Tämä ohje opastaa ministeriöitä, virastoja ja laitoksia valmistautumisessa valtionhallinnon yhtenäiseen vastuullisuusraportointiin. Yhdistyneiden kansakuntien (YK) kestävän kehityksen tavoitteet muodostavat kehyksen Valtiokonttorin ohjeistamalle vastuullisuusraportoinnille. Tässä ohjeessa ministeriöihin, virastoihin ja laitoksiin viitataan ilmaisulla virastot ja laitokset.
Virastoja ja laitoksia ohjeistetaan tunnistamaan 3–5 YK:n kestävän kehityksen tavoitetta (Sustainable Development Goals, SDGs), joiden saavuttamista virastot ja laitokset voivat omalla toiminnallaan merkittävimmin edistää. Valittujen tavoitteiden eteen tehtävästä työstä kertominen tulee olemaan valtionhallinnon vastuullisuusraportoinnin keskiössä.
Valtiokonttori kysyy tietoja virastoissa ja laitoksissa tehdystä kestävän kehityksen tavoitteiden kartoitustyöstä ja valinnasta, jotta virastoja ja laitoksia voidaan tukea vastuullisuusraporttien laatimisessa. Valtiokonttori pyytää ilmoittamaan valitut tavoitteet 15.5.2021 mennessä osoitteeseen vastuullisuusraportointi@valtiokonttori.fi.
Tavoitteiden tunnistamisessa voi halutessaan hyödyntää tämän ohjeen liitteessä 1 esitettyä mallia. Tässä tapauksessa on toivottavaa, että tieto tavoitteiden valinnasta toimitetaan liitteen 2 muodossa.
Valtiokonttori tulee ohjeistamaan virastoja ja laitoksia varsinaisen vastuullisuusraportin laatimisesta vuodesta 2021 alkaen. Vastuullisuusraportin rakennetta ja sisältöä koskeva ohje annetaan kesällä 2021. Valtiokonttori ohjeistaa toteuttamaan vastuullisuusraportoinnin erillään kirjanpitoyksiköiden tilinpäätöksestä ja laatimaan ensimmäisen vastuullisuusraportin vuoden 2021 toiminnasta.
Säädösperusta
Valtiokonttori antaa määräyksiä virastojen, laitosten ja talousarvion ulkopuolella olevien valtion rahastojen kirjanpidon, maksuliikkeen ja laskentatoimen hoidon, tilinpäätöksen laadinnan sekä muiden taloushallinnon toimintojen ja menettelytapojen yksityiskohdista talousarviolain (423/1988) 24c § määräyksenantovaltuutuksen perusteella. Valtion talousarviosta annetun asetuksen (1243/1992) 62 §:n 2 momentin (1786/2009) mukaan Valtiokonttori antaa tarvittavat ohjeet kirjanpitoyksikköjen tilinpäätöksistä sekä niiden liitteistä ja laadinnasta. Valtiokonttorin antamalla ohjeella käynnistetään valtionhallinnon yhtenäisen raportointikehikon mukainen virastojen ja laitosten vastuullisuusraportointi. Raportoinnilla täydennetään kirjanpitoyksikköjen toimintakertomuksessaan esittämiä tietoja. Raportointi tehdään kuitenkin erillään tilinpäätöksestä.
Voimaantulo
Tämä ohje tulee voimaan 9.11.2020.
Lisätiedot
Ohjetta täydentävää tietoa löytyy Valtiokonttorin verkkosivuilta.
Ohjeeseen liittyvät tiedustelut voi toimittaa sähköpostilla osoitteeseen vastuullisuusraportointi@valtiokonttori.fi.
Vastuullisuusraportointi valtionhallinnossa
Tällä ohjeella käynnistetään valtionhallinnon yhtenäisen vastuullisuusraportoinnin kehittäminen. Vastuullisuusraportointia laajentamalla ja kehittämällä halutaan lisätä valtionhallinnon toimintaan sisältyvän vastuullisuustyön läpinäkyvyyttä ja julkisuutta. Koko valtionhallinnolle yhteisen raportointikehikon avulla on mahdollista saada yhteismitallista ja kumuloitavaa tietoa toiminnan vastuullisuudesta. Valtiokonttorin antaman ohjeistuksen tavoitteena on auttaa ja tukea virastoja ja laitoksia vastuullisuusraportoinnin käynnistämisessä ja kehittämisessä.
Vastuullisuustyön hahmottamista voi helpottaa jako toiminnan jalanjälkeen ja kädenjälkeen. Jalanjäljellä tarkoitetaan toiminnan edellytyksenä olevien prosessien negatiivisia ympäristöllisiä ja sosiaalisia seurauksia. Virastojen ja laitosten toiminnalla on toiminnan tavoitteista riippumatta vaikutuksia sidosryhmiin ja ympäristöön. Kädenjäljellä puolestaan tarkoitetaan sitä, miten viraston ja laitoksen toiminnalla ja ratkaisuilla vaikutetaan yhteiskuntaan ja ympäristöön.
Valtiokonttorin ohjeistuksessa kädenjäljellä tarkoitetaan virastojen ja laitosten perustehtävän ja työn tulosten vaikuttavuutta YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen. Kädenjälkeen kuuluu myös toiminnan negatiivisten vaikutusten tunnistaminen ja niihin puuttuminen. Tässä ohjeessa virastoja ja laitoksia opastetaan tunnistamaan 3–5 YK:n kestävän kehityksen tavoitetta, joihin se voi jättää merkittävimmän kädenjälkensä. Valinnalla luodaan pohja vastuullisuusraporteille, joissa keskitytään valittujen tavoitteiden edistämiseksi tehtävän työn kuvaamiseen.
Myös toiminnan jalanjäljen koon ja laadun seuraaminen on tärkeää. Useat virastojen ja laitosten perustoiminnot on keskitetty konsernitoimijoiden vastuulle. Toiminnasta aiheutuvat vaikutukset ovat konsernitoimijoiden mitattavissa ja tietoa on jo nyt saatavilla. Valtiokonttorissa työstetään alustaa, jolle voitaisiin koota mahdollisimman automaattisesti olemassa olevaa tietoa virastojen ja laitosten jalanjäljestä. Valtiokonttori tiedottaa alustan kehittämisestä ja käytöstä vuonna 2021.
YK:n kestävän kehityksen tavoitteet
Suomi on sitoutunut YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda2030:n tavoitteisiin ja raportoi tavoitteiden toteutumisen eteen tehdystä työstä vuosittain YK:lle. Vastuullisuusraportoinnin kautta virastoilla ja laitoksilla on mahdollisuus vaikuttaa kestävän kehityksen tavoitteiden laadukkaaseen kansalliseen seurantaan ja raportointiin. Lisäksi vastuullisuustyön laadukkaalla mittaamisella ja raportoinnilla voidaan parantaa toiminnan johtamista ja siten edistää kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista.
Agenda2030-toimintaohjelman tavoitteena on ohjata maailmaa ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävämmäksi 17 tavoitteen kautta. Nämä kestävyystavoitteet ovat laaja-alaisia ja toisistaan riippuvaisia. Valtionhallinnossa on mahdollisuuksia edistää useiden tavoitteiden saavuttamista niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla. Näillä perusteilla Agenda2030-toimintaohjelma on valittu kehykseksi Valtiokonttorin ohjeistukselle vastuullisuusraportoinnista.
Kestävän kehityksen 17 tavoitetta:
1. Poistaa köyhyys sen kaikissa muodoissa kaikkialta.
2. Poistaa nälkä, saavuttaa ruokaturva, parantaa ravitsemusta ja edistää kestävää maataloutta.
3. Taata terveellinen elämä ja hyvinvointi kaiken ikäisille.
4. Taata kaikille avoin, tasa-arvoinen ja laadukas koulutus sekä elinikäiset oppimismahdollisuudet.
5. Saavuttaa sukupuolten välinen tasa-arvo sekä vahvistaa naisten ja tyttöjen oikeuksia ja mahdollisuuksia.
6. Varmistaa veden saanti ja kestävä käyttö sekä sanitaatio kaikille.
7. Varmistaa edullinen, luotettava, kestävä ja uudenaikainen energia kaikille.
8. Edistää kaikkia koskevaa kestävää talouskasvua, täyttä ja tuottavaa työllisyyttä sekä säällisiä työpaikkoja.
9. Rakentaa kestävää infrastruktuuria sekä edistää kestävää teollisuutta ja innovaatioita.
10. Vähentää eriarvoisuutta maiden sisällä ja niiden välillä.
11. Taata turvalliset ja kestävät kaupungit sekä asuinyhdyskunnat.
12. Varmistaa kulutus- ja tuotantotapojen kestävyys.
13. Toimia kiireellisesti ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia vastaan.
14. Säilyttää meret ja merten tarjoamat luonnonvarat sekä edistää niiden kestävää käyttöä.
15. Suojella maaekosysteemejä, palauttaa niitä ennalleen ja edistää niiden kestävää käyttöä; edistää metsien kestävää käyttöä; taistella aavikoitumista vastaan; pysäyttää maaperän köyhtyminen ja luonnon monimuotoisuuden häviäminen.
16. Edistää rauhanomaisia yhteiskuntia ja taata kaikille pääsy oikeuspalveluiden pariin; rakentaa tehokkaita ja vastuullisia instituutioita kaikilla tasoilla.
17. Tukea vahvemmin kestävän kehityksen toimeenpanoa ja globaalia kumppanuutta.
Näillä tavoitteilla on edelleen 169 alatavoitetta. Niiden seurantaa varten on suunniteltu mittaristo, johon kuuluu 230 indikaattoria. Alatavoitteet löytyvät tämän ohjeen liitteestä 3. Alatavoitteisiin ja mittaristoon voi tutustua tarkemmin englanniksi YK:n verkkosivuilla. Kansallisella tasolla tietoa kestävän kehityksen indikaattoreista kerää Tilastokeskus.
YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden voidaan katsoa olevan kolmitasoisia. Ensimmäisen tason muodostavat YK:n kaikkia valtioita koskevat globaalit tavoitteet. Toisena, kansallisena tasona voidaan nähdä tavoitteet, jotka kestävän kehityksen toimikunta on asettanut suomalaiselle yhteiskunnalle. Suomessa Agenda 2030 -ohjelman globaalit tavoitteet kansallistettiin keväällä 2016 kestävän kehityksen toimikunnan antamassa kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksessa Suomi jonka haluamme 2050. Kolmannen tason muodostavat valtionhallinnon oman toiminnan painopisteet.
Valtioneuvosto antoi viimeksi lokakuussa 2020 eduskunnalle selonteon kestävän kehityksen edistämisestä (Valtioneuvoston selonteko kestävän kehityksen globaalista toimintaohjelmasta Agenda2030:sta – Kohti hiilineutraalia hyvinvointiyhteiskuntaa). Selonteossa kuvataan Suomen nykytilannetta kestävän kehityksen tavoitteiden alatavoitteiden valossa sekä sitä, miten pääministeri Sanna Marinin hallitus edistää kunkin 17 kestävän kehityksen tavoitteen toteutumista Suomessa ja globaalisti.
Viraston ja laitoksen vastuullisuusraportin perustan luominen
Koska YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ovat laaja-alaisia, jokainen virasto ja laitos voi edesauttaa useamman tavoitteen saavuttamista. Raportoinnin mielekkyyden vuoksi kannattaa kuitenkin keskittyä niihin tavoitteisiin, joihin kukin virasto ja laitos voi omalla toiminnallaan merkittävimmin vaikuttaa. Jokaista virastoa ja laitosta ohjeistetaan tunnistamaan ne 3–5 YK:n kestävän kehityksen tavoitetta, joihin se voi jättää merkittävimmän kädenjälkensä. Tavoitteiden laaja-alaisuuden vuoksi voi tunnistamista helpottaa, kun keskittyy tavoitteiden alatavoitteisiin ja siihen, kuinka ne voidaan saavuttaa. Tavoitteet ja alatavoitteet löytyvät ohjeen liitteestä 3.
Tukea kehityksen tavoitteiden tunnistamiseen saa ainakin seuraavista selvityksistä ja linjauksista:
- Valtioneuvoston lokakuussa 2020 antama selonteko havainnollistaa, minkä tavoitteiden eteen työskentelyssä Suomi on edennyt suunnitelmien mukaisesti ja mihin osa-alueisiin on kiinnitettävä huomiota.
- Englanninkielisessä Suomen Agenda2030-maaraportissa on arvioitu jokaisen kestävän kehityksen tavoitteen nykytilaa (erityisesti sivulta 103 alkaen). Jokaisen tavoitteen kohdalla on tunnistettu, mitä tulisi vielä tehdä, jotta tavoite voitaisiin saavuttaa. Tämä löytyy otsikon ”Finland must” alta.
- Myös ministeriöiden strategioissa saattaa olla linjauksia kestävän kehityksen tavoitteista ja siitä, minkä tavoitteiden edistämiseksi on vielä mahdollista tehdä työtä laajemminkin.
- Vuoden 2021 talousarvioesityksessä on jokaiselle hallinnonalalle kirjattu kestävän kehityksen tavoitteet.
Kun tarkastellaan kestävän kehityksen tavoitteita ja oman toiminnan vaikuttavuutta, apua saattaa olla myös seuraavasta teoreettisesta mallista. Vaikuttavuuden portaat on konkreettinen työkalu, jolla havainnollistetaan virastojen ja laitosten vaikuttavuutta vaiheittain. Toiminnan vaikuttavuus muodostuu käytettävissä olevien resurssien, konkreettisten tekojen ja työn tulosten pitkäaikaisesta vaikutuksesta yhteiskuntaan ja ympäristöön.
Resurssit
Vaikuttavuuden pohjan muodostavat ne resurssit, joita virastolla tai laitoksella on käytettävissä tehtävänsä toteuttamiseen. Näitä ovat esimerkiksi viraston tai laitoksen tehtäviin liittyvä substanssiosaaminen, kansalliset ja kansainväliset yhteistyöverkostot sekä laaja-alainen tutkimusyhteistyö. Resursseja kannattaa pohtia laajasti, sillä resurssit voivat sisältää osaamisen, työajan, materiaalien ja rahan lisäksi myös erilaisia sopimuksia tai oikeuksia.
Teot
Resurssiensa avulla virasto tai laitos vaikuttaa teoillaan ympäröivään yhteiskuntaan ja ympäristöön. Kaikilla teoilla ei välttämättä ole ennalta määriteltyä vaikutusta, mutta näihinkin on syytä kiinnittää raportointivaiheessa huomiota.
Tulokset
Resurssien ja tekojen kautta virastolla tai laitoksella on lakisääteistä tehtäväänsä toteuttaessaan vaikutuksia sitä ympäröivään yhteiskuntaan ja ympäristöön. Vaikutukset ilmenevät konkreettisina tuloksina, esimerkiksi verotusasioinnin sujuvuutena, hälytysajoneuvojen nopeana saapumisena tai opetussuunnitelmien perusteiden laadukkuutena. Tuloksia tarkasteltaessa on syytä tiedostaa, että usein toiminnalla on tavoiteltujen tulosten lisäksi suunnittelemattomia, mahdollisesti kielteisiä tuloksia. Myös toiminnan välilliset tulokset tulisi kartoittaa.
Vaikuttavuus
Vaikuttavuus syntyy keskipitkällä tai pitkällä aikavälillä toiminnan konkreettisten tulosten seurauksena. Vaikuttavuutta voidaan kuvata toiminnan ansiosta tapahtuneena kokonaismuutoksena toiminnan perimmäisessä tavoitteessa. Vastuullisuusraportoinnissa keskitytään vaikuttavuuteen YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden näkökulmasta – sen viestimiseen, miten toiminnalla edesautetaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista.
Tulosten ja vaikuttavuuden erottaminen toisistaan ei ole kaikissa tilanteissa yksinkertaista, eikä täydellistä ratkaisua ole aina olemassa. Usein vaikuttavuus myös ilmenee vasta vuosien kuluttua konkreettisista teoista.
Vaikka vaikuttavuuden todentaminen ja mittaaminen on haasteellista, eikä siihen ole olemassa aukottomasti toimivaa ratkaisua, on kuitenkin syytä yrittää. Epätäydellinenkin todentamis- ja mittaamisprosessi, sekä sen tulosten raportoiminen vahvistaa ymmärrystä viraston tai laitoksen vaikuttavuudesta kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Prosessin toistamisen kautta vaikuttavuuden todentaminen ja mittaaminen kehittyy ja toivottavasti siten täsmentyy ja helpottuu. Vaikuttavuuden mittaamisesta muodostuu aiempaa tärkeämpi työväline osoittamaan, miten yhteiskunnan yhteisiä resursseja käytetään yhteisten tavoitteiden saavuttamiseen.
| Helsinki 9.11.2020 | |
| Toimialajohtaja | Lasse Skog |
| Apulaisjohtaja | Tanja Wistbacka |
Liitteet
Olennaisten kestävän kehityksen tavoitteiden tunnistamisen ohjeistus
Olennaisten kestävän kehityksen tavoitteiden tunnistamisen lomake
Kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda2030:n tavoitteet ja alatavoitteet
Tiedoksi
Valtioneuvoston kanslia, Valtiontalouden tarkastusvirasto, Valtiovarainministeriö/valtionhallinnon kehittämisosasto