Valtiokonttori ohjeistaa kaikkia valtion ministeriöitä, laitoksia ja virastoja raportoimaan kestävää kehitystä edistävästä työstään valtionhallinnon yhteisen viitekehyksen avulla. Tältä sivulta löydät tietoa viitekehyksestä ja vastuullisuusraportoinnista valtionhallinnossa.
Valtiokonttori suosittelee ministeriöitä, virastoja ja laitoksia laatimaan vastuullisuusraportin toiminnastaan vuosittain. Raportin voi laatia hallinnonala-, virasto- tai kirjanpitoyksikkötasolla. Valtionhallinnon yhteinen raportoinnin viitekehys mahdollistaa yhteenvedon toteuttamisen ja organisaatioiden raporttien tarkastelun rinnakkain.
Vastuullisuusraportit tulisi julkaista aina seuraavan vuoden huhtikuuhun mennessä. Ensimmäiset valtionhallinnon yhteisen viitekehyksen mukaan laaditut vastuullisuusraportit julkaistiin vuodelta 2021. Valtiokonttori julkaisi raporteista yhteenvedon lokakuussa 2022.
YHTEENVETO VASTUULLISUUSRAPORTEISTA (PDF)
Vastuullisuusraportissa kuvataan sitä, miten organisaatio edistää omassa toiminnassaan tunnistamiensa 3–5 Yhdistyneiden kansakuntien (YK) kestävän kehityksen tavoitteen saavuttamista. Kukin organisaatio valitsee raportoitavat kestävän kehityksen tavoitteet itse sen perusteella, mihin tavoitteisiin sillä voi olla suurinta vaikuttavuutta oman ydintoimintansa kautta.
Valtiokonttori koostaa yhdessä konsernitoimijoiden kanssa valtionhallinnon hiilijalanjälkiarvion. Hiilijalanjälki on osa Valtiokonttorin kokoamaa datapankkia, jota on tulevaisuudessa tavoitteena rakentaa tutkihallintoa.fi-sivustolle.
Valtionhallinnon vastuullisuusraportoinnin yhteinen viitekehys perustuu YK:n Agenda2030 -toimintaohjelmaan. Vastuullisuusraportissa organisaatiot tarkastelevat omaa toimintaansa ohjelmassa määriteltyjen kestävän kehityksen tavoitteiden valossa. Raportissa tärkeintä on kuvata tapoja ja käytäntöjä lakisääteisten tehtävien toteuttamisessa.
Raportointikehystä hyödyntämällä valtionhallinnon organisaatiot viestivät vastuullisuustyöstään muulle yhteiskunnalle ja sidosryhmille. Samalla organisaatiot tekevät näkyväksi omaa työtään myös ogranisaationsa työntekijöille. Valtionhallinnossa raportoidaan sekä kädenjäljestä että jalanjäljestä.
Toiminnan kädenjälki: Raportoinnin ytimessä ovat omalla toiminnalla aikaansaadut positiiviset vaikutukset kestävän kehityksen tavoitteisiin. Jokainen organisaatio tunnistaa ne kestävän kehityksen tavoitteet, joihin organisaatio voi toimintansa kautta vaikuttaa merkittävimmin.
Toiminnan jalanjälki: Oman toiminnan aiheuttamat suorat vaikutukset toimintaympäristöön kuvaavat organisaation jalanjälkeä.
Analyysi: Raportissa on olennaista myös kertoa, miten organisaatio on saavuttanut ja aikoo saavuttaa itselleen asettamiaan tavoitteita. Vastuullisuusraportista lukijalle tulisi selvitä, miten organisaatio kehittää omaa toimintaansa kestävän kehityksen näkökulmasta.
Ohjeistusta päivitetään tarvittaessa, ja siitä viestitään erikseen.
Suomi on sitoutunut toimintaohjelman toteuttamiseen niin kotimaassa kuin kansainvälisessä yhteistyössä. Tämän takia YK:n kestävän kehityksen tavoitteet muodostavat luontevan kehyksen myös vastuullisuudesta raportoimiselle. Valtiokonttorin ohje vastuullisuusraportoinnista valtionhallinnossa julkaistiin syyskuussa 2021. Ohjeessa esitetty raportointikehys on suunniteltu yhteistyössä useiden valtionhallinnon toimijoiden kanssa
Valtiokonttori järjestää vastuullisuusraportointiin liittyviä tilaisuuksia, joihin on vapaa pääsy kaikilla ministeriöiden, valtion virastojen ja laitosten edustajilla. Tilaisuuksissa kuullaan lyhyitä asiantuntijapuheenvuoroja myös valtion ulkopuolella työskenteleviltä vastuullisuusvaikuttajilta. Tietoa tulevista tapahtumista kuulet vastuullisuusverkoston kautta!
Valtion vastuullisuusraportoinnin uutiskirje ilmestyy kahdesta neljään kertaa vuodessa. Kirjeestä löydät ajankohtaiset kuulumiset valtionhallinnon vastuullisuusraportoinnin kehittämisestä. Uutiskirjeessä julkaistaan myös blogikirjoituksia vastuullisuudesta ja kestävästä kehityksestä.
Etkö löytänyt sivuilta etsimääsi tietoa? Haluaisitko vinkata meitä aiheesta, josta toivoisit työpajaa tai onko sinulla kenties muita ajatuksia valtionhallinnon vastuullisuusraportointia varten? Valtiokonttorin vastuullisuustiimi ottaa mielellään vastaan ehdotuksia ja ajatuksia. Vastuullisuustiimin tavoitat osoitteesta vastuullisuusraportointi(at)valtiokonttori.fi.
Valtionhallinnon organisaatiot raportoivat kolmatta kertaa yhtenäisen vastuullisuusraportoinnin viitekehyksen avulla vuoden 2023 vastuullisuusraporteillaan. Tälle sivulle kootaan raportteja sitä mukaan, kun valtionhallinnon organisaatiot julkaisevat vastuullisuusraporttejaan. Jos olet organisaation edustaja ja haluaisit organisaatiosi vastuullisuusraportin listattavaksi tälle sivulle, otathan meihin yhteyttä sähköpostitse osoitteeseen vastuullisuusraportointi(at)valtiokonttori.fi.
Lisätietoja vastuullisuusraporteista voi kysyä raportin laatineelta organisaatiolta. Jos kysymyksesi taas liittyy valtionhallinnon vastuullisuusraportoinnin ohjeeseen tai raportointikäytäntöihin, voit olla yhteydessä Valtiokonttoriin lähettämällä meille sähköpostia osoitteeseen vastuullisuusraportointi(at)valtiokonttori.fi.
Valtiokonttori koostaa ministeriöiden, virastojen ja laitosten vastuullisuusraporteista yhteenvedon, jossa tuodaan yksiin kansiin valtionhallinnon toimet kestävän kehityksen edistämiseksi. Julkaistu yhteenveto on kolmas laatuaan.
Yhteenvedossa on koottu yhteen ne vuotta 2023 käsittelevät vastuullisuusraportit, jotka julkaistiin viimeistään kesällä 2024 ja joista ilmoitettiin Valtiokonttorille. Yhteenvedossa tarkastellaan yhteensä 57 raporttia, joista 52 on ministeriöiden, virastojen ja laitosten laatimia. Valtiokonttorin ohjeen mukaisesti raportoivat myös HAUS kehittämiskeskus, Kansaneläkelaitos, Senaatti-konserni, Suomen metsäkeskus ja Työterveyslaitos.
Kaikki Agenda 2030 -toimintaohjelman 17 kestävän kehityksen tavoitetta tulivat tunnistetuiksi vastuullisuusraporteissa osaksi toiminnan kädenjälkeä. Kun valtionhallintoa tarkastellaan kokonaisuutena, havaitaan, että toimintaohjelmaa voidaan edistää valtionhallinnossa laajasti. Vuodelta 2023 laadituissa raporteissa useimmin tunnistettiin tavoitteet 13 (Ilmastotekoja), 8 (Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua), 12 (Vastuullista kuluttamista) ja 16 (Rauha, oikeudenmukaisuus ja hyvä hallinto).
Valtiokonttori tukee ministeriöitä, virastoja ja laitoksia vastuullisuusraportoinnissa ja koostaa vastaavanlaisen yhteenvedon vuosittain.
Yhteenveto vuoden 2023 raporteista
Valtionhallinnon organisaatiot raportoivat toista kertaa yhtenäisen vastuullisuusraportoinnin viitekehyksen avulla vuoden 2022 vastuullisuusraporteillaan. Tälle sivulle kootaan raportteja sitä mukaan, kun valtionhallinnon organisaatiot julkaisevat vastuullisuusraporttejaan. Jos olet organisaation edustaja ja haluaisit organisaatiosi vastuullisuusraportin listattavaksi tälle sivulle, otathan meihin yhteyttä sähköpostitse osoitteeseen vastuullisuusraportointi(at)valtiokonttori.fi.
Lisätietoja vastuullisuusraporteista voi kysyä raportin laatineelta organisaatiolta. Jos kysymyksesi taas liittyy valtionhallinnon vastuullisuusraportoinnin ohjeeseen tai raportointikäytäntöihin, voit olla yhteydessä Valtiokonttoriin lähettämällä meille sähköpostia osoitteeseen vastuullisuusraportointi(at)valtiokonttori.fi.
Valtiokonttori koostaa ministeriöiden, virastojen ja laitosten vastuullisuusraporteista yhteenvedon, jossa tuodaan yksiin kansiin valtionhallinnon toimet kestävän kehityksen edistämiseksi. Julkaistu yhteenveto on toinen laatuaan.
Yhteenvedossa on koottu yhteen ne vuotta 2022 käsittelevät vastuullisuusraportit, jotka julkaistiin viimeistään kesäkuussa 2023 ja joista ilmoitettiin Valtiokonttorille. Yhteenvedossa tarkastellaan yhteensä 56 raporttia, joista 52 on ministeriöiden, virastojen ja laitosten laatimia. Valtiokonttorin ohjeen mukaisesti raportoivat myös Kansaneläkelaitos, Senaatti-konserni, Suomen metsäkeskus ja Työterveyslaitos.
Kaikki Agenda 2030 -toimintaohjelman 17 kestävän kehityksen tavoitetta tulivat tunnistetuiksi vastuullisuusraporteissa osaksi toiminnan kädenjälkeä. Kun valtionhallintoa tarkastellaan kokonaisuutena, havaitaan, että toimintaohjelmaa voidaan edistää valtionhallinnossa laajasti. Vuodelta 2022 laadituissa raporteissa useimmin tunnistettiin tavoitteet 12 (Vastuullista kuluttamista), 13 (Ilmastotekoja) ja 16 (Rauha, oikeudenmukaisuus ja hyvä hallinto).
Valtiokonttori tukee ministeriöitä, virastoja ja laitoksia vastuullisuusraportoinnissa ja koostaa vastaavanlaisen yhteenvedon vuosittain.
YHTEENVETO VUODEN 2022 RAPORTEISTA (PDF)
Valtionhallinnon organisaatiot raportoivat ensimmäistä kertaa yhtenäisen vastuullisuusraportoinnin viitekehyksen vuodelta 2021 laadituissa raporteissa. Tälle sivulle on koottu julkaistut vuoden 2021 vastuullisuusraportit hallinnonaloittain.
Lisätietoja vastuullisuusraporteista voi kysyä raportin laatineelta organisaatiolta. Jos kysymyksesi taas liittyy valtionhallinnon vastuullisuusraportoinnin ohjeeseen tai raportointikäytäntöihin, voit olla yhteydessä Valtiokonttoriin lähettämällä meille sähköpostia osoitteeseen: vastuullisuusraportointi(at)valtiokonttori.fi.
Valtiokonttori koostaa ministeriöiden, virastojen ja laitosten vastuullisuusraporteista yhteenvedon, jossa tuodaan yksiin kansiin valtionhallinnon toimet kestävän kehityksen edistämiseksi. Ensimmäinen yhteenveto julkaistiin lokakuussa 2022.
Yhteenvedossa on koottu yhteen ne vuotta 2021 käsittelevät vastuullisuusraportit, jotka julkaistiin viimeistään heinäkuussa 2022 ja joista ilmoitettiin Valtiokonttorille. Yhteenvedossa tarkastellaan yhteensä 49 raporttia, joista 46 on ministeriöiden, virastojen ja laitosten laatimia. Valtiokonttorin ohjeen mukaisesti raportoivat myös Kansaneläkelaitos, Senaatti-konserni ja Työterveyslaitos.
Kaikki Agenda 2030 -toimintaohjelman 17 kestävän kehityksen tavoitetta tulivat tunnistetuiksi vastuullisuusraporteissa osaksi toiminnan kädenjälkeä. Kun valtionhallintoa tarkastellaan kokonaisuutena, havaitaan, että toimintaohjelmaa voidaan edistää valtionhallinnossa laajasti. Vuodelta 2021 laadituissa raporteissa useimmin tunnistettiin tavoitteet 12 (Vastuullista kuluttamista), 16 (Rauha, oikeudenmukaisuus ja hyvä hallinto) ja 13 (Ilmastotekoja).
Valtiokonttori tukee ministeriöitä, virastoja ja laitoksia vastuullisuusraportoinnissa ja koostaa vastaavanlaisen yhteenvedon vuosittain.
YHTEENVETO VUODEN 2021 RAPORTEISTA (PDF)
Valtiokonttori on julkaissut Vastuullisuusraportointi valtionhallinnossa -ohjeen (VK/69429/00.00.00.01/2021) syyskuussa 2021. Ohje on suunnattu valtionhallinnon organisaatioille eli ministeriöille, virastoille ja laitoksille. Ohje on kehitetty yhteistyössä valtionhallinnon toimijoiden kanssa. Merkittävinä yhteiskunnallisina toimijoina valtionhallinnon organisaatioilla on laajat mahdollisuudet edistää kestävää kehitystä.
Valtionhallinnon vastuullisuusraportoinnista ohjeistaminen sai alkunsa, kun Valtiokonttorin pääjohtaja Timo Laitisen aloitteesta Talous, tieto ja työelämä -toimialalla käynnistettiin tammikuussa 2020 Vastuullisuus näkyväksi -pilottihanke. Pilottiin valikoitiin mukaan virastoja, jotka olivat keskenään eri vaiheissa vastuullisuusraportoinnin suhteen. Tarkoituksena oli selvittää, minkälainen vastuullisuusraportti on mahdollista toteuttaa ja mihin asioihin siinä tulisi keskittyä.
Pilotin tavoitteet saavutettiin; hankkeen myötä saatiin ymmärrystä vastuullisuustyön eri näkökulmiin, tietoa virastojen edellytyksistä sekä raportoinnin tulevista askelista. Marraskuussa 2020 julkaistiin Valmistautuminen valtionhallinnon yhtenäiseen vastuullisuusraportointiin -ohje (VK/43766/00.00.01.06.01/2020), joka on sittemmin päivitetty yllä mainittuun ohjeeseen.
Yhteinen ohjeistus mahdollistaa yhtenäisten raporttien tekemisen organisaatioiden välillä. Raporteista voidaan kostaa valtionhallinnon tasolla yhteenveto sekä raportteja voidaan tarkastella myös rinnakkain.
Ohje on suunnattu valtionhallinnon organisaatioille. Ohjeistus ei ole kuitenkaan velvoittava tai sitova asiakirja. Tavoitteena on kannustaa valtionhallinnon organisaatioita kuvaamaan vastuullisuustyötään sidosryhmille läpinäkyvästi ja säännöllisesti. Toisena tavoitteena on kannustaa tekemään raportointi mahdollisimman yhteneväisesti valtionhallinnon tasolla.
Vastuullisuusraportti kattaa koko organisaation toiminnan. Se tarkoittaa sitä, että raportointiprosessi on koko organisaation vastuulla. Tämän toteutumiseksi on tärkeää, että johto on sitoutunut työhön kestävän kehityksen edistämiseksi ja vastuulliseen toimintaan ja ymmärtää siten raportoinnin tärkeyden. Yksi keino vastuullisuusraportointiin on vastuullisuustyöryhmän perustaminen, johon kootaan jäsenet organisaation eri toiminnoista.
Valtiokonttori suosittelee, että valtionhallinnon organisaatiot laativat vastuullisuusraportin vuosittain. Raportti tulisi julkaista kalenterivuodesta seuraavan vuoden huhtikuuhun mennessä, jotta raportti voidaan huomioida Valtiokonttorin koostamassa yhteenvedossa. Valtiokonttori pyytää ilmoittamaan julkaisusta ja toteutustavasta sähköpostitse osoitteeseen vastuullisuusraportointi@valtiokonttori.fi.
Valtiontalouden tarkastusvirasto tai Valtiokonttori eivät tule tarkastamaan ministeriöiden, virastojen ja laitosten vastuullisuusraportteja ainakaan toistaiseksi.
Yksityiselläkään sektorilla lainsäädäntö ei velvoita yritysvastuuraporttien varmentamista. Vaatimukset yritysvastuutiedon laadulle ja luotettavuudelle ovat kuitenkin kasvaneet muiden kuin taloudellisten tietojen raportointivelvoitteen myötä. Varsinkin suuret yhtiöt ovat vastanneet tähän vaatimukseen antamalla yritysvastuuraporttinsa ulkoisten tarkastajien varmennettavaksi.
Luotettavuus on tärkeä osa vastuullisuusraportointia jokaisessa organisaatiossa. Vaikka vastuullisuusraportin tarkastaminen voi lisätä sidosryhmien luottamusta raportoituun tietoon, koostuu luotettava tiedontuotanto myös muista tekijöistä. Vastuullisuusraportoinnin luotettavuutta voidaan arvioida seuraavien laadullisten ominaisuuksien valossa: olennaisuus, kattavuus, oikeellisuus ja vertailukelpoisuus.
Vaikka ministeriöiden, virastojen ja laitosten vastuullisuusraportteja ei toistaiseksi erikseen tarkasteta tai muuten varmenneta, on mahdollisimman luotettavan vastuullisuustiedon tuottamiseen kiinnitettävä erityistä huomiota. Vastuullisuusraportin luotettavuuteen vaikuttaa toiminnan kuvauksen läpinäkyvyys ja toiminnan mittaaminen useammalta tarkastelukaudelta, mikä mahdollistaa toiminnan vaikuttavuuden kehityksen seurannan.
Valtiokonttorin ohjeessa on annettu vastuullisuusraportin esimerkkipohja, jossa on kuvattu yksi vaihtoehto vastuullisuusraportin rakenteeksi ja sen eri osa-alueiden sisällöksi. Tätä mallia ei tarvitse käyttää sellaisenaan, mutta sitä kannattaa hyödyntää raportin suunnittelussa. Näin mahdollistetaan se, että eri organisaatiot sisällyttävät samoja tietoja toiminnastaan siinä määrin, kun yhdenmukainen raportointi on mahdollista.
Vastuullisuusraportti saa olla oman organisaation näköinen. Raportin olisi hyvä kuitenkin sisältää seuraavat kokonaisuudet, joita täydennetään oman toiminnan näkökulmasta keskeisillä elementeillä:
Raportoiva organisaatio saa päättää itse, missä muodossa se toteuttaa raportin. Yleisimmät julkaisuvaihtoehdot ovat verkkosivu- tai pdf-toteutus. On kuitenkin varmistettava, että julkaisu täyttää saavutettavuuden kriteerit. Raportin selkeyteen ja helppolukuisuuteen on kiinnitettävä huomiota julkaisumuodosta riippumatta.
Vuoden 2021 vastuullisuusraporteista 76 prosenttia toteutettiin pdf-muotoisena ja 24 prosenttia verkkosivutoteutuksena.
Valtiokonttori ei linjaa tiettyä ohjepituutta vastuullisuusraportille. Tärkeintä on, että raportti on mahdollisimman selkeä ja helppolukuinen. Jos raportoitavan tekstin pituus on reilusti yli 30 sivua, voi raportista tulla helposti raskas ja ilmaisultaan pitkä. Vuoden 2021 vastuullisuusraporttien keskimääräinen pituus oli noin 22 sivua. Pituuteen vaikuttaa kuitenkin moni asia, ja tärkeämpää onkin raportin sisältö ja olennaisten asioiden tuominen esiin.
Kieliversioiden julkaisulinjaukset ovat virastokohtaista, joten Valtiokonttori ei ota kantaa siihen, julkaistaanko kieliversiot samanaikaisesti. Kieliversioiden pohdinnassa kannattaa huomioida myös se, onko organisaation tärkeiden sidosryhmien joukossa tahoja, joita palvelisi suomen- ja ruotsinkielisen julkaisun lisäksi englanninkielinen- tai muun kielinen versio.
Kädenjäljellä tarkoitetaan sitä, miten organisaation omalla ydintyöllä ja siinä tehtävillä valinnoilla voidaan edistää kestävää kehitystä tuottamalla toivottuja, positiivisia vaikutuksia ympäristöön, ihmisiin ja yhteiskuntaan. Kädenjäljellä kuvataan sitä, miten organisaatio voi laajemmin yhteiskunnassa edistää kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista. Valtionhallinnon organisaatioiden toiminta vaikuttaa kestävään kehitykseen riippumatta siitä, kiinnitetäänkö siihen erityistä huomiota. Kun kestävän kehityksen tavoitteiden edistämiseen kiinnitetään huomiota, pystytään lisäämään oman toiminnan positiivisia vaikutuksia yhteiskuntaan eli kasvattamaan oman toiminnan kädenjälkeä.
Vastuullisuusraportissa kädenjälkeä kuvataan suhteessa organisaation toiminnan näkökulmasta merkittävimpiin YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin. Suosituksena on, että organisaatiot tunnistavat 3–5 kestävän kehityksen tavoitteita, joihin ne katsovat voivansa merkittävimmin vaikuttaa. Tavoitteiden edistymiseen voi vaikuttaa sekä positiivisia vaikutuksia lisäämällä että negatiivisia vaikutuksia vähentämällä. Yhteiskunnan tasolla saavutetaan suurin hyöty silloin, kun organisaatiot keskittyvät niihin kestävän kehityksen haasteisiin, joihin ne voivat merkittävimmin vaikuttaa.
Valtiokonttori ohjeistaa raportoimaan 3–5 YK:n kestävän kehityksen tavoitteesta, joiden toteutumista organisaatio omasta mielestään edistää vahvimmin. Ei ole kuitenkaan kiellettyä raportoida useammasta tavoitteesta. Jotta raportti kuvaisi organisaation toiminnan kädenjälkeä, kannattaa kuitenkin keskittyä vain oman toiminnan näkökulmasta merkittävimpiin YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin.
Tavoitteiden rajaus kolmesta viiteen auttaa keskittymään organisaation ydintoimintaan. Samalla se auttaa lukijaa hahmottamaan, mihin asioihin organisaatio voi omalla toiminnallaan vaikuttaa eniten. Agenda2030-tavoitteet ovat laaja-alaisia, eikä yksi organisaatio voi ydintoiminnallaan vaikuttaa merkittävästi kuin muutamaan, saati kaikkiin 17 tavoitteeseen. Siksi usean tavoitteen käsittely voi jättää kokonaisuuden pintapuoliseksi.
Raportoinnin tavoitteena on kertoa toiminnan painopisteistä, joten tavoitteiden valinta vaatii priorisointia. On hyvä muistaa, että organisaation toiminnalla on varmasti ainakin jonkinlaista vaikutusta moneen muuhunkin – ellei jopa kaikkiin – tavoitteisiin. Organisaatio voikin tunnistaa vaikuttavuutta useampaan tavoitteeseen, mutta raportoida vain merkittävimmistä tavoitteista.
YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden valinnassa on tärkeää keskittyä organisaation ydintoimintaan kestävän kehityksen näkökulmasta: mitä kestävän kehityksen tavoitteita organisaatio voi edistää omassa ydintoiminnassaan tehtävillä valinnoilla. Tavoitteita on syytä pohtia sen kautta, mikä on organisaation tehtävä yhteiskunnassa. Jotta raportti kuvaisi organisaation toiminnan merkittävintä kädenjälkeä, kannattaa keskittyä vain oman toiminnan näkökulmasta tärkeimpiin YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin.
YK:n Agenda2030-toimintaohjelma ja sen 17 kestävän kehityksen tavoitetta ovat globaali kompromissi siitä, minkälaisia kestävän kehityksen haasteita valtiot ovat yhdessä sitoutuneet ratkaisemaan. Tavoitteet ja niiden alatavoitteet eivät siten ole kaiken kattavia tai sovi sellaisenaan jokaisen organisaation käyttöön esimerkiksi oman toiminnan tavoitteiden asettamisessa tai vastuullisuusraportoinnissa.
Vaikka YK:n kestävän kehityksen 17 tavoitteen alatavoitteet ovat todella laaja-alaisia, ne eivät kata kaikkia mahdollisia keinoja, joilla itse tavoitteita voidaan edistää. Siksi ei ole tarkoituksenmukaista lukkiutua raportoinnissa alatavoitelistaan, vaan muustakin tavoitteen saavuttamisen edistämiseksi tehtävästä työstä on hyvä kertoa. Vastuullisuusraportoinnissa olennaista on viestiä sidosryhmille siitä, miten organisaatio edistää kestävää kehitystä. Jos omalle toiminnalle sopivaa alatavoitetta ei löydy, mutta toiminta liittyy kestävän kehityksen ylätavoitteeseen, tulisi tästä työstä raportoida. Tällöin raportoidaan ”alatavoitteiden vierestä”, jotta toiminnasta saadaan kattava kuva, eikä lukkiuduta alatavoitteiden sanamuotoihin. Raportissa voi selvyyden vuoksi mainita, että tämä asia ei suoraan lukeudu minkään alatavoitteen alle.
Ajatuksena on, että organisaatio tunnistaa omalle toiminnalleen keskeisimmät YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja raportoi niistä vuosittain. Jatkuvuuden kannalta on hyvä, että tavoitteet pysyvät samana, jolloin sekä lukija että organisaatio voivat seurata tavoitteen edistymisen kehittymistä. Toiminnan painopisteet saattavat kuitenkin ajan saatossa muuttua, jolloin aiemmissa vastuullisuusraporteissa käsitellyt kestävän kehityksen tavoitteet eivät enää olekaan organisaation toiminnan näkökulmasta kaikkein tärkeimpiä. Tällaisessa tilanteessa raportoitavia tavoitteita voi olla syytä muuttaa. Muuttamista tulee kuitenkin harkita tarkoin, sillä vastuullisuusraportissa tulisi kuvata organisaation merkittävintä vaikuttavuutta kestävän kehityksen edistämiseen. Merkittävin vaikuttavuus ei muutu valtionhallinnon kontekstissa niin usein, että tavoitteiden vuosittainen vaihtaminen olisi perusteltua. Kuitenkin ensimmäisten vastuullisuusraportoinnin vuosien aikana oma vaikuttavuus kestävään kehitykseen kirkastuu ja organisaation osaaminen kestävän kehitykseen liittyen todennäköisesti kasvaa nopeasti. Edellisellä raportilla tehtyjä valintoja saattaakin joutua muuttamaan sen seurauksena, että oman vaikuttavuuden hahmottaminen kestävän kehityksen haasteisiin on kokemuksen ja osaamisen kertyessä tarkentunut.
Organisaation jalanjäljellä viitataan niihin suoriin ekologisiin, sosiaalisiin ja taloudellisiin vaikutuksiin, joita organisaation olemassaolosta ja toiminnasta aiheutuu sen toimintaympäristöön. Kaikesta toiminnasta aiheutuu aina jalanjälki ja jalanjäljen tunnistaminen edellyttää usein monipuolista tarkastelua.
Käden- ja jalanjäljen erottaminen toisistaan voi tietyissä tilanteissa olla haastavaa. Toisen organisaation kädenjälki voi toisella organisaatiolla kuulua jalanjälkeen, minkä vuoksi jälkien erottaminen toisistaan tulisi aina tehdä oman organisaation näkökulmasta.
Kädenjälki viittaa organisaation oman ydintoiminnan kautta saavutettavaan vaikuttavuuteen. Kädenjälki vastaa kysymykseen: miten organisaatio edistää ydintoiminnallaan kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista? Kädenjäljen yhteydessä puhutaan usein siitä, että kädenjälkeä on syytä kasvattaa – kyseessä onkin ennen kaikkea sellaisten toimien löytäminen, jotka toteutuessaan edistävät kestävän kehityksen tavoitteita. Kädenjälki tarkoittaa usein konkreettisesti sellaisten toimien edistämistä ja käynnistämistä, joilla on myönteisiä vaikutuksia kestävän kehityksen tavoitteisiin. Olennaista on tunnistaa oman organisaation ydintoiminta ja sen yhteys kestävän kehityksen tavoitteisiin.
Jalanjälki puolestaan vastaa ennen kaikkea kysymykseen: millaisia suoria vaikutuksia organisaation toiminnalla on toimintaympäristöön? Jalanjälki ei näin ollen liity enää suoranaisesti kestävään kehitykseen, vaan tarkastelu siirretään toiminnan ekologisiin, sosiaalisiin ja taloudellisiin seurauksiin.
Täysin tyhjentävää listausta ei ole mahdollista antaa, mutta useimmiten julkishallinnon organisaatioilla jalanjälkeen lukeutuvat esimerkiksi organisaation hankinnat, henkilöstöpolitiikka, toiminnan taloudellisuus ja tuloksellisuus, taloudellinen läpinäkyvyys, resurssi- ja kustannustehokkuus, henkilöstön matkustaminen, tuotetut jätteet sekä käytössä olevat toimitilat. Jalanjälkeen kuuluvia asioita yhdistää se, että ne harvoin ovat osana organisaation ydintoimintaa, vaan usein ovat esimerkiksi välineitä tai seurauksia toiminnasta.
Ekologinen jalanjälki viittaa toiminnan aiheuttamiin suoriin vaikutuksiin, jotka kohdistuvat ympäristöön. Ekologiseen jalanjälkeen lukeutuvat esimerkiksi hiilidioksidipäästöt, toiminnasta muodostuvat jätteet, toiminnan vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen ja esimerkiksi vesistöihin, maaperään ja ilmaan kohdistuvat saasteet. Ekologinen jalanjälki on usein yleisesti se, josta puhutaan, kun pohditaan jalanjälkeä.
Sosiaalinen jalanjälki viittaa toiminnan aiheuttamiin suoriin vaikutuksiin, jotka kohdistuvat esimerkiksi yhteiskuntiin ja yksilöihin. Sosiaaliseen jalanjälkeen lukeutuvat esimerkiksi henkilöstön hyvinvointi, työllisyyteen liittyvät seikat ja sidosryhmien huomioiminen. Sosiaalisella jalanjäljellä tarkoitetaan näin ollen sitä, millaisia vaikutuksia organisaation toiminta aiheuttaa niille ihmisille, jotka ovat kytköksissä organisaatioon tavalla tai toisella.
Taloudellinen jalanjälki viittaa toiminnan aiheuttamiin suoriin vaikutuksiin, jotka kohdistuvat esimerkiksi organisaation talouteen tai ympäröivän yhteiskunnan talouteen. Valtionhallinnon organisaatioiden taloudellista jalanjälkeä on sen varmistaminen, että taloudelliset resurssit käytetään suunnitellulla ja tarkoituksenmukaisella tavalla.
Taloudelliseen jalanjälkeen lukeutuvat esimerkiksi resurssien riittävyys, verot, korruptio ja taloudellinen läpinäkyvyys. Taloudellisella jalanjäljellä viitataan näin ollen ikään kuin taloudelliseen vastuullisuuteen eli siihen, että talouteen liittyvät elementit toteutetaan vähintäänkin laillisesti, resurssi- ja kustannustehokkaasti ja niin, että toiminta ei vaarannu taloudellisten ongelmien vuoksi. Valtionhallinnon kontekstissa vastuullinen toiminta suhteessa veroihin liittyy ennen kaikkea yhteisten verovarojen käyttöön.
Mittarin tarkoituksena on kuvata, minkälaista kehitystä raportoiva organisaatio on työllään saavuttanut tunnistamiensa kestävän kehityksen tavoitteiden edistämiseksi. Mittareiden perustelussa tulee lukijalle luoda ymmärrys siitä, miten organisaation toiminnalla edistetään valittua YK:n kestävän kehityksen tavoitetta ja miten mittari kuvaa kyseistä toimintaa.
Onkin hienoa, jos jokaiselle toimenpiteelle ja alatavoitteelle on mittari, jolloin lukijalle selviää, miten tavoitteen osalta on edistytty. Aina mittaria ei ole kuitenkaan mahdollista määritellä. Voi esimerkiksi olla niin, että organisaation oman toiminnan osuutta on vaikea erottaa muista vaikuttavista tekijöistä ja väliin tulevista muuttujista. Mittaamisesta ei tulisi kuitenkaan luopua, vaan tällöin lukijalle voi selostaa vaikuttavat tekijät ja tarvittaessa liittää mukaan laadullisen arvion siitä, kuinka vaikuttavaa organisaation oma toiminta on.
Alatavoitteiden osalta YK on määritellyt edistymistä kuvaavia indikaattoreita, joista voi olla hyötyä organisaation vastuullisuusraportoinnissa ja työn seurannassa. On kuitenkin syytä muistaa, että YK:n indikaattoreiden tarkoituksena on kuvata koko toimintaohjelman globaalia edistymistä. Siksi ne eivät välttämättä sellaisenaan toimi yksittäisen organisaation vastuullisuustyön kuvaajina.
Hyvä mittari on sellainen, joka kuvaa toiminnan vaikuttavuutta. Toiminnan mittaamisessa on olennaista tunnistaa tavoitesuunta, jota kohti ollaan menossa. Mittari kertoo siitä, ollaanko tavoitetta saavuttamassa vai ei. Jos tavoitetasoa ei ole tunnistettu, tieto typistyy helposti pelkäksi datapisteeksi. Joskus voi olla vaikeaa mitata isoihin teemoihin liittyvää vaikuttavuutta, jolloin sen pilkkominen pienempiin palasiin helpottaa mittarin löytämistä.
Vain harva mittari on yksinään riittävä kuvamaan organisaation vaikuttavuutta kestävään kehitykseen. Monipuolisella mittaristolla vaikuttavuuden seuraaminen onnistuu todennäköisesti parhaiten. Mittareita on ainakin kolmea erilaista tyyppiä: vaikuttavuusmittarit, tulosmittarit ja prosessimittarit. Vaikuttavuusmittarit kertovat muutoksesta yhteiskunnan tasolla, tulosmittarit muutoksen suunnasta ja suuruudesta ja prosessimittarit toiminnan määrästä ja laadusta.
Vastuullisuusraportoinnissa mittarien tarkoituksena on toisaalta toimia sisäisenä työkaluna työn johtamisessa ja seurannassa, toisaalta tarjota lukijalle väline, jonka avulla voi seurata ja arvioida organisaation toimintaa.
Jotta raportin lukija saisi käsityksen vastuullisuustyön edistymisestä, olisi mitattua tietoa hyvä saada useammalta kuin yhdeltä vuodelta. Useimmiten lukija saa käsityksen tapahtuneesta kehityksestä jo noin 3–5 vuoden aikasarjoista, mutta aikasarjoja kannattaa mahdollisuuksien mukaan pidentää sitä mukaa kun mittaritietoa kertyy. Toimivan aikasarjan pituus riippuu myös mittarin luonteesta ja tätäkin näkökulmaa kannattaa tarkastella siitä näkökulmasta, mikä antaa lukijalle totuudenmukaisen kuvan toiminnasta ja sen kehityksestä.
Mittareiden muodon valitseminen liittyy kiinteästi kuvattavaan toimintaan ja siksi sekä kvalitatiivisten että kvantitatiivisten mittareiden käyttö on usein tarpeen. Kvantitatiivisten mittareiden etuna on, että niiden avulla on jatkossa helpompi seurata toiminnan kehitystä. Jotta raportin lukija saa käsityksen organisaation vaikuttavuuden kehityksestä yli ajan, kannattaa kvantitatiivisia mittareita hyödyntää mahdollisimman paljon. Aina on kuitenkin varmistuttava siitä, että hyödynnettävä mittari aidosti kuvaa haluttua toimintaa ja on tarkoituksenmukainen. Kvantitatiivista mittaria ei siksi tule väkisin luoda, jos kyseisen toiminnan kuvaukseen toimii paremmin kvalitatiivinen kuvaus.
Myös mittareiden kuvaaminen raportissa on organisaation itsensä päätettävissä ja omaan tilanteeseen sovellettavissa. Jos toiminnalle on useita kvantitatiivisia mittareita, voi lukijalle olla selkeintä esittää ne samassa taulukossa. Toinen monissa tilanteissa toimiva ratkaisu on esittää mittarit mitattavan vaikuttavuuden käsittelyn yhteydessä.
Kyllä, Valtiokonttorin ohjeistuksessa suositellaan, että vastuullisuusraportti laadittaisiin aina kalenterivuodesta ja että julkaisu toteutettaisiin seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä. Vuosittainen raportti tukee vastuullisuustyön jatkuvuutta ja auttaa organisaatiota seuraamaan tavoitteiden edistymistä.
Useat organisaatiot tuottivat ensimmäisen vastuullisuusraporttinsa vuodesta 2021. Ensimmäisen raportin jälkeen saattaa herätä kysymys siitä, kuinka lähestyä seuraavaa raporttia.
Vastuullisuusraportin tarkoituksena on toimia työkaluna organisaation vastuullisuustyölle. Vastuullisuusraportin tulisi näin ollen olla kertomus siitä, kuinka työssä on onnistuttu. Sen takia onkin tärkeää, että vastuullisuusraporteissa on jatkuvuutta ja yhtenäisyyttä. Esimerkiksi valittuja tavoitteita tai mittareita ei ole syytä muuttaa vuosittain.
Toisessa raportissa on olennaista tarkastella sitä, miten vastuullisuustyö on jatkunut organisaatiossa. Onko vuoden sisällä onnistuttu edistämään valittujen tavoitteiden toteutumista? Raportissa voi myös olla syytä keskittyä toimivien mittareiden kehittämiseen, mikäli tämä jäi puuttumaan ensimmäisestä raportista. Yleisesti ottaen tärkeää on integroida vastuullisuusraportin teko osaksi organisaation vuosittaisia toimia.
Toista raporttia laatiessa kannattaa huomioida se, että lukija saa organisaation toiminnasta kattavan käsityksen ilman, että hänen on ensin luettava muita dokumentteja. Organisaation ja sen toiminnan peruskuvaus on siis hyvä sisällyttää myös tuleviin vastuullisuusraportteihin. Edellisten vuosien raporteilla käytettyä yleiskuvausta organisaatiosta voi todennäköisesti käyttää uudelleen pienin päivityksin.
Olemme tälle sivustolle koostaneet useimmin kysyttyjä kysymyksiä vastuullisuusraportoinnista, joten ei hätää, mikäli vastausta ei löytynyt. Valtiokonttorin vastuullisuustiimin tavoittaa sähköpostitse osoitteesta vastuullisuusraportointi@valtiokonttori.fi. Vastaamme mielellämme lisäkysymyksiin ja autamme parhaamme mukaan.
Jos työskentelet valtionhallinnossa vastuullisuusraportoinnin parissa, olet tervetullut mukaan Vastuullisuusverkostoon, jossa voi myös esittää kysymyksiä vastuullisuustyöhön liittyen. Vastauksia voi saada myös muilta valtionhallinnon organisaatioilta verkoston työtilassa. Lähetä meille viestiä sähköpostitse osoitteeseen vastuullisuusraportointi@valtiokonttori.fi, niin kutsumme sinut mukaan.
Vuoden 2021 valtionhallinnon vastuullisuusraportteja voi tarkastella Valtiokonttorin verkkosivuilla. Käytännön apua vastuullisuusraportointiin tarjotaan Valtiokonttorin työpajoissa. Lisäksi Vastuulliset aamukahvit -tilaisuuksissa virastokentän asiantuntijat kertovat vastuullisuustyöstään, ja tilaisuuksiin voikin tulla kuulolle matalalla kynnyksellä. Tilaisuuksiin ovat tervetulleita kaikki valtionhallinnossa työskentelevät. Lisäksi esimerkiksi seuraavista työkaluista voi olla hyötyä vastuullisuusraportoinnissa:
Vastuullisuudesta kannattaa viestiä ympäri vuoden ja kiinnittää vastuullisuusteemat osaksi organisaation kaikkea viestintää. Tutustu Valtiokonttorin koostamiin vinkkeihin vastuullisuusviestinnästä ja poimi parhaat ajatukset osaksi organisaatiosi viestintää. Millaista tarinaa vastuullisuudesta kotiorganisaatiosi kertoo kansalaisille, medialle ja muille yhteistyökumppaneille?
Vinkit vastuullisuusviestintään
Valtiokonttori viestii tapahtumista, työpajoista ja muista ajankohtaisista asioista vastuullisuusverkostolle verkoston Resurssiviisas virasto -työtilassa ja sähköpostitse. Sosiaalisessa mediassa vastuullisuudesta viestitään aktiivisimmin Twitterissä. Liity mukaan keskusteluun käyttämällä tunnisteita #KestävyysYhdessä ja #HållbarhetTillsammans.
Vastuullisuusverkosto kokoaa yhteen vastuullisuudesta ja kestävästä kehityksestä kiinnostuneita valtionhallinnon toimijoita. Verkosto toimii kokemusten ja hyvien käytäntöjen jakamisen paikkana, jossa ministeriöt, virastot ja laitokset saavat tukea vastuullisuuden ja kestävän kehityksen teemojen edistämiselle ja vastuullisuustyöstä raportoimiselle.
Vastuullisuusverkoston työtila on osa Resurssiviisas virasto -työtilaa, jonka tarjoaa Senaatti. Valtiokonttorin Kaiku-palvelut ylläpitää työtilaa yhdessä Senaatin kanssa.
Jos haluat liittyä verkostoon, lähetä meille viestiä sähköpostitse osoitteeseen vastuullisuusraportointi(at)valtiokonttori.fi niin kutsumme sinut mukaan. Lämpimästi tervetuloa!
Valtiokonttorin koostama yhteenveto valtionhallinnon vuoden 2022 vastuullisuusraporteista julkaistiin 26.9.2023. Julkistustilaisuuden tallenteen pääset katsomaan alla olevan upotuksen kautta.
Valtiokonttorin koostama yhteenveto valtionhallinnon vuoden 2021 vastuullisuusraporteista julkaistiin 5.10.2022. Julkistustilaisuuden tallenteen pääset katsomaan alla olevan upotuksen kautta.
