellä Ohjeita hyvinvointialueille ja kunnille.
Rintamaveteraanien kuntoutukseen ei tule muutoksia.
-
Yleistä palvelusta
Rintamaveteraanipalveluihin ovat oikeutettuja Suomessa asuvat rintamaveteraanit, jotka ovat osallistuneet vuosien 1939–1945 sotiin ja joille on myönnetty rintamasotilas-, rintamapalvelus- tai rintamatunnus. Kuntoutusta haetaan rintamaveteraanin hyvinvointialueelta
Valtiokonttori jakaa vuosittain hyvinvointialueille määrärahaa kuntoutusta ja kotona asumista tukevia palveluja varten. Määräraha jaetaan hyvinvointialueen osalta suhteessa alueilla asuvien veteraanien määrään. Kotona asumista tukevien palvelujen osalta hyvinvointialueet arvioivat ennakkoon, paljonko tarvitsevat rahaa seuraavana vuonna ja Valtiokonttori maksaa ennakon tammikuussa alueen arvion mukaisesti.
Palveluja säännellään laissa rintamaveteraanien kuntoutuksesta. Laki ei koske ns. kriisinhallintaveteraaneja.
Kuntoutusoikeuden rajoitukset
Oikeus rintamaveteraanien kuntoutukseen on toissijainen sotilasvamma-, liikennevakuutus-, tapaturmavakuutus-, maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslakiin tai näitä vastaaviin aikaisempiin lakeihin nähden. Kuntoutukseen hakevan mahdollisuudet saada kuntoutusta näiden lakien perusteella on ensin selvitettävä.
Rintamaveteraanille ja hänen aviopuolisolleen kuntoutus on maksutonta. Myös rintamaveteraanin aviopuoliso voi siis osallistua laitos- ja päiväkuntoutukseen, mutta hänellä ei ole oikeutta avokuntoutukseen.
Sotainvalidien eli sodassa vammautuneiden palvelut järjestetään sotilasvammalain mukaisesti, ks. Sotainvalidien palvelut.
Lisätietoja:
Merja Längman, puh. 0295 50 3239
Anne Sirén, puh. 0295 50 3248Sähköposti: rintamaveteraanit@valtiokonttori.fi
-
Laitoskuntoutus
Rintamaveteraanille voidaan antaa kalenterivuodessa laitoskuntoutusta seuraavasti:
Laitoskuntoutus (toimintakykyluokka III): Enintään 10 vuorokautta kalenterivuodessa. Laitoskuntoutus rintamaveteraanille, jolla on vamma tai sairaus, joka aiheuttaa toimintakyvyn häiriöitä (toimintakykyluokka I tai II): 2-4 viikkoa kalenterivuodessa, jos se on kuntoutuksen tavoitteiden kannalta perusteltua. Rintamaveteraanin ja aviopuolison laitoskuntoutus
Rintamaveteraanin aviopuolisolla on mahdollisuus osallistua puolisonsa kanssa laitoskuntoutukseen samassa hoitolaitoksessa seuraavasti:
Toimintakykyluokkaan III kuuluvan rintamaveteraanin aviopuoliso: Samanaikaisesti, samassa kuntoutus- ja hoitolaitoksessa rintamaveteraanin kanssa enintään 10 vuorokautta. Toimintakykyluokkaan I tai II kuuluvan rintamaveteraanin aviopuoliso: Samanaikaisesti, samassa kuntoutus- ja hoitolaitoksessa, rintamaveteraanin kanssa enintään 14 vuorokautta. Rintamaveteraanin ja aviopuolison yhteinen laitoskuntoutusjakso voidaan toteuttaa esimerkiksi näin:
Toimintakykyluokka III: Rintamaveteraani 10 vuorokautta. Aviopuoliso samanaikaisesti enintään 10 vuorokautta. Toimintakykyluokka I ja II: Rintamaveteraani enintään 4 viikkoa. Aviopuoliso samanaikaisesti enintään 2 viikkoa. Aviopuolison kuntoutusjakso ei saa olla rintamaveteraanin jaksoa pidempi.
Yhteisen kuntoutusjakson tavoite
Yhteisen kuntoutusjakson tarpeen ja tarkoituksenmukaisuuden arvioi sekä kuntoutuspäätöksen tekee lähettävä terveyskeskus tai hyvinvointialueen määräämä viranhaltija. Yhteisen kuntoutusjakson tavoitteena on edesauttaa rintamaveteraanin kuntoutuksen onnistumista ja vaikuttaa veteraanin kotona selviytymiseen mm. tukemalla hoitavan aviopuolison jaksamista.
Aviopuolison osallistuminen ei lyhennä rintamaveteraanin kuntoutusjaksoa. Kuntoutuspäätöksen tekijä arvioi samanaikaisen kuntoutusjakson pituuden, tarpeen ja tarkoituksenmukaisuuden. Yhteisen kuntoutusjakson edellytyksenä on molempien aviopuolisoiden yhteinen tahto.
-
Päiväkuntoutus
Rintamaveteraanille voidaan antaa kalenterivuodessa päiväkuntoutusta seuraavasti:
Päiväkuntoutusta III-toimintakykyluokan rintamaveteraanille ja aviopuolisolle: Enintään 10 päivää kalenterivuodessa. Päiväkuntoutusta I- ja II-toimintakykyluokan rintamaveteraanille ja aviopuolisolle: Enintään 20 päivää kalenterivuodessa. Aviopuolison kuntoutusjakso ei saa olla rintamaveteraanin jaksoa pidempi.
Yhteisen kuntoutusjakson tavoite
Yhteisen kuntoutusjakson tarpeen ja tarkoituksenmukaisuuden arvioi sekä kuntoutuspäätöksen tekee lähettävä terveyskeskus tai hyvinvointialueen määräämä viranhaltija. Yhteisen kuntoutusjakson tavoitteena on edesauttaa rintamaveteraanin kuntoutuksen onnistumista ja vaikuttaa veteraanin kotona selviytymiseen mm. tukemalla hoitavan aviopuolison jaksamista.
Aviopuolison osallistuminen ei lyhennä rintamaveteraanin kuntoutusjaksoa. Kuntoutuspäätöksen tekijä arvioi samanaikaisen kuntoutusjakson pituuden, tarpeen ja tarkoituksenmukaisuuden. Yhteisen kuntoutusjakson edellytyksenä on molempien aviopuolisoiden yhteinen tahto.
-
Avokuntoutus
Aviopuolisolla ei ole oikeutta avokuntoutukseen.
Jos rintamaveteraanilla on vamma tai sairaus, joka haittaa toimintakykyä, hänelle voidaan antaa avokuntoutusta seuraavasti:
Avokuntoutusta III-toimintakykyluokan rintamaveteraanille: Enintään 20 käyntikertaa kalenterivuodessa. Avokuntoutusta I- ja II-toimintakykyluokan rintamaveteraanille: Enintään 30 käyntikertaa kalenterivuodessa. Avokuntoutus voidaan järjestää esimerkiksi seuraavasti:
- Toimintakykyluokkaan III kuuluva rintamaveteraani:
avokuntoutus 2 x 10 hoitokerran sarjaa - Toimintakykyluokkaan I ja II kuuluva rintamaveteraani:
avokuntoutus 3 x 10 tai 2 x 15 hoitokerran sarjoina
Kuntoutuksien pituudet on säädetty rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetussa asetuksessa.
Tietoa matkakustannuksista välilehdellä Hakeminen >.
Avokuntoutusta voi olla myös tuettu kotona kuntoutuminen >
- Toimintakykyluokkaan III kuuluva rintamaveteraani:
-
Kotona asumista tukevat palvelut
Kotona asumista tukevien palveluiden tavoitteena on tukea monipuolisesti rintamaveteraanin kotona selviytymistä. Määrärahaa käytetään itsenäistä selviytymistä tukeviin palveluihin ja niistä aiheutuneiden kustannusten korvaamiseen.
Palvelujen tulee perustua palvelutarpeen kartoitukseen. Veteraanin tuloja ei selvitetä, vaan palvelun tarve on ratkaiseva.Hyvinvointialue toimii kotona asumista tukevien palveluiden vastuullisena järjestäjänä. Hyvinvointialue voi tuottaa palvelut itse tai hankkia ne valitsemaltaan palveluntuottajalta. Palvelut voidaan järjestää myös palveluseteliä hyväksi käyttäen. Palvelusetelin käyttö edellyttää, että rintamaveteraani kykenee itse tai läheistensä avulla hankkimaan palvelut palveluseteliä hyväksi käyttäen.
Määrärahan riittäessä myös palvelutalossa tai tehostetussa palveluasumisessa asuva rintamaveteraani voi saada kotona asumista tukevia palveluja. Nämä voivat olla esimerkiksi siivous-, ateria-, kuljetus,- tai hoivapalveluja. Vuokraa, sähkö- ja vesimaksua ei korvata. Myös perhehoidossa ja ryhmäkodissa asuva veteraani voi saada kotona asumista tukevia palveluja.
Intervallihoito on laitoshoitoa, eikä sen kustannuksia korvata.
Rintamaveteraanien kotona asumista tukevat palvelut
Palvelut Korvataan Ei korvata Ateriapalvelut Ateriapalvelut, lounassetelit, välipalakassi, ostosten kuljetus. Ruokaostokset Kotihoito Kylvetys-, siivous-, vaatehuoltopalvelut, kotisairaanhoito, jalkahoito, saattohoito kotona. Lakanoiden, pyyhkeiden ym. ostaminen, kauneudenhoitopalvelut, fysikaalinen hoito, hieronta (avokuntoutus), lääkkeet, saattohoito laitoksessa, hallintokulut. Pihatyöt Nurmikon leikkuut, lumityöt, rännien puhdistus, puiden pilkkominen. Pihan ja puutarhan kunnostustyöt, tarvikkeet. Apuvälineet Tukikaiteiden asentaminen, luiskat portaisiin, kynnysten poistot. Silmälasit, hammashoito, suuhygienistin käynnit, kuulokojeet ja muut näihin verrattavat apuvälineet. Porraskäytäviin asennettavat istumahissit. Kuljetuspalvelut Asioinnilla käynnit. Terveydenhoitoon liittyvät matkakulut, jotka KELA korvaa. Vammaispalvelulain mukaiset kuljetuspalvelut. Muut palvelut Turvapuhelimet, apteekissa tapahtuva lääkkeiden annosjakelu, asiointi-, kauppa-, saattajapalvelut. Asunnon remontit ja muutostyöt esim. keittiö-, sauna- ja kylpyhuoneremontit, asunnon sisä- ja ulkomaalaukset, vuokra, sähkö- ja vesilaskut, jätekaivon tyhjennys. Isompiin asunnon muutostöihin voi hakea avustusta ARAsta (Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus). Virkistysretket ja päivätoiminta Kuljetukset, ruoka- ja kahvitarjoilut, saattajien matkakulut. Saattajien ruokailukustannukset. Omaishoidon tuki Omaishoitajan palkkiot, eläke- ja tapaturmavakuutusmaksut, veteraanin hoito omaishoitajan loman aikana. Omaishoitajan ylimääräiset vapaapäivät. Tuettu kotona kuntoutuminen Lehtien luku, kotiaskareiden tekeminen, esim. aterioiden valmistaminen, yhdessä rintamaveteraanin kanssa. Ulkoilu ja muu fyysistä toimintakykyä ylläpitävä toiminta. Toiminnan tulee olla suunnitelmallista ja tapahtua yhdessä kotihoidon tms. työntekijän kanssa. Ruokaostokset, lehdet tai muut näihin verrattavat ostokset.
-
Ulkomaalaisten vapaaehtoisten rintamaveteraanien rintama-avustus
Rintama-avustus voidaan myöntää ulkomaalaiselle vapaaehtoiselle rintamasotilaalle, joka
- on palvellut vapaaehtoisena Suomen sodissa ja
- asuu pysyvästi Venäjällä, Virossa tai muualla entisen Neuvostoliiton alueella vaikeissa taloudellisissa olosuhteissa
Rintama-avustus voidaan myöntää myös:
- Suomessa pysyvästi asuvalle vapaaehtoiselle
- sotilasvammakorvausta saaville ulkomaalaisille vapaaehtoisille
Valtioneuvoston asetus 1022/2022 >
Rintama-avustus voidaan myöntää myös vapaaehtoiselle, joka ei ole hakenut ulkomaalaisen vapaaehtoisen rintamasotilastunnusta, mutta joka täyttää tunnuksen saamisen edellytykset.
Korvauksen suuruus
Kertakorvauksena myönnettävän avustuksen suuruus on 2 000 euroa vuonna 2024.
-
Ulkomailla asuvien rintamaveteraanien kuntoutus
Ulkomailla asuvat rintamaveteraanit voivat saada kuntoutusta joko asuinmaassaan tai Suomessa. Rintamaveteraani voi kuitenkin saada kuntoutusta Suomessa vain siinä tapauksessa, että hänen terveydentilansa sallii matkustamisen.
Kuntoutuksen hakeminen, rintamaveteraani
Rintamaveteraani, jolla ei ole pysyvää asuinpaikkaa Suomessa, hakee kuntoutusta Valtiokonttorista tällä lomakkeella: Ulkomailla asuvan rintamaveteraanin kuntoutushakemus >
Kuntoutusmuodot
Ulkomailla asuvalle rintamaveteraanille voidaan antaa kalenterivuodessa laitoskuntoutusta seuraavasti:
laitoskuntoutus (toimintakykyluokka III) enintään 10 vuorokautta kalenterivuodessa laitoskuntoutus rintamaveteraanille, jolla on vamma tai sairaus, joka aiheuttaa toimintakyvyn häiriöitä (toimintakykyluokka I tai II) 2–4 viikkoa kalenterivuodessa, jos se on kuntoutuksen tavoitteiden kannalta perusteltua Avokuntoutusta voidaan antaa rintamaveteraanille seuraavasti:
päiväkuntoutus enintään 10 päivää kalenterivuodessa muu avokuntoutus enintään 20 hoitokäyntikertaa kalenterivuodessa Jos rintamaveteraanilla on vamma tai sairaus, joka haittaa toimintakykyä, voidaan hänelle antaa
päiväkuntoutusta 20 päivää kalenterivuodessa muuta avokuntoutusta enintään 30 käyntikertaa kalenterivuodessa Kuntoutuksien pituudet on säädetty rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetussa asetuksessa.
Ulkomailla asuvan rintamaveteraanin ja aviopuolison kuntoutus
Ulkomailla asuvat rintamaveteraanit ja heidän aviopuolisonsa voivat saada laitoskuntoutusta asuinmaassaan. Lisäksi ulkomailla asuvat rintamaveteraanit voivat saada avokuntoutusta (esim. fysikaalista hoitoa). Aviopuolisot eivät ole oikeutettuja avokuntoutukseen ja päiväkuntoutukseen.
Rintamaveteraanin aviopuoliso voi osallistua puolisonsa kanssa laitoskuntoutukseen samassa hoitolaitoksessa seuraavasti:
Toimintakykyluokkaan III kuuluvan rintamaveteraanin aviopuoliso samanaikaisesti, samassa kuntoutus- ja hoitolaitoksessa rintamaveteraanin kanssa enintään 7 vrk Toimintakykyluokkaan I tai II kuuluvan rintamaveteraanin aviopuoliso samanaikaisesti, samassa kuntoutus- ja hoitolaitoksessa, rintamaveteraanin kanssa enintään 14 vrk Kuntoutuksen hakeminen, puoliso
Kuntoutusta haetaan Valtiokonttorilta tällä lomakkeella: Ulkomailla asuvan veteraanin ja aviopuolison kuntoutushakemus >
Toimintakykyluokkaan III kuuluvan rintamaveteraanin aviopuoliso samanaikaisesti, samassa kuntoutus- ja hoitolaitoksessa rintamaveteraanin kanssa enintään 10 vrk Matkakustannukset
Kela korvaa kuntoutuksesta aiheutuneet matkakustannukset halvinta matkustustapaa käyttäen. Ulkomailta tehtyjen matkojen edestakaiset matkakulut voidaan maksaa heti kuntoutuksen päätyttyä, jos rintamaveteraani esittää riittävän selvityksen matkakuluista (esimerkiksi edestakainen matkalippu). Korvaus maksetaan Kelan toimiston päättämällä tavalla joko käteisellä tai ilmoitetulle pankkitilille.
Mistä korvausta haetaan?
Suomessa kuntoutuksessa olleet ulkomailla asuvat veteraanit voivat hakea matkakorvausta mistä tahansa Kelan toimistosta. Ulkomailla kuntoutuksessa olleet veteraanit puolestaan hakevat matkakustannusten korvausta Kelan Karjaan toimistosta.
Matkalaskut lähetetään osoitteella:
Kela, Karjaa, PL 44, 10301 KARJAA, Finland.
-
Ohjekirjeet
-
Hyvinvointialueiden infowebinaarin materiaali
Valtiokonttori on maksanut kunnille määrärahaa veteraanien kuntoutusta ja kotona asumista tukevia palveluja sekä sotainvalidien avopalveluja varten. 1.1.2023 alkaen määrärahat maksetaan hyvinvointialueille Helsinkiä ja Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Myös palvelujen järjestämisvelvollisuus siirtyy hyvinvointialueille. Järjestimme infotilaisuuksia aiheeseen liittyen loka- ja marraskuussa. Tilaisuuksissa kävimme läpi muutoksen vaikutuksia ja sen aiheuttamia toimenpiteitä hyvinvointialueilla. Tilaisuuden esitysmateriaaliin voit tutustua täällä: aiheeseen liittyen kaksi infotilaisuutta verkossa tiistaina 1.11. klo 9–11 ja 13–15.
Infotilaisuudessa asiantuntijamme käy läpi muutoksen vaikutuksia ja sen aiheuttamia toimenpiteitä hyvinvointialueilla.
-
Hakuohjeet ja matkustuskorvaukset
Kuntoutuksen hakeminen
Rintamaveteraanikuntoutusta haetaan oman hyvinvointialueen asianomaiselta toimintayksiköltä (käytännössä useimmiten terveyskeskus). Lomakkeita saa terveyskeskuksista.
Kuntoutushakemuksen tekee rintamaveteraani tai hänen valtuuttamansa, myös aviopuolison kuntoutuksen osalta. Kirjallisen aloitteen kuntoutukseen voi tehdä rintamaveteraanin puolesta myös omainen tai sosiaali- ja terveysviranomainen.
Hakemuksen liitteet
Kuntoutukseen pääsemiseen riittää rintamaveteraanin palvelutarpeen arviointi. Lääkärinlausunto tulee hankkia, jos rintamaveteraanin terveydentila sitä vaatii tai toimintakykyluokkaa ei ole määritelty tai se joudutaan määrittelemään uudestaan.
Aviopuolison hakemukseen on liitettävä lääkärinlausunto. Lausunto saa olla enintään vuoden vanha.
Matkakustannukset
Rintamaveteraani voi hakea kuntoutuksesta aiheutuneiden matkakustannusten korvausta Kelan toimistosta.
Taksia käytettäessä se on aina tilattava Kelan alueellisesta palvelunumerosta, muuten Kela ei korvaa matkakuluja.
Kela maksaa kuntoutettavalle rintamaveteraanille ja hänen kanssaan kuntoutuksessa olleelle aviopuolisolle matkasta aiheutuneet tarpeelliset matkakustannukset kokonaisuudessaan.
Rintamaveteraanin on matkakorvausta hakiessaan esitettävä Kelalle:
- kunnan antama kuntoutusmaksusitoumus tai kopio hyväksymispäätöksestä
- selvitys kuntoutukseen osallistumisesta (selvitys voidaan antaa esim. Kelan lomakkeella.)
-
Hakulomakkeet
-
Muutoksenhaku
Valtiokonttorin, kunnan asianomaisen toimielimen (aikaisemmin terveyslautakunnan) ja Kansaneläkelaitoksen päätöksiin ei voi hakea muutosta. Poikkeuksena tästä ovat kuntoutuksesta aiheutuneet matkakulut (Laki rintamaveteraanien kuntoutuksesta, 10 § 3 momentti).
Jos tälle toimielimelle kuuluva asia on siirretty viranhaltijan päätettäväksi, ei päätökseen voi hakea muutosta valittamalla. Viranhaltijan on kuitenkin vietävä asia toimielimen ratkaistavaksi, jos päätökseen tyytymätön vaatii sitä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon.
Kuntoutuspäätöksen liitteenä on ohjeet, joista ilmenee, miten päätökseen tyytymättömän on toimittava hakiessaan asian uudelleen käsittelyä.
-
Lainsäädäntö
