Kirjanpitoyksiköt ja talousarvion ulkopuolella olevat valtion rahastot

Tilauksesta perintään prosessin hyvät käytännöt

Valtiokonttori on tänään päivittänyt ohjeen tilauksesta perintään prosessin hyvistä käytännöistä. Tässä ohjeessa kuvataan tilauksesta perintään prosessin osa-alueisiin liittyviä tehtäviä. Ohje on laadittu yhteistyössä Valtiokonttorin ja Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen (jäljempänä Palkeet) kanssa.

Ohjeen tavoitteena on ohjata ja tukea kirjanpitoyksiköitä yhtenäistämään ja kehittämään toimintatapoja tilauksesta perintään prosessin osa-alueiden sisällä. Ohjeessa on myös selkiytetty Palkeiden ja kirjanpitoyksikön välistä työnjakoa.

Kirjanpitoyksikön tulee tarkastella, mitkä ohjeessa kuvatut hyvät käytännöt se voi ottaa käyttöön sellaisinaan, ja mitkä vaativat soveltamista sen omassa toimintaympäristössä.

Ohje tarkentaa Valtiokonttorin 23.10.2018 antamaa määräystä Tositteiden hyväksyminen palvelukeskuksessa.

Voimaantulo

Tämä ohje tulee voimaan 1.1.2024 ja se korvaa Valtiokonttorin 26.1.2023 antaman ohjeen VK/100762/00.00.00.01/2022

Lisätiedot

Lisätietoja tähän ohjeeseen liittyvissä asioista saa Valtiokonttorin T3 -toimialalta, puh. 0295 50 2000 tai sähköpostitse osoitteesta verkkolaskutus (at) valtiokonttori.fi.

Tiedoksi
Valtiontalouden tarkastusvirasto

Valtiovarainministeriö/BO

1 Yleistä

1.1 Ohjeen tavoite ja soveltamisala

Ohjeen tavoitteena on tukea kirjanpitoyksiköitä toimintatapojen kehittämisessä esittelemällä hyviä käytäntöjä sekä ohjeistaa kirjanpitoyksiköitä ja Palkeita. Hyvien käytäntöjen ja ohjeiden tavoitteena on yksinkertaistaa ja sujuvoittaa tilauksesta perintään prosessin tehtävien toteutusta kirjanpitoyksiköissä siten, että tehtävät voidaan toteuttaa laadukkaasti nykyistä vähemmällä henkilötyöllä. Lisäksi tavoitteena on kannustaa kirjanpitoyksiköitä keskittämään tehtävien toteutusta ja yhtenäistämään toimintatapoja. Hyvät käytännöt tukevat myös kirjanpitoyksiköiden ja Palkeiden yhteistyötä.

Ohjetta sovelletaan valtion maksuperustelain (1992/150) alaisiin suoritteisiin. Ohjetta tulee soveltaa myös muihin maksullisiin suoritteisiin ja niitä koskeviin sopimusehtoihin, ellei erityislaeista, asetuksista tai voimassa olevista sopimuksista muuta johdu.

Ohje koskee koko Tilauksesta perintään prosessia, siihen liittyviä alaprosesseja ja muita prosessiin liittyviä yksityiskohtia. Ohje on tarkoitettu koskemaan, soveltuvin osin, kaikkia järjestelmäympäristöjä sekä kaikkia kirjanpitoyksikköjä riippumatta siitä, kuinka suuri osa prosessista on siirretty Palkeiden hoidettavaksi.

Tilauksesta perintään prosessialue muodostuu seuraavista kokonaisuuksista:

1. Perustietojen ylläpito

• nimikerekisterin ylläpito
• asiakasrekisterin ylläpito

2. Myyntilaskujen käsittely

3. Myyntireskontran hoito

• myyntireskontran sisäänluvut
• suoritusten käsittely
• tileistäpoistot ja myyntireskontran arvostaminen

4. Saatavien valvonta

• maksukehotukset
• viivästyskorkolaskutus

5. Perintä

6. Tilauksesta perintään kaudenvaihde

1.2 Vastuunjakotaulukot

Valtiokonttori määrää ja ylläpitää taloushallinnon tehtävien ja vastuiden jaosta palvelukeskuksen sekä kirjanpitoyksiköiden ja rahastojen välillä. Vastuunjakotaulukossa kuvataan tilauksesta perintään prosessin vastuut kirjanpitoyksikön ja Palkeiden välillä prosessin eri vaiheissa.

Voimassa oleva määräys ja vastuunjakotaulukko on julkaistu Valtiokonttorin Määräykset ja ohjeet -sivustolla.

Hakusanalla ”Vastuunjakotaulukko” löydät aina viimeisimmen voimassa olevan taloushallinnon vastuunjakotaulukon.

1.3 Prosessiin liittyvät ohjeet ja määräykset

Tilauksesta perintään prosessiin liittyy muun muassa seuraavia ohjeita ja määräyksiä:

• Valtiokonttorin 19.5.2017 antama ohje
  Tositteiden hyväksyminen palvelukeskuksessa (VK/315/00.00.00.01/2017)
• Valtiokonttorin 23.10.2018 antama määräys
  Tositteiden hyväksyminen palvelukeskuksessa (VK/1210/00.00.00.01/2018)
• Valtiokonttorin 28.1.2020 antama määräys
  Myyntilaskujen sisältövaatimus – henkilötunnus on välitettävä asiakasrekisteriin (VK/1275/00.00.01.06.00/2019)
• Valtiokonttorin 4.12.2023 antama määräys
  Taloussäännön laatiminen ja päivittäminen(VK/75616/00.00.00.01/2023)
• Valtiokonttorin 31.3.2023 antama ohje
  Valtion myyntilaskutuksessa käytettävät välityskanavat ja sopimus laskujenvälityksestä (VK/2665/00.00.00.01/2023)
• Valtiokonttorin 21.3.2023 antama ohje
  Valtion myyntilaskutuksessa käytettävät maksuehdot (VK/12294/00.00.00.01/2023)
• Valtiokonttorin 3.11.2023 antama ohje
  Rahanpesun estämisen sekä pakotteiden huomioiminen valtion maksuliikkeessä (VK/40291/00.00.00.01/2023)
• Valtion maksuliikkeeseen ja laskujen välityspalveluun liittyvät ohjeet on julkaistu Valtiokonttorin Tiimeri-työtilassa
  Valtion maksuliike ja kassanhallinta.
• Julkishallinnon yhteisen verkkomaksupalvelun ohjeet on julkaistu Valtiokonttorin Tiimeri-työtilassa
  VK Suomi.fi-maksut palvelu / Tjänsten Suomi.fi-betalningar.

1.4 Suoritemäärien seuranta

Valtiokonttori seuraa tilauksesta perintään prosessialueen suoritemäärien kehitystä niiden kirjanpitoyksiköiden osalta, jotka käyttävät laskutukseen Kieku-tietojärjestelmää, tai joilla on myyntireskontra- tai kirjanpitoliittymä Kieku-tietojärjestelmään.

Seuraavia suoritemääriä seurataan:

• Maksukehotusten määrä (verrattuna lähetettyihin laskuihin)
• Viivästyskorkolaskujen määrä (verrattuna lähetettyihin laskuihin)
• Virheellisten laskutuspyyntöjen määrä (verrattuna lähetettyihin laskutuspyyntöihin)
• Viitteettömien suoritusten osuus/manuaalisesti Palkeissa kohdistettavat (verrattuna lähetettyihin laskuihin)
• Maksunpalautusten määrä (verrattuna lähettyihin laskuihin)

Edellä mainittujen lisäksi Valtiokonttori seuraa lähetettyjen myyntilaskujen ja maksukehotusten määrää sekä näiden sähköistymisastetta.

Suoritemäärien seuranta sekä verkkolaskutilastot julkaistaan Valtiokonttorin kotisivuilla

• Suoriteseurannan mittarit ja tulokset
• Valtion verkkolaskutilastoja

1.5 Digitaalisesti käsiteltyjen myyntitapahtumien tavoitteet ja verkkolaskutilastot

Valtiolle on asetettu vuosittaiset digitaalisesti käsiteltyjen myyntitapahtumien tavoitteet. Digitaalisesti käsiteltyihin myyntitapahtumiin sisällytetään kirjanpitoyksikköjen lähettämät verkkolaskut (kuluttaja- ja yritysverkkolaskut, mobiilikanavaan, Suomi.fi-viestit palveluun sekä sähköisiin postilaatikoihin toimitetut myyntilaskut) ja Suomi.fi-maksut palvelun verkkomaksut.

Tavoitteet löytyvät Valtiokonttorin kotisivuilta:

Digitaalisesti käsiteltyjen myyntitapahtumien tavoitteet

Digitaalisten myyntitapahtumien lisäksi Valtiokonttori seuraa kuukausittain kirjanpitoyksiköiden verkkolaskun lähetysprosenttia.

Verkkolaskujen lisäksi kuluttaja voi vastaanottaa laskunsa mobiilikanavaan (MobilePay), Suomi.fi-viestit palveluun tai sähköiseen postilaatikkoon (OmaPosti ja Kivra (02/2024alk.)).Suomi.fi-viestit palvelu ja sähköinen postilaatikko ovat kanavia, joissa paperilaskuna lähtevä lasku ohjataan sähköisessä muodossa em. postilaatikoihin. Kieku-tietojärjestelmässä on käytössä kirjanpitoyksiköille kuluttajaverkkolasku- ja suoramaksutoiminnallisuus, jolloin laskut ohjataan kuluttajan omaan verkkopankkiin.

Jos kuluttaja on tilannut laskun kuluttajaverkkolaskuna verkkopankkiin tai mobiilikanavaan ja hänellä on sen lisäksi käytössä Suomi.fi-viestit palvelu tai sähköinen postilaatikko, ohjataan lasku ensisijaisesti verkkolaskuna verkkopankkiin tai mobiilikanavaan

Kuluttajaverkkolaskulla, mobiilikanavalla, Suomi.fi-viestit palvelulla ja sähköisillä postilaatikoilla vastataan kuluttajien toiveeseen saada lasku verkkolaskuna sekä säästetään laskun lähettämisen kustannuksissa. Verkkolasku on lisäksi neljä kertaa ympäristöystävällisempi kuin paperilasku. Kirjanpitoyksikön tulee aktiivisesti viestiä tästä mahdollisuudesta kuluttajille esimerkiksi asiakaspalvelutilanteissa, kotisivuillaan sekä muussa viestinnässä.

Lisäksi Valtiokonttori julkaisee seuraavia verkkolaskuun liittyviä tilastoja:

• Valtion maksuliike ja kassanhallinta-työtilassa (Tiedostot > Laskujenvälitys > Tilastot ja kuukausiraportit) on Postin tuottama kuukausitilasto hallinnonala-, kirjanpitoyksikkö- ja laskutusjärjestelmätasolla kuukauden aikana välitetyistä laskuista (verkkolaskut, tulostus). Raportilla on nähtävissä myös laskujenvälityksestä aiheutuneet transaktiokulut. Raportti on turvaluokiteltu suojaustasolle IV.
• Valtion Verkkolaskutilastoja-sivuilla on kuukausittainen verkkolaskutilasto hallinnonala- ja kirjanpitoyksikkötasolla sekä valtiotasoinen palveluraportti verkkolaskun kehityksestä vuodesta 2012 raportointihetkeen.

1.6 Verkkolaskudirektiivi

Verkkolaskudirektiivin (2014/55/EU) ja lain hankintayksiköiden ja elinkeinonharjoittajien sähköisestä laskutuksesta (241/2019) myötä on verkkolaskun sisältöön tullut käyttöön ns. Eurooppa-normi (EN16931, semanttinen malli). Eurooppa-normin vaatimukset on huomioitu Finvoicen ja TEAPPSin 3.0 versioissa. Eurooppa-normista on tehty myös julkishallinnon soveltamisohje, jossa joidenkin tietokenttien käyttöä on tarkennettu.

Linkki Finvoice/ TEAPPS 3.0 vastaavuustaulukkoon sekä julkishallinnon soveltamisohje löytyvät Valtiokonttorin verkkolaskutus-sivustolta.

1.7 Suomi.fi-maksut eli verkkomaksamispalvelu

Tilauksesta perintään prosessissa voidaan hyödyntää verkkomaksamista, joka poistaa tarpeen perustietojen ylläpidon, myyntilaskutuksen ja saatavien valvonnan prosesseilta.

Valtiokonttorin hallinnoima Suomi.fi-maksut palvelu tarjoaa asiakasorganisaatioiden digitaalisiin asiointipalveluihin yhtenäisen ja turvallisen verkkomaksupalvelun sekä siihen liittyvän keskitetyn tuen ja palveluhallinnan. Suomi.fi-maksut palvelun avulla loppukäyttäjät voivat maksaa verkkomaksuja julkishallinnon organisaatioille (esim. valtion viranomaisille ja kunnille) helposti asiointipalvelussa asioimisensa yhteydessä.

Suomi.fi-maksut palvelun käyttövelvollisuus on kuvattu laissa hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista (571/2016). Kirjanpitoyksiköillä on velvollisuus käyttää Suomi.fi-maksut palvelua verkkomaksamisen ratkaisuna asiointipalveluissaan.

Lisätietoa Suomi.fi-maksut palvelusta, sen käyttöönotosta ja hinnoittelusta löytyy Valtiokonttorin Suomi.fi-maksut eli verkkomaksamispalvelun verkkosivuilta.

Valtiokonttori julkaisee seuraavia verkkomaksuihin liittyviä tilastoja:

• Suomi.fi-maksut palvelun tapahtumat on kuukausittainen verkkomaksutilasto Suomi.fi-maksut palvelun asiakasorganisaatioista.

2 Perustietojen ylläpito

2.1 Nimikerekisteri

Kieku-tietojärjestelmässä ylläpidetään valtiotasoista nimikerekisteriä. Kirjanpitoyksiköllä, jolla on säännöllistä laskutusta tai muuta ennalta tiedettävää laskutusta, on oltava myytäviin suoritteisiin liittyvä hinnasto ja tästä tulee olla maininta taloussäännössä. Taloussäännössä tulee määrätä hinnaston laatimisesta, ylläpidosta ja hyväksymisestä. Hinnasto sisältää suoritteen tai tuotteen/palvelun nimen, hinnan, tiliöintitiedot ja ALV-kannan. Hinnaston nimiketiedot viedään myös laskutusjärjestelmään.

Laskutuksen tulee perustua hyväksyttyyn hinnastoon Valtiokonttorin antaman määräyksen Tositteiden hyväksyminen palvelukeskuksessa mukaisesti. Kirjanpitoyksikkö vastaa siitä, että hinnastossa olevat tiedot ovat aina ajan tasalla.

Kirjanpitoyksikön käyttäessä suoritteiden myyntilaskutuksessa Kieku-tietojärjestelmää, laskutukseen liittyvä vakiohintaisten suoritteiden hinnasto hyväksytään ja ylläpidetään vähintään Kieku-tietojärjestelmässä. Kieku-tietojärjestelmässä tehtävän hyväksynnän lisäksi, kirjanpitoyksikkö voi tarpeen mukaan sisällyttää muita hinnaston laatimiseen, hyväksymiseen ja ylläpitoon liittyviä työvaiheita omissa järjestelmissään.

Jos kirjanpitoyksikkö laskuttaa tuotteesta tai palvelusta, joka ei perustu hyväksyttyyn hinnastoon, suoritteen hinta ja tiliöinti hyväksytään kirjanpitoyksikössä ennen laskutusta kirjanpitoyksikön taloussäännössä määrätyllä tavalla.

Kirjanpitoyksikössä on varmistuttava sisäisen valvonnan keinoin siitä, että tulojen kantamisen menettelyt ovat asianmukaiset ja kirjanpitoyksikölle kuuluvat tulot saadaan oikea-aikaisesti, oikeamääräisenä ja asianmukaisesti perittyä.

Valtiokonttori suosittelee, että nimikkeiden perustaminen ja ylläpito tehdään kirjanpitoyksikössä keskitetysti. Tällä voidaan varmistua nimikerekisterin yhtenäisyydestä ja siitä, ettei perustamisessa tai muutoksissa tehdä turhaa työtä, kuten esimerkiksi toisiaan vastaavien nimikkeiden perustamista. Kieku-tietojärjestelmän nimikerekisteri on kaikille kirjanpitoyksiköille yhteinen ja sinne perustettuja nimikkeitä voidaan laajentaa usean eri organisaation käyttöön. Palkeet vastaa nimikerekisterin ylläpidosta Kieku-tietojärjestelmässä kirjanpitoyksiköiden ilmoittamien nimike- ja hinnastotietojen mukaisesti.

2.2 Asiakasrekisteri

Kieku-tietojärjestelmässä ylläpidetään valtiotasoista yhteistä asiakasrekisteriä. Kieku ei kuitenkaan ole asiakastietojen master-järjestelmä, koska asiakastietoja toimitetaan Kiekuun myös kirjanpitoyksikköjen substanssijärjestelmistä.

Ennen uuden asiakkaan perustamista varmistetaan, löytyykö asiakas yhteisestä asiakasrekisteristä (asiakas ei ole minkään kirjanpitoyksikön tai viraston asiakas asiakasrekisterissä). Asiakasrekisteriä selattaessa on hyvä tunnistaa, että kirjainalkuiset asiakasnumerot liittyvät kirjanpitoyksiköiden substanssijärjestelmiin, eikä näitä tule käyttää Kieku-tietojärjestelmän laskutuksessa tai laajentaa oman kirjanpitoyksikön käyttöön.

Yritysasiakkaat perustetaan asiakasrekisteriin aina Yritys- ja yhteisötietojärjestelmässä (myöhemmin YTJ) olevalla virallisella nimellä. Mikäli YTJ:ssä asiakkaalla on C/O-osoite, lisätään Nimi2-kenttään laskun vastaanottajan tieto. Osastojen, yhteyshenkilöiden tai aputoiminimien tiedot annetaan varsinaisessa laskutusaineistossa, esimerkiksi Ostajan viite -kentässä, eikä näitä tietoja tallenneta suoraan asiakasrekisteriin.

Kirjanpitoyksikkö vastaa siitä, että asiakasrekisterissä on verkkolaskuosoite ja välittäjätunnus kaikille niille asiakkaille, joilla on valmius vastaanottaa verkkolaskuja. Rekisteriä on päivitettävä säännöllisesti. Jos kirjanpitoyksikön asiakasrekisteriä ylläpidetään Kieku-tietojärjestelmässä, vastaa Palkeet tietojen päivityksestä. Kieku-tietojärjestelmän asiakasrekisteriä on automatisoitu liittymillä Tieken verkkolaskuosoitteistoon ja Yritys- ja yhteisötietojärjestelmään (YTJ).

Verkkolaskuosoitteen ja välittäjätunnuksen voi tarkastaa Verkkolaskuosoite.fi-palvelun osoitteistosta. Verkkolaskuosoitteita voi hakea asiakkaan nimellä tai y-tunnuksella. Verkkolaskuosoitteisto on mahdollista ladata myös kokonaisuudessaan csv:nä tai xml-muodossa. Kirjanpitoyksikkö tilaa ja maksaa itse osoitteiston latausoikeuden. Tarkemmat ohjeet latausoikeuden tilaamisesta löytyvät Laskujen välityksen palvelukäsikirjan osiossa 5 Myyntilaskutus (Valtion maksuliike ja kassanhallinta > Tiedostot > Laskujenvälitys > Palvelukäsikirja).

Kuluttaja-asiakas perustetaan asiakasrekisteriin muodossa
Sukunimi Etunimi. Kuluttaja yksilöidään asiakasrekisteriin henkilötunnuksen avulla. Henkilötunnuksen selvittäminen on kirjanpitoyksikön vastuulla. Tietosuojalain (1050/2018) 29 §:n mukaan henkilötunnusta saa käsitellä mm. velallisen yksilöimisessä, luotonannossa ja saatavan perinnässä. Yksityisestä elinkeinoharjoittajasta ilmoitetaan y-tunnuksen lisäksi myös henkilötunnus. Ulkomaisista kuluttaja-asiakkaista, joilla ei ole henkilötunnusta, ilmoitetaan syntymäaika.

Kieku-tietojärjestelmän asiakasrekisterissä on käytössä liittymä Väestötietojärjestelmään (VTJ), jolloin kuluttaja-asiakkaiden osoitetiedot noudetaan Kiekun asiakasrekisteriin automaattisesti henkilötunnuksen avulla.

Velallisen yksilöinnin lisäksi henkilötunnusta käytetään kuluttajan verkkolaskuosoitteen päivittämisessä ja laskujen ohjaamisessa Suomi.fi-viestit palveluun tai sähköisiin postilaatikoihin. Tämän takia asiakasrekisterissä pitää olla tallennettuna kuluttaja-asiakkaan henkilötunnus. Valtiokonttori on antanut 28.1.2020 asiasta määräyksen Myyntilaskujen sisältövaatimus – henkilötunnus on välitettävä asiakasrekisteriin (VK/1275/00.00.01.06.00/2019).

Asiakasrekisterin ylläpitäjän on huolehdittava, että henkilötunnusta ei merkitä tarpeettomasti asiakasrekisterin perusteella tulostettuihin tai laadittuihin asiakirjoihin.

Kieku-tietojärjestelmän myyntilaskutuksessa ja -reskontrassa on mahdollisuus hyödyntää kerta-asiakastoiminnallisuutta. Kerta-asiakasta saa käyttää vain, jos sen käyttämiselle on erityinen, perusteltu syy.

Kerta-asiakkaiden käytön osalta on huomioitava seuraavaa:

• Varmistetaan, löytyykö asiakas asiakasrekisteristä (asiakas ei ole toisen kirjanpitoyksikön asiakas asiakasrekisterissä). Jos asiakas löytyy asiakasrekisteristä, kerta-asiakasta ei saa käyttää.
• Kerta-asiakkaita käytetään vain ainutkertaisessa laskutuksessa kuluttaja-asiakkaille (huomioitava, että kuluttaja on voinut tilata e-laskun ainutkertaisena asiakkaana ja tällöin ei voi käyttää kerta-asiakkuutta, ks. seuraava kohta). Myös kerta-asiakkaista on ilmoitettava henkilötunnus.
• Turvakieltoasiakasta ei saa perustaa kerta-asiakkaaksi, vaan nämä perustetaan aina asiakasrekisteriin, jossa turvakieltoasiakkaille on oma tiliryhmän numerosarja.
• Valtion kirjanpitoyksiköt tai virastot eivät ole koskaan kerta-asiakkaita. Valtion kirjanpitoyksiköt ja virastot perustetaan automaattisesti Kieku-tietojärjestelmän asiakasrekisteriin ja näitä asiakasnumeroita tulee käyttää, jotta myös kirjanpitoyksikköjen väliset kirjanpidon eliminoinnit toimivat oikein. Kirjanpitoyksiköille ja niiden alaisille virastoille saa lähettää vain verkkolaskuja.

3 Myyntilaskujen käsittely

3.1 Sopimus laskujenvälityksestä

Valtion laskujen välittäjänä sopimuskaudella 1.10.2019–30.11.2027 toimii Posti Messaging Oy (jäljempänä Posti). Kaikki laskuaineistot toimitetaan Postille käsiteltäväksi. Posti välittää sähköisesti verkkolaskut, sähköiseen postilaatikkoon ohjattavat laskut, Suomi.fi-viestit-palveluun ohjattavat laskut ja mobiilikanavan laskut, suoraan oikeaan kanavaan. Paperitulostukseen menevän laskuaineiston Posti ohjaa Suomi.fi-viestien Tulostus-kuoritus-jakelu (TKJ) -palveluun.

Kaikkien kirjanpitoyksikköjen on käytettävä laskujen välityksessään Valtiokonttorin kilpailuttamaa valtion laskujenvälityspalvelua. Laskujenvälitykseen liittyvien palvelujen käyttöönotot ja laajennukset on sovittava Valtiokonttorin kanssa. Laskujenvälityksen toimintamalli on kuvattu tarkemmin Laskujenvälityksen palvelukäsikirjassa. Käsikirja on julkaistu
Valtion maksuliike ja kassanhallinta-työtilassa Tiedostot > Laskujenvälitys > Palvelukäsikirja).

3.2 Laskutuspyynnön toimittaminen Palkeisiin

Palkeet käyttää laskutuksessa Kieku-tietojärjestelmää ja Puolustusvoimien osalta Puolustusvoimien omaa SAP-järjestelmää. Kirjanpitoyksikkö voi toimittaa laskutuspyynnön Kieku-tietojärjestelmään:

• tallentamalla myyntitilauksen suoraan Kieku-tietojärjestelmään
• Excel-laskutuspyyntölomakkeella tiedonsiirtokanavaa käyttäen
• Excel-laskutuspyyntölomakkeella palvelunhallintakanavaa (Pointti) käyttäen
• kirjanpitoyksikön substanssijärjestelmän tuottamilla laskutiedoilla (suoraan Kieku-tietojärjestelmään sisäänluettavassa muodossa)
• kirjanpitoyksikkö voi sisäänlukea Excel-laskutuspyyntölomakkeita suoraan Kieku-tietojärjestelmään. Tämä on suositeltavaa etenkin tilanteissa, kun muodostuvat myyntitilaukset on erikseen hyväksyttävä kirjanpitoyksikössä (esimerkiksi hyvityspyynnöt tai laskuaineistot nimikkeillä, jotka eivät perustu hinnastoon).

Jos kirjanpitoyksiköllä ei ole substanssijärjestelmällä tuotettavaa laskutusaineistoa, Valtiokonttori suosittelee ensisijaiseksi laskutustavaksi myyntitilauksen tallennusta suoraan Kieku-tietojärjestelmään. Excel-laskutuspyyntölomakkeita käytetään vain tilanteissa, kun Excel-laskutuspyyntölomake voidaan muodostaa automaattisesti.

Myyntilaskutuksen kokonaisprosessin sujuvuuden ja laskutusaineiston käsittelyn automatisoinnin edellytyksenä on, että kirjanpitoyksikkö toimittaa yhdessä Excel-laskutuspyynnössä yhden laskutuspäivän aineiston. Tämä vähentää kirjanpitoyksikössä ja Palkeissa tehtävää manuaalityötä.

Tavoitteena on, että kaikki välitettävät aineistot siirtyvät järjestelmästä toiseen konekielisellä tiedonsiirrolla, joka on nopea ja tietoturvallinen toimitustapa. Jos kirjanpitoyksiköllä on Excel-myyntilaskutusta, Excel-laskutuspyyntölomakkeet ja Kieku asiakasrekisterin päivityslomake tulee jatkossa toimittaa tiedonsiirtokanavaa pitkin Palkeisiin. Excel-laskutuspyyntölomake ja asiakastietojen Excel-päivityslomake voidaan toimittaa tiedonsiirtokanavalla samaan aikaan ja Palkeet täydentää Excel-laskutuspyyntölomakkeen uusien asiakkaiden asiakasnumeroilla.

Kirjanpitoyksikön on varmistettava ennen laskutusaineiston toimittamista, että tiedot ovat oikein. Virheiden selvittely aineiston toimittamisen jälkeen aiheuttaa ylimääräistä työtä sekä Palkeissa että kirjanpitoyksikössä.

Kieku-tietojärjestelmää laskutukseen käyttävän kirjanpitoyksikön on selvitettävä Palkeiden kanssa, voidaanko toistuvaislaskutus toteuttaa Kieku-sopimuslaskutuksena. Se vähentää manuaalista työtä kirjanpitoyksikössä ja Palkeissa. Manuaalilaskutuksessa työmäärää voidaan vähentää vakiomuotoisilla päätöksillä, joissa laskutuksessa tarvittavat tiedot on selkeästi ilmoitettu.

Laskujen mukana lähetettävien liitteiden mahdolliset koko- ja versiorajoitteet on kuvattu Laskujenvälityksen palvelukäsikirjassa, osassa 4. Myyntilaskut, kappaleessa 1.19.

3.2.1 Myyntitilausten hyväksymiskierto

Jos kirjanpitoyksikkö laskuttaa julkisoikeudellisesta tuotteesta tai palvelusta, joka poikkeaa Kieku-tietojärjestelmässä hyväksytystä hinnastosta tai perustuu nimikkeeseen, jolle ei ole voitu asettaa vakiohintaa, suoritteen hinta ja tiliöinti hyväksytään kirjanpitoyksikössä osana Kieku-tietojärjestelmän myyntitilauksen käsittelyä. Vastaava toimintamalli koskee myös kaikkia hyvityspyyntöjä (julkisoikeudellisia ja liiketaloudellisia).

Edellä mainittu toimintamalli ei kuitenkaan koske kirjanpitoyksiköiden substanssijärjestelmistä myyntitilausliittymällä muodostettuja myyntitilauksia. Näiden myyntitilausten osalta vaadittavat hyväksynnät pitää olla tehtynä jo substanssijärjestelmässä.

Kirjanpitoyksikkö määrittelee myyntitilauksen asiatarkastajan ja hyväksyjän. Sama henkilö ei voi olla yksittäisen myyntilauksen asiatarkastaja ja hyväksyjä.

3.3 Tiedonsiirtokanavat Excel-laskutuspyyntölomakkeille

3.3.1 Valtion.fi

Valtion.fi tiedonsiirtokanavan käyttöönotto edellyttää, että kirjanpitoyksikkö on Valtti-verkossa ja Valtion.fi levyjako on käytössä. Valtion.fi-ympäristöön lisätään kirjanpitoyksikölle hakemisto, johon Palkeisiin toimitettavat Excel-laskutuspyyntölomakkeet ja liitteet voidaan siirtää. Palkeilla on oikeus samaan hakemistoon, josta Palkeet voi noutaa aineiston. Lisätietoa Valtion.fi tiedonsiirtokanavan käyttöönotosta saa Palkeilta.

3.3.2 Valtorin OVI-palvelu tiedonsiirtokanavana

Valtorin OVI-palvelun tiedonsiirtokanavan käyttöönotto edellyttää, että kirjanpitoyksiköllä on käytössä palvelin, jonka tekniset määritykset täyttävät valtion yhteisen tietoliikenneratkaisun (VY-verkko) tietoturvavaatimukset. Palvelimelta luodaan tietoliikenneyhteydet OVI-palvelimelle sekä tehdään tiedostosiirtoon tarvittavat määritykset.

Jos kirjanpitoyksiköllä ei ole mahdollisuutta itse tuoda aineistoja OVI-palveluun, voidaan aineistot tuoda Valtorin VIA-sanomavälityksen kautta. Vaihtoehtona on tiedonsiirto-ohjelman käyttö (esim. WINSCP) niissä tapauksissa, joissa aineisto siirretään manuaalisesti OVI-palvelimelle.

3.4 Laskuaineiston toimittaminen laskujenvälityspalveluun (Posti)

Palkeet vastaa Kieku-tietojärjestelmästä tulevan myyntilaskuaineiston, viivästyskorkolaskujen ja maksumuistutusten toimittamisesta Postin laskujenvälityspalveluun sekä niihin liittyvistä kontrolleista, tarkistuksista ja mahdollisesta virheselvittelystä. Palkeet vastaa myös siitä, että myyntilaskujen arkistoaineisto (laskun xml ja kuva) siirtyy valtion yhteiseen sähköiseen arkistoon (Handi).

Kirjanpitoyksiköllä voi olla käytössä laskutusjärjestelmä, josta aineistot toimitetaan suoraan laskujenvälityspalveluun. Tässä tapauksessa kirjanpitoyksikkö vastaa myyntilaskuaineiston toimittamisesta laskujenvälityspalveluun sekä siihen liittyvistä kontrolleista, tarkistuksista ja mahdollisesta virheselvittelystä. Lisäksi näistä järjestelmistä on toteutettu Kieku-tietojärjestelmään myyntireskontra ja/tai kirjanpitoliittymä.

3.5 Laskun sisältövaatimukset

Kirjanpitoyksikön on huomioitava laskutuksessa:

• Verohallinnon ohje Laskuvaatimukset arvonlisäverotuksessa (VH/1780/00.01.00/2019)
• Verkkolaskudirektiivin (2014/55/EU, laki 241/2019)
• Eurooppa-normin ja siihen liittyvän julkishallinnon soveltamisohjeen mukanaan tuomat lisävaatimukset verkkolaskun sisältöön.
• Laskulla tulee olla myös viittaus suoritteen maksuperusteeseen esimerkiksi: ”Valtion maksuperustelaki (21.2.1992/150)”. Jos kirjanpitoyksikön maksuperuste liittyy erityislakiin -tai asetukseen, tulee siitä olla maininta laskulla. Tällöin laskulla ei viitata maksuperustelakiin. Laskulla ei tarvitse olla viittausta maksuperusteeseen, jos laskun mukana toimitetaan päätös tai muu dokumentti, jossa maksuperuste on esitetty.

3.5.1 Laskun tunnistetietojen tietosisältö

Valtiolla on käytössään yhtenäinen malli valtion laskun tietosisällöstä ja ulkoasusta. Laskun tietosisällössä on huomioitu laskuvaatimukset arvonlisäverotuksessa, verkkolaskun vähimmäistietosisältö ja julkishallinnon soveltamisohjeen vaatimat tietokentät. Malli valtion laskun ulkoasusta löytyy Laskujenvälityksen palvelukäsikirjasta, osasta 4. Myyntilaskut.

Laskulla on välitettävä seuraavat tunnistetiedot, jos laskun vastaanottaja niitä vaatii. Tiedot on välitettävä Finvoice-formaatissa oikeassa elementissä.

• Hankintasopimuksen tunniste (valtion sisäinen laskutus)
• Asiakkaan kanssa sovittu sopimusnumero (ulkoinen laskutus)
• Tilausnumero
• VSK1-alkuinen sopimusnumero (valtion sisäisessä laskutuksessa)
• Tiliöintiviite
• Työmaatieto

3.5.2 Finvoice-formaatin elementit tunnistetiedoille

Laskun Finvoice-formaattiin on määritelty elementit vaadituille tiedoille:

• AgreementIdentifier:

1. Hankintasopimuksen tunniste (valtion sisäinen laskutus)

2. Sopimusnumero (ulkoinen laskutus)

• OrderIdentifier: Tilausnumero
• AccountDimensionText: Tiliöintiviite
• DeliverySiteCode: Työmaatieto
• BuyerReferenceIdentifier:

1. VSK1-alkuinen sopimusnumero (valtion sisäinen laskutus)

2. muu tunnistetieto (ulkoinen laskutus)

Vastaavat elementit löytyvät myös toisesta Suomessa yleisesti käytetystä verkkolaskun sanomamuodosta TEAPPSXML:sta.

Jos elementtiä ei löydy laskutusjärjestelmästä, voi tiedon poikkeustapauksessa välittää ostajan viite/viitteenne -kentässä (Finvoicessa BuyerReferenceIdentifier). Ostajan viite/viitteenne -kentän käytöstä on sovittava erikseen asiakkaan kanssa.

3.5.3 Tunnistetiedot Kieku-laskutuksessa

Kieku-tietojärjestelmässä Myyntitilaukset-fiorissa ja Excel-laskutuspyyntölomakkeella on käytettävä tunnistetiedoille tarkoitettuja omia kenttiä. Valtion sisäisillä laskuilla olevat tunnistetiedot voivat poiketa ulkoisten asiakkaiden vaatimista tiedoista. Tiedot on ilmoitettava siinä muodossa, kun vastaanottaja niitä vaatii

Valtion sisäinen laskutus:

Sopimusnumero: Hankintasopimuksen tunniste

Asiakkaan tilausnumero: Tilausnumero

Tiliöintiviite: Tiliöintiviite

Työmaa-avain: Työmaatieto

Asiakkaan tilausviite/Asiaviite: VSK1-alkuinen sopimusnumero

Valtion sisäisessä laskutuksessa tiliöintiviitteen sekä VSK1-sopimus- että tilausnumeron katkaisussa voidaan käyttää välilyöntiä tai pilkkua, jolloin viitteen perään voidaan lisätä muuta tarvittavaa tietoa, esimerkiksi laskun yhteyshenkilön nimi.

Valtion ulkoinen laskutus:

Sopimusnumero: Sopimusnumero

Asiakkaan tilausnumero: Tilausnumero

Tiliöintiviite: Tiliöintiviite

Työmaa-avain: Työmaatieto

Asiakkaan tilausviite/Asiaviite: muu vastaanottajan ilmoittama viitetieto

Asiakkaan tilausviite/Asiaviite -kenttä koontikäsittelyn estävä tekijä:

Samalle asiakkaalle menevien myyntilaskujen yhdistyminen Kieku-tietojärjestelmässä voidaan estää lisäämällä Asiaviite/Asiakkaan tilausviite-kenttään laskun viitetieto. Asiaviitteen/Asiakaan tilausviitteen täytyy olla yksilöllinen jokaisella laskulla, jotta saman asiakkaan eri laskut eivät yhdisty samalle laskulle. Asiaviitteen 24 ensimmäistä merkkiä toimivat laskujen yhdistelyn (koontikäsittelyn) estävänä tekijänä.

3.6 Verkkolaskujen ja liitteiden lähettäminen

Valtio on tehnyt verkkolaskun välityssopimuksen Posti Messaging Oy:n kanssa. Vaikka kirjanpitoyksikön asiakkaan laskujenvälittäjä vaatisi kirjanpitoyksikköä tekemään sopimuksen kanssaan, ei sitä saa tehdä. Asiasta pitää ilmoittaa välittömästi Valtiokonttoriin, joka on yhteydessä kyseiseen välittäjään.

Kirjanpitoyksikön on ilmoitettava asiakkailleen verkkolaskun lähetysmahdollisuudesta. Ilmoitus voidaan tehdä esimerkiksi laskulomakkeella olevana lisätietona. Kirjanpitoyksiköiden välinen laskutus tehdään aina verkkolaskutuksena.

Asiakas voi pyytää laskun toimittamista sähköpostilla tai pyytää laskun tallentamista asiakkaan käyttämään laskuportaaliin. Valtio ei lähetä laskuja sähköpostitse eikä lähetä verkkolaskuja asiakkaan käyttämän erillisen portaalin kautta. Asiakkaalle voidaan lähettää PDF-muotoinen laskukopio esimerkiksi tilanteessa, jossa asiakas on saanut maksumuistutuksen, mutta ei itse laskua.

Lisätietoja valtion myyntilaskujen välittämisestä löytyy Valtiokonttorin ohjeesta Valtion myyntilaskutuksessa käytettävät välityskanavat ja sopimus laskujenvälityksestä.

Kieku-tietojärjestelmästä lähetetyn myyntilaskun liite voi tietyissä laskujenvälityskanavissa välittyä tuplana. Lisäksi on huomioitava, että kaikissa laskujenvälityksen kanavissa liitettä ei saa välitettyä. Alla olevassa taulukossa on kuvattu liitteiden välitys Kieku-tietojärjestelmästä:

Jos verkkolaskun mukana lähetetään liite tai liitteitä yritysasiakkaalle, jonka laskujenvälittäjänä toimii pankki, on kirjanpitoyksikön varmistettava asiakkaalta liitteiden vastaanottovalmius. Pankeilla on vielä rajoitetusti valmiuksia liitteiden välittämisessä. Jos liitteellinen lasku lähetetään pankissa kanavaan, joka ei tue liitteen vastaanottoa, jää sekä lasku että liite virheeseen.

Verkkolaskudirektiivi ei mahdollista koontilaskun lähettämistä verkkolaskuna. Koontilaskulla tarkoitetaan laskua, jonka sisältö liittyy esimerkiksi useaan yksittäiseen tilausnumeroon, joista koonti muodostuu. Sen sijaan verkkolaskuna voidaan lähettää lasku, joka sisältää rivitietona useita laskutettavia tuotteita ja/tai palveluita, jotka liittyvät esimerkiksi samaan sopimukseen.

3.6.1 Verkkolaskun lähettäminen ulkomaiselle asiakkaalle

Osalla ulkomaisista yritysasiakkaista on mahdollisuus vastaanottaa verkkolaskuja. Verkkolaskun lähettäminen ulkomaiselle yritysasiakkaalle onnistuu, mikäli laskun vastaanottaja kuuluu Peppol-verkostoon. Lisäksi Posti Messaging Oy:llä on yhdysliikennesopimus joidenkin ulkomailla toimivien välittäjien kanssa.

Peppol-osoitteisto on julkaistu verkkosivulla: https://directory.peppol.eu/public

Peppol-osoite on muotoa maatunnus:OVT-tunnus. Esimerkiksi Valtiokonttorin Peppol-osoite on 0037:023454401. Välittäjätunnuksena käytetään Kieku-tietojärjestelmässä EUPEPPOL.

3.7 Laskujen lähettäminen henkilökunnalle

Kirjanpitoyksikön oman henkilökunnan laskutuksessa on käytettävä kuluttajaverkkolaskua eikä laskutusta saa tehdä kerta-asiakaslaskutuksena.

Tilanteissa, joissa oman henkilökunnan laskuttaminen ei ole kannattavaa (esimerkiksi virkistystoiminnan omavastuuosuuksien kerääminen), voidaan suoritusten keräämiseksi määritellä maksulla käytettävä viitenumero. Viitenumeron käyttäminen on pakollista. Viitenumeron tulee alkaa kirjanpitoyksikön tunnuksella ja olla pankkiviitestandardin mukainen (esimerkiksi 30101238). Viitenumeron määrityksessä voidaan hyödyntää pankkien viitelaskureita (esimerkiksi
Nordean viitelaskin).

Kirjanpitoyksikön vastuulla on ilmoittaa määritelty viitenumero ja maksulla käytettävä pankkitilinumero niille henkilökunnan edustajille, joilta maksuja halutaan kerätä. Kirjanpitoyksikön on ilmoitettava viitteen tiliöintiohje myös Palkeisiin ja seurata, että kaikki suoritukset tulee kerättyä. Automaattinen saatavien valvonta voidaan toteuttaa vain laskuttamalla maksut myyntilaskutuksen kautta.

3.8 Laskujen lähettäminen turvakieltoasiakkaille

Valtiokonttori on yhteistyössä Palkeiden kanssa sopinut toimintamallin laskujen lähettämisestä Kieku-tietojärjestelmästä asiakkaille, joilla on luottamuksellinen tai salainen osoite. Laskun vastaanottaja voi olla kirjanpitoyksikön henkilökuntaan kuuluva, entinen työntekijä tai ulkopuolinen taho.

Turvakieltoasiakkaiden laskutus toteutetaan normaalin prosessin mukaisesti, jos asiakas on ilmoittanut väestötietojärjestelmään turvallisen yhteysosoitteen, tai hyväksynyt verkkopankissa kuluttajaverkkolaskun vastaanoton. Laskun lähettäminen verkkolaskuna kuluttajan verkkopankkiin on paperilaskua turvallisempi tapa.

Jos turvakieltoasiakkaalla ei ole turvallista yhteysosoitetta eikä hän halua vastaanottaa laskua verkkolaskuna verkkopankkiin, perustetaan asiakasrekisteriin laskutusasiakkaaksi (laskun vastaanottajaksi) kirjanpitoyksikön yhteyshenkilö, joka pääsee tarkastamaan väestötietojärjestelmästä turvakieltoasiakkaiden osoitetiedot.

Turvakieltoasiakkaan laskua tehdessä tilaus- ja maksaja-asiakkaana (juridinen asiakas) käytetään varsinaista asiakasta ja laskutusasiakkaana kirjanpitoyksikön tai viraston yhteyshenkilöasiakasta. Yhteyshenkilö noutaa laskun sähköisestä arkistosta (Handi) ja lähettää laskun edelleen postitse varsinaiselle vastaanottajalle itsellään tiedossa olevan tai väestötietojärjestelmästä saamansa osoitetiedon perusteella.

Kirjanpitoyksiköiden, jotka toimittavat laskuaineistoa substanssijärjestelmistä myyntitilaus- tai myyntireskontraliittymillä Palkeisiin, on huolehdittava siitä, että turvakieltoasiakkaiden osoitteista saa välittyä Palkeisiin vain PL-osoite tai kirjanpitoyksikön osoite. Turvakieltoasiakkaan varsinaista oikeaa osoitetta ei saa välittää laskuaineiston mukana Palkeisiin. Lisätietoa turvakieltoasiakkaiden laskutuksesta saa Palkeista.

3.9 Laskutus ja tulotositteiden hyväksyminen

Valtion maksuperusteasetuksen (211/1992) 2 §:n mukaan maksut on perittävä suoritteen tilauksen yhteydessä, suoritetta luovutettaessa tai välittömästi suoritteen tuottamisen jälkeen tapahtuvana laskutuksena. Talousarvioasetuksen (1243/1992) 3a9 §:n 1 momentin mukaan viraston ja laitoksen on varmistauduttava, että valtiolle kuuluvat tulot peritään asianmukaisesti ja oikeamääräisinä. Kirjanpitoyksikkö on vastuussa siitä, että suoritteiden laskutus toteutetaan oikein tiedoin, asianmukaisesti ja viivytyksettä.

Kirjanpitoyksikön toimittama laskutusaineisto sisäänluetaan Palkeissa Kieku-tietojärjestelmään. Sisäänluvun yhteydessä Palkeet täsmäyttää sisäänluetun aineiston kirjanpitoyksikön lähettämään aineistoon. Kirjanpitoyksikön Kieku-tietojärjestelmään tallentamat, Excel-laskutuspyyntölomakkeella toimittamat tai substanssijärjestelmistä myyntitilausliittymällä siirtyvät aineistot saavat Kieku-tietojärjestelmässä myyntitilausnumeron. Laskunnumerot ja kirjanpidon tositenumerot muodostuvat vasta laskutusajon yhteydessä.

Substanssijärjestelmistä myyntireskontraliittymällä tulevien suoraan myyntireskontraan sisäänluettavien aineistojen laskunnumerot ovat muodostuneet substanssijärjestelmässä ja kirjanpidon tositenumerot muodostuvat myyntireskontraan sisäänluvun yhteydessä.

Tallennusten ja sisäänlukujen jälkeen Palkeet ajaa laskutusajon. Laskutusajossa muodostuu laskutusraportti, joka siirtyy sähköiseen arkistoon (Handi). Palkeet lisää laskutusraportin liitteeksi muut laskutukseen liittyvät dokumentit, kuten Excel-laskutuspyyntölomakkeen tai myyntitilausliittymän täsmäytysraportin.

Aineiston sisäänluvussa Kieku-tietojärjestelmään ilmenevien virheiden korjaaminen:

• Palkeissa sisäänluettava laskutusaineisto: Palkeet pyytää kirjanpitoyksikköä korjaamaan virheen ja toimittamaan aineiston uudelleen korjattuna
• Kirjanpitoyksikön lataama Excel-laskutuspyyntö Kieku-tietojärjestelmään: Kieku ilmoittaa virheestä ja kirjanpitoyksikkö korjaa virheen ja lataa laskutuspyyntölomakkeen uudelleen korjattuna
• Kirjanpitoyksikön tallentama myyntitilaus: Palkeet pyytää kirjanpitoyksikköä korjaamaan virheen ja tallentamaan myyntitilauksen uudestaan korjattuna

Jos virhe on vähäinen voi Palkeet tehdä korjauksen kirjanpitoyksiköltä saadun ohjeen mukaisesti. Ohje viedään laskutusraportin liitteeksi sähköiseen arkistoon (Handi).

Palkeet tai kirjanpitoyksikkö toimittaa laskuaineistot Postille, joka välittää laskut asiakkaille. Posti lähettää Palkeille tai kirjanpitoyksikölle raportin vastaanottamastaan laskuaineistosta. Palkeet tai kirjanpitoyksikkö täsmäyttää raportilla olevat laskujen kappalemäärät ja laskunumerot laskutettuun aineistoon. Jos laskujen välityksessä on ilmennyt virheitä, Palkeet selvittää ja korjaa virheet yhteistyössä kirjanpitoyksikön kanssa. Jos laskuaineisto on toimitettu suoraan kirjanpitoyksiköstä Postille, vastaa kirjanpitoyksikkö virheen selvittämisestä.

Posti muodostaa laskuaineistosta visuaaliset kuvat ja välittää laskut edelleen vastaanottajille. Posti palauttaa laskujen arkistoaineiston (laskun kuva ja siihen liittyvät liitteet sekä Finvoice.xml) sähköiseen arkistoon (Handi). Palkeet tarkastaa, että sähköiseen arkistoon on siirtynyt laskutusraportin mukaiset laskujen kuvat.

Tämän jälkeen Palkeet voi hyväksyä Valtiokonttorin antaman määräyksen Tositteiden hyväksyminen palvelukeskuksessa mukaisesti sähköisessä laskujen kierrätysjärjestelmässä kierrossa olevan laskuluettelon liitteineen (kirjanpidon tosite). Tässä hyväksymisellä tarkoitetaan kirjanpidon tiliöinnin ja sitä edeltäneen prosessin oikeellisuuden varmistamista
. Tositetta ei kierrätetä erillisessä asiatarkastuksessa, vaan tositteen hyväksyjä vastaa myös siitä, että asiakirja, joka todentaa muun kuin talousarviomenon, on asiallisesti ja numerollisesti oikea.

3.10 Laskutettava minimieuromäärä

Valtion maksuperusteasetuksen (211/1992) 1 §:n mukaan suoritteen omakustannusarvoon eli suoritteen tuottamisesta aiheutuneisiin kokonaiskustannuksiin luetaan suoritteen tuottamisesta aiheutuvien erilliskustannusten lisäksi suoritteen tuottamisen aiheuttama osuus hallinto-, toimitila- ja pääomakustannuksista sekä muista valtion viranomaisen yhteiskustannuksista.

Asiakkaan asioidessa kirjanpitoyksikön kassapalvelupisteellä, korvaus suoritteen luovuttamisesta peritään luovutuksen yhteydessä. Kirjanpitoyksikön tulee kassapalvelupisteissä huomioida mahdollisuus ottaa vastaan korttimaksuja.

Valtiokonttori suosittelee, että pienin laskutettava erä on 10 euroa, jolloin laskutuksesta aiheutuvat kustannukset tulevat katetuksi. Lisäksi kirjanpitoyksikköjen on hyvä selvittää mahdollisuuksia korvata kassapalvelut ja myyntilaskutus kustannustehokkaammalla verkkomaksamisella.

3.11 Maksuehto

Maksuperusteasetuksen (211/192) 3 §:n mukaan maksu on suoritettava 14 päivän kuluessa siitä, kun lasku on toimitettu suoritteen tilaajalle tai suoritteen vastaanottajalle. Postitse toimitettu lasku katsotaan toimitetuksi tilaajalle tai vastaanottajalle seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun lasku on annettu postin kuljetettavaksi. Edellä olevan vuoksivaltion myyntilaskuilla tulee käyttää maksuehtoa 21 päivää, ellei erillislaissa, asetuksessa tai sopimusehdoissa muuta määrätä. Toki myös sopimusehtoja laatiessa on hyvä arvioida, miksi poikettaisiin annetusta maksuehto-ohjeistuksesta.

Muihin EU maihin lähetettävissä paperilaskuissa voidaan tarvittaessa soveltaa 30 päivän maksuehtoa. Lisäksi Euroopan ulkopuolelle kohdistuvassa paperilaskutuksessa voidaan tarvittaessa soveltaa pidempää maksuehtoa 60 päivää.

Valtion kirjanpitoyksikköjen välisillä laskuilla käytetään maksuehtoa 21 päivää.

4 Suoritusten käsittely

4.1 Suoritusten kohdistaminen ja viitenumero

Kaikissa valtion myyntilaskuissa on oltava viitenumero. Laskuissa on oltava lisäksi kehotus viitenumeron käytöstä maksamisen yhteydessä, esimerkiksi: ”Maksun yhteydessä käytettävä viitenumeroa.”. Viitenumero yksilöi maksutapahtuman ja mahdollistaa suoritusten konekielisen käsittelyn ja automaattisen kohdistumisen myyntireskontrassa. Viitenumeron ensimmäisinä merkkeinä tulee olla kirjanpitoyksikön tunnus.

Palkeet on luopunut RF-viitteen käytöstä Kieku-tietojärjestelmässä ja siirtynyt käyttämään kansallista pankkiviitettä myyntilaskutuksessa. Myös muiden kuin Kieku-tietojärjestelmää käyttävien kirjanpitoyksiköiden suositellaan siirtyvän kansallisen pankkiviitteen käyttöön, koska edelleen maksajien käytössä on järjestelmiä, jotka eivät pysty käsittelemään RF-viitettä. Lisäksi on todettu, että osa maksajista ei tunnista RF-viitettä pankkiviitteeksi, eikä siten merkitse viitettä laskua maksaessaan suoritukselle oikein.

Palkeet täsmäyttää myyntireskontraan kohdistuneet suoritukset pankin toimittamaan ja voi hyväksyä kirjanpitoyksikön puolesta tulotiliotteet, jos tiliotteella ei ole talousarviomenokirjauksia. Tässä hyväksymisellä tarkoitetaan kirjanpidon tiliöinnin ja sitä edeltäneen prosessin oikeellisuuden varmistamista. Tositteen kierrättämistä erillisessä asiatarkastuksessa ei suoriteta, vaan tositteen hyväksyjä vastaa myös siitä, että asiakirja, joka todentaa muun kuin talousarviomenon, on asiallisesti ja numerollisesti oikea.

Kohdistumattomat suoritukset kohdistetaan Palkeissa viivytyksettä, jos suoritus voidaan viitenumeron, maksajan ja summan perusteella kohdistaa oikealle laskulle. Kirjanpitoyksikön tulee selvittää epäselvät suoritukset siltä osin, kun Palkeet ei ole voinut selvittää suorituksen alkuperää.

Jos asiakas maksaa toistuvasti ilman viitenumeroa, tai asiakas ilmoittaa viitenumeron maksun viesti-kentässä, on häneen oltava yhteydessä, jotta voidaan varmistaa, mistä viitteettömänä maksaminen johtuu (järjestelmämuutokset yms.). Tavoitteena on saada asiakkaat käyttämään maksuissaan viitenumeroa ja merkitsemään sen suoritukseensa oikein.

4.2 Ylisuoritusten ja epäselvien suoritusten käsittely

Asiakkaan maksaessa enemmän kuin laskun loppusumman mukaisen määrän, palautetaan ylisuoritus asiakkaalle asiakkaan sitä erikseen pyytämättä, kun ylisuoritus on suurempi kuin 10 euroa ellei laissa tai asetuksessa erikseen toisin säädetä. Myyntireskontrassa palautettavaksi tiedettävä suoritus kirjataan lkp-tilille 26290011 (Muut lyhytaikaiset velat (T)). Enintään 10 euron ylisuoritukset palautetaan asiakkaalle vain pyydettäessä. Kieku-tietojärjestelmässä enintään 10 euron ylisuoritus ja perintäkulu kirjataan lkp-tilille 50000000 (Korot euromääräisistä saatavista). Muissa järjestelmissä lkp-tili voi olla tili, joka vastaa paremmin tuloa, esim. lkp-tili 39890000 (Muut tuotot).

Palkeet maksaa asiakkaille maksettavat palautukset ensisijaisesti asiakkaan pankkitilille. Palkeet selvittää asiakkaan pankkitilin numeron lähettämällä kirjallisen tiedustelun asiakkaalle, ellei kirjanpitoyksiköllä ole asiakkaan tilinumeroa tiedossa. Jos asiakas ei ilmoita tilinumeroa, tekee Palkeet suorituksen palautuksesta maksuosoituksen. Yritysasiakkaiden ja ulkomaalaisten asiakkaiden maksuosoituksia tehdessä voidaan käyttää 30 euron minisummarajaa, jos asiakkaan tilinumeroa ei ole saatu selville.

Asiakastietojen ajantasaisuus on edellytys sille, että maksuosoitukset pystytään toimittamaan asiakkaalle. Kirjanpitoyksikön tulee huolehtia asiakastietojensa ajantasaisuudesta. Jos ylisuoritusta ei pystytä palauttamaan asiakkaalle (maksaja ei ole ilmoittanut tilinumeroa ja maksuosoitusta ei lunasteta), kirjataan ylisuoritus muihin tuloihin lkp-tilille 39890000 (Muut tuotot).

Valtiokonttori on määrännyt erikseen ylisuoritusten palauttamista todentavien tositteiden hyväksymisestä määräyksessä Tositteiden hyväksyminen palvelukeskuksessa

Toistuvaislaskutuksessa ylisuoritus voidaan kirjata seuraavan laskun hyvitykseksi.

Pankit ovat kehittämässä sähköisiä palvelujaan ja tavoitteena on, että kirjanpitoyksikölle kuulumattomien suoritusten palauttaminen maksajalle voidaan toteuttaa pankille annettavalla palautuspyynnöllä. Maksujen palautus -toiminnallisuus on käytössä Danske Bankilla.

4.3 Alisuoritusten käsittely

Alisuoritukset kirjataan lkp-tilille 50000000 (Korot euromääräisistä saatavista). Maksuperusteasetuksen (211/1992) 4 §:n mukaan valtion viranomaisen on maksun perinnässä otettava huomioon perimisestä valtiolle aiheutuvat kustannukset ja perimisen todennäköinen onnistuminen. Laskulla on oltava tieto perimiskuluista, jotta perintä voidaan suorittaa. Viranomainen voi tarvittaessa valtion kokonaisedun huomioon ottaen luopua julkisoikeudellisten suoritteiden osalta vähäisen maksun perinnästä (Valtion maksuperusteasetus 6.3.1992/211 4 §). Jos avoimeksi jäänyttä osuutta maksusta ei peritä, on se poistettava myyntisaamisista.

5 Myyntireskontran hoito

5.1 Myyntisaamisten arvostaminen ja tileistä poistaminen

Kirjanpitoyksiköillä on velvollisuus varmistaa, että myyntisaamisissa on vain ajantasaiset ja perittävät saatavat. Talousarvioasetuksen (1243/1992) 66 c § pykälän ensimmäisen momentin mukaan saamiset tulee arvostaa nimellisarvoon, kuitenkin enintään todennäköiseen arvoonsa.

Palkeet tekee kirjanpitoyksikölle esityksen tileistä poistettavista saatavista. Saatava poistetaan tileistä, kun perintätoimista on luovuttu. Poistot tehdään sen jälkeen, kun kirjanpitoyksikkö luopuu saatavan perinnästä (esimerkiksi euromääräisesti pienet saatavat) tai kun ulosottovirasto on toimittanut estetodistuksen, eikä saatavaa haeta ulosoton passiivirekisteriin.

Kirjanpitoyksikkö voi myös oma-aloitteisesti toimittaa Palkeille päätökset tileistä poistettavista saatavista. Tileistä poistossa käytetään määrämuotoista lomaketta, joka on saatavissa Palkeiden Paletti-työtilan taloushallinnon lomakkeista. Tileistä poistoissa voidaan hyödyntää myös Kieku-tietojärjestelmän Fiori-näkymää, joka perustuu edellä mainittuun määrämuotoiseen lomakkeeseen.

Vanhentuneet saatavat tulee poistaa tileistä. Julkisoikeudellisten saatavien vanhentumisaika on pääsääntöisesti viisi vuotta eikä sen vanhenemista voi katkaista perintätoimenpiteillä. Yksityisoikeudellinen saatava voi vanhentua kahdella tapaa: yleisen tai lopullisen vanhentumisajan mukaan. Lisäksi vanhentumisaika voidaan katkaista esimerkiksi perintätoimenpiteillä. Lisätietoa saatavien vanhentumisajoista löytyy esimerkiksi Talous- ja velkaneuvonnan verkkosivuilta.

Tileistä poistamista koskevan päätöksen jälkeen tappio kirjataan siihen tuottojen ryhmään oikaisuksi, johon tuotto on alun perin kirjattu, ellei kirjanpitoyksiköllä ole talousarviossa momenttia, jolle tileistä poistot kirjataan. Edelliseen tilikauteen kohdistuvat poistot kirjataan kuluvan tilikauden tapahtumiksi, jos edellinen tilikausi on päätetty.

Tileistä poistojen osuus on huomioitava talousarvioehdotusta laatiessa. Tileistä poistamista ei saa jättää tekemättä esimerkiksi siitä syystä, että tileistä poistoihin ei ole riittävästi varauduttu, eikä niitä ole huomioitu budjetissa.

6 Saatavien valvonta ja perintä

6.1 Vapaaehtoinen perintä

Vapaaehtoisella perinnällä tarkoitetaan velkojan toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on saada velallinen vapaaehtoisesti suorittamaan erääntynyt saatava.

6.1.1 Maksuajan myöntäminen ja muut laskua koskevat tiedustelut

Viranomainen voi myöntää saatavalleen maksuaikaa. Maksuaikaa ei ilman lakisääteistä tai muuta perusteltua syytä tule myöntää yli vuodeksi. Maksuajasta ja sen ehdoista on sovittava kirjallisesti. Maksuajalta peritään vuotuista korkolain (633/1982) 12 §:ssä tarkoitetun viitekoron mukaista korkoa lisättynä kolmella prosenttiyksiköllä. Maksuajalta perittävä korko laskutetaan erikseen (ei sisälly Kieku-tietojärjestelmän viivästyskorkoajoon).

Kirjanpitoyksikön on määriteltävä Palkeiden kanssa tehdyssä palvelusopimuksessa Palkeiden oikeus maksuajan myöntämiseen. Myös muita laskua koskevia tiedusteluja voi kirjanpitoyksikkö sopia siirrettäväksi Palkeille.

Laskulla voi tarvittaessa olla sekä Palkeiden että kirjanpitoyksikön tiedot, mutta Valtiokonttori suosittelee, että vastuiden määrittelyssä pyritään siihen, että asiakas saa laskuun liittyvän neuvonnan yhdestä osoitteesta.

6.1.2 Maksumuistutus

Jollei valtiolle perittävää maksua suoriteta viimeistään eräpäivänä, on viranomaisen ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin maksun saamiseksi.

Palkeet lähettää maksumuistutukset asiakkaille niiden kirjanpitoyksiköiden osalta, joiden myyntireskontra on Palkeiden hoidossa. Jos maksumuistutusta ei saa kirjanpitoyksikön toiveesta lähettää, tähän on oltava hyvät perusteet. Tällöin laskulle on laitettava estokoodi reskontrassa:

• A = Perintälukitus
• B = Konkurssi
• C = Reklamaatio
• D = Passiiviperintä / Estetilitys
• E = Ei passiiviperintää / Estetilitys
• F = Velkajärjestely
• G =Yrityssaneeraus
• H = Tileistäpoisto
• I = Maksusuunnitelma (korollista maksuaikaa)
• J = Oikaisuvaatimus
• K = Tileistäpoistoesitys
• L = Valitus (hallintoprosessi)
• M = Maksukyvyttömyysrekisteri
• N = Hyvitettävä
• O = Ohjeistettu poikkeus
• Z = Manuaaliperintä

Jos reklamaatio saatavasta otetaan vastaan Palkeissa, Palkeet lisää saatavalle maksumuistutuskiellon ja siirtää asian kirjanpitoyksikön käsiteltäväksi viivytyksettä. Vastaavasti, jos reklamaatio otetaan vastaan kirjanpitoyksikössä, on reklamaatiosta välittömästi ilmoitettava Palkeisiin, jossa lisätään saatavalle maksumuistutuskielto.

Kaikille asiakkaille lähetetään erääntyneistä saatavista kaksi (2) maksumuistutusta. Viimeisessä muistutuksessa asiakkaalle tiedotetaan maksamatta jättämisestä aiheutuvista seurauksista.

6.1.3 Maksumuistutuksen perintäkulut laskulla

Valtion maksuperusteasetuksen (211/1992) 4 §:n mukaan valtion viranomaisen on maksun perinnässä otettava huomioon perimisestä valtiolle aiheutuvat kustannukset ja perimisen todennäköinen onnistuminen.

Laskulla on oltava maininta perintäkuluista. Perintäkulu on 5 euroa, ellei erityislainsäädännöstä muuta johdu. Maksukehotusmaksu ei tule myyntireskontraan saatavaksi laskulle, vaan maksukehotusmaksut kirjataan Palkeissa k lkp-tilille 50000000 (Korot euromääräisistä saatavista).

Perinnän kokonaiskuluille on saman kuluttajavelan osalta määrätty enimmäissummat perintälaissa (513/1999). Velkoja saa ylittää ne vain silloin, jos perintä on perustellusti ollut poikkeuksellisen vaikeaa.

6.1.4 Perintätoimiston maksuvaade

Jos kirjanpitoyksikkö käyttää liiketaloudellisten saatavien perintään perintätoimistoa, voi perintätoimisto lähettää kirjanpitoyksikön puolesta asiakkaalle kirjallisen maksuvaateen. Se on mahdollista lähettää kuluttajille vasta, kun maksumuistutuksen lähettämisestä on kulunut 14 päivää (laki saatavien perinnästä (513/1999) 5 §). Maksuvaateelle on lisäksi olemassa muita tietosisältövaatimuksia, kuten esimerkiksi maininta saatavan perusteista ja alkuperäisestä velkojasta.

Perintätoimeksiantoa koskee rajoitus: toimeksisaajan perittäväksi ei saa antaa sellaisia valtion saatavia tai lainvastaisen menettelyn vuoksi määrättyjä julkisoikeudellisia maksuseuraamuksia, jotka voidaan periä ulosottotoimin ilman tuomiota tai päätöstä siten kuin verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annetussa laissa säädetään (laki saatavien perinnästä (513/1999) 9 §).

Perintätoimiston maksuvaateesta voidaan periä kuluttajilta enintään saatavien perinnästä annetun lain (513/1999) mukaiset maksut.

6.1.5 Viivästyskorko

Valtion myyntilaskuilla käytetään viivästyskorkona korkolain (633/1982) 12 §:n mukaista viitekorkoa lisättynä korkolain (633/1982) 4 §:n mukaisella lisäkorolla, ellei erityislailla asiasta erikseen säädetä. Kieku-tietojärjestelmän viivästyskorkolaskutuksessa noudatetaan viiden (5) euron asiakaskohtaista minimisummarajaa.

Kieku-tietojärjestelmän viivästyskorkolaskutuksessa on siirrytty viivästyskorkojen etukäteishyväksyntään, jossa saataville muodostuneet viivästyskorot on hyväksytty jo osana saatavan laskutuksen hyväksyntää, eikä viivästyskorkoehdotuksia enää toimiteta kirjanpitoyksiköille tarkastettavaksi.

Kirjanpitoyksikköjen väliset laskut ovat normaaleja laskuja ja ne tulee maksaa ajallaan. Toistaiseksi kirjanpitoyksikköjen välisiä viivästyskorkoja ei peritä, mutta tilannetta seurataan ja tarvittaessa asiaa tarkastellaan myöhemmin uudelleen.

6.2 Oikeudellinen perintä

Oikeudellisella perinnällä tarkoitetaan oikeusteitse tapahtuvaa perintää. Tällöin velkojan tarvitsee hakea saatavalle täytäntöönpanoperuste eli oikeuden tuomio saatavan vahvistamiseksi. Saatavan vahvistamisen jälkeen velkoja voi hakea ulosottoteitse saatavan perimistä. Julkisoikeudelliset suoritteet ovat suoraan täytäntöönpanokelpoisia, eli ne voidaan siirtää suoraan ulosottoon.

Velallinen vastaa pääsääntöisesti oikeudellisen perinnän kustannuksista, jos velalle on olemassa peruste, eikä velallinen ole maksukyvytön. Velallisen osoittautuessa varattomaksi perinnän päätyttyä, jäävät kustannukset velkojan, eli kirjanpitoyksikön maksettavaksi. Oikeudelliseen perintään liittyvä kuluriski on siis viimekädessä velkojalla.

Kirjanpitoyksikkö on aina saatavan velkoja, Palkeet toimii ulosoton teknisenä välittäjänä. Kirjanpitoyksikön on ilmoitettava välittömästi Palkeisiin perinnän keskeyttämisestä tai jatkamisesta.

6.2.1 Alarajat oikeudelliseen perintään siirtymiselle

Ulosottoon siirretään saatavat, joiden suuruus on julkisoikeudellisten saatavien osalta vähintään 10 euroa ja muiden saatavien osalta vähintään 20 euroa. Kirjanpitoyksikkö voi määritellä korkeampia alarajoja saatavan ulosottoon siirtämiselle, jollei lainsäädännöstä muuta johdu. Alarajoja määriteltäessä voidaan ottaa huomioon myös täytäntöönpanotapa. Kirjanpitoyksikkö voi määritellä esimerkiksi, että kaikki ulosottoon siirrettävät alle 300 euron saatavat menevät suppeaan ulosottomenettelyyn ja rajan ylittävät normaaliin ulosottomenettelyyn. Summarajan määrityksessä on huomioitava ulosotosta aiheutuvat kustannukset ja täytäntöönpanotavan kohtuullisuus eli vaaditaanko myös pienien saatavien perinnässä velallisen omaisuuden realisointia. Jos saatavaa ei siirretä perintään, se tulee poistaa tileistä. Palkeet lisää asiakkaidensa perimättä jääneet saatavat oma-aloitteisesti esitykselle tileistä poistettaviksi saataviksi.

6.2.2 Julkisoikeudellinen saatava

Julkisoikeudellinen saatava on lakiin tai asetukseen perustuva saatava. Tällainen saatava voidaan siirtää suoraan ulosottoon maksumuistutuksen erääntymisen jälkeen. Ulosottohakemus laaditaan sähköisesti oikeushallinnon asiointipalvelussa tai hyödyntäen ulosottoliittymiä. Palkeet laatii asiakkaidensa osalta julkisoikeudellisten saatavien ulosottohakemukset.

• Hakemuksessa on ilmoitettava saatavan pääoma, viivästyskoron määräytyminen, koron laskemisen alkupäivä sekä muut mahdolliset viivästysseuraamukset. Lisäksi hakemuksessa on ilmoitettava säännös, johon saatavan suora ulosottokelpoisuus perustuu. Hakijan on myös valittava täytäntöönpanotapa.
• Normaali ulosotto:
  Ulosottoperuste, jossa on asetettu rahamääräinen maksuvelvoite, pannaan täytäntöön siten, että hakijan saatavan suorittamiseksi tarvittava määrä velalliselle kuuluvaa omaisuutta ulosmitataan. Ulosmitattu omaisuus muutetaan rahaksi ja saadut varat tilitetään velkojalle.
• Suppea ulosotto:
  Suppeassa ulosotossa voidaan ulosmitata toistuvaistulo tai veroennakon palautus sekä muu omaisuus, jota ei tarvitse muuttaa rahaksi.

Kieku-tietojärjestelmän julkisoikeudellisten saatavien perinnässä noudatetaan ns. perinnän etukäteishyväksyntää, jossa saatavien perintätoimenpiteet hyväksytään osana laskutuksen hyväksyntää.

6.2.3 Muut saatavat

Muiden kuin julkisoikeudellisten saatavien ulosottoon siirto vaatii täytäntöönpanoperusteen, eli käräjäoikeuden tuomion saatavien ulosottokelpoisuudesta. Asia tulee vireille haastehakemuksen toimittamisella tuomioistuimeen.

Suppea haastehakemus laaditaan oikeushallinnon sähköisen asiointipalvelun kautta. Käsittelyajat tuomioistuimissa vaihtelevat 1–6 kuukauteen.

Summaaristen (riidattomien) velkomusasioiden käsittely on keskitetty Ahvenanmaan, Helsingin, Itä-Uudenmaan, Kymenlaakson, Lapin, Oulun, Pirkanmaan, Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen käräjäoikeuksiin. Sähköinen asiointi tulee summaarisissa riita-asioissa pakolliseksi muille kuin omassa asiassaan toimiville yksityishenkilöille.

Haastehakemus on toimitettava käräjäoikeudelle käyttäen oikeushallinnon sähköistä asiointipalvelua tai tietojärjestelmäyhteyttä (Santra). Muulla tavalla toimitetut haastehakemukset jätetään normaalitapauksissa tutkimatta.

6.2.4 Laaja haastehakemus

Jos kirjanpitoyksikkö olettaa asian olevan riitainen, kirjanpitoyksikön on laadittava haastehakemus laajana. Kirjanpitoyksikön on laajassa haastehakemuksessaan ilmoitettava yksilöity vaatimus sekä seikat, joihin vaatimus perustuu. Vaatimus on esitettävä siten, että siitä selviää, mihin lopputulokseen tuomioistuimen on asiassa kantajan mielestä päädyttävä ja millä oikeudellisilla perusteilla tähän lopputulokseen tullaan.

Oikeudellisesti merkittävät asiat eli oikeustosiseikat on ilmoitettava siten, että tuomioistuimen jäsenet saavat selkeän kuvan tapahtumainkulusta sekä oikeudellisesti merkittävien faktojen olemassaolosta. Kantajan on myös ilmoitettava mahdollisimman tarkasti, mitä todisteita, esimerkiksi asiakirjoja tai henkilötodisteita, hän tulee vaatimustensa tueksi esittämään ja mitä näillä todisteilla pyritään näyttämään toteen. Haastehakemukseen on lisäksi liitettävä se sopimus, sitoumus tai muu kirjallinen todiste, johon kirjanpitoyksikkö vetoaa. Haastehakemuksessa on myös tehtävä vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta sekä selvitettävä, mihin tuomioistuimen toimivalta perustuu, jollei se muutoin käy ilmi haastehakemuksesta tai sen liitteistä.

Haastehakemuksessa on ilmoitettava tuomioistuimen nimi, asianosaisten nimet ja kotipaikat sekä heidän laillisen edustajansa tai asiamiehensä yhteystiedot sekä postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon asiaa koskevat kutsut, kehotukset ja ilmoitukset voidaan lähettää. Asianosaisten sekä todistajan tai muun kuultavan puhelinnumero ja muut yhteystiedot on myös soveltuvalla tavalla ilmoitettava käräjäoikeudelle. Jos kirjanpitoyksikkö ei tiedä vastaajan yhteystietoja, on kirjanpitoyksikön kuvattava, mitä se on tehnyt niiden selvittämiseksi. Jos jokin tieto myöhemmin muuttuu, kirjanpitoyksikön tulee viipymättä ilmoittaa siitä käräjäoikeudelle.

Haastehakemus on kirjanpitoyksikön nimenkirjoitusoikeuden omaavien henkilöiden (kaksi yhdessä) tai, jollei kirjanpitoyksikkö itse ole sitä laatinut, hakemuksen laatijan allekirjoitettava. Allekirjoittajien on samalla ilmoitettava ammattinsa ja asuinpaikkansa.

6.2.5 Suppea haastehakemus

Jos kirjanpitoyksikön asia koskee esim. tietyn määräistä saamista eikä asia kirjanpitoyksikön käsityksen mukaan ole riitainen, laaditaan haastehakemus suppeana.

Suppea haastehakemus laaditaan sähköisesti oikeushallinnon asiointipalvelun tai tietojärjestelmäyhteyden (Santra) kautta. Suppeassa haastehakemuksessa kirjanpitoyksikkö voi esittää vaatimustensa perusteeksi ainoastaan ne seikat, joihin vaatimus välittömästi perustuu. Asiat tulee kuitenkin ilmoittaa niin, että vastaaja voi antaa niihin vastauksen, ja että tuomioistuin voi antaa asiassa ratkaisun niiden pohjalta, jos vastaaja ei anna vastaustaan. Haastehakemuksessa on myös täsmällisesti yksilöitävä se sopimus, sitoumus tai muu kirjallinen todiste, johon kirjanpitoyksikkö vetoaa. Suppeassa haastehakemuksessa ei tarvitse ilmoittaa muita todisteita, kuin mitä haastehakemukseen on liitetty.

Palkeet laatii kirjanpitoyksikön puolesta haastehakemuksen käräjäoikeuteen riidattomien saatavien osalta.

6.2.6 Oikeudenkäyntikulut

Summaarisissa (riidattomat velkomusasiat) asioissa oikeudenkäyntikuluille on asetettu enimmäismäärät oikeusministeriön asetuksessa vastapuolen maksettavaksi tuomittavista oikeudenkäyntikuluista oikeudenkäymiskaaren (4/1734) 21 luvun 8 c §:ssä tarkoitetuissa asioissa, 3 §. Mikäli asia muuttuu riidalliseksi Palkeet ohjaa sen kirjanpitoyksikölle käsittelyyn.

Lisäksi käräjäoikeus perii asian käsittelystä oikeudenkäyntimaksun. Perintä- ja oikeudenkäyntikulut lisätään ulosotettavan velan pääomaan.

6.2.7 Ulosottohakemuksen laatiminen

Kirjanpitoyksikön tai Palkeiden saatua saatavan vahvistavan käräjäoikeuden tuomion, toimitetaan se hakemuksen liitteenä ulosottoon täytäntöönpanoa varten oikeushallinnon asiointipalvelun kautta. Ulosottohakemukseen ei tarvitse liittää tuomiota, jos haastehakemus on tehty oikeushallinnon sähköisen asiointipalvelun kautta. Yhdellä hakemuksella voidaan hakea ulosottoon useampaa saman asiakkaan erääntynyttä saatavaa. Julkisoikeudellisia saatavia voi yhdistäminen samalle hakemukselle, jos

• saatavat ovat samaa lajia
• vanhentuvat samaan aikaan
• pääoma ja liitännäiskustannukset liittyvät aina samaan hakemukseen.

Sähköisessä asiointipalvelussa voi tehdä kerrallaan vain yhtä tuomiota koskevan ulosottohakemuksen. Ulosottoa voi myös hakea sähköisesti tietojärjestelmähakijana. Palkeet on toteuttanut liittymän Kieku-tietojärjestelmän myyntireskontrasta ulosottoon julkisoikeudellisten saatavien ulosottohakemusten käsittelemiseksi.

6.3 Passiivirekisteri

Jos velalliselta ei löydetä ulosmitattavaa omaisuutta tai tuloa, ulosottoasian vireilläolo päättyy normaalisti varattomuustodistuksen antamiseen. Velkoja voi kuitenkin pyytää, että mahdollisen varattomuus- tai varattomuus- ja tuntemattomuusesteen jälkeen hänen saatavansa merkitään passiivirekisteriin.

Passiivirekisterissä olevassa asiassa ei tehdä aktiivisia perintätoimia eikä asia rekisteröinnin aikana ole ulosotossa vireillä. Jos velalliselle kuitenkin rekisteröintiajan kuluessa ilmaantuu ulosmitattavaa omaisuutta (esim. veronpalautus), se ulosmitataan sellaisen saatavan hyväksi, joka on passiivirekisterissä. Passiivirekisteröinti on voimassa kaksi vuotta estetodistuksen päivämäärästä.

Valtiokonttori suosittelee, että passiivirekisterimerkintää pyydetään vain tapauksissa, joissa ulosmitattava suoritus ylittää passiivirekisterisiirrosta aiheutuvat kulut vähintään 10 eurolla (passiivirekisteröinnin lisämaksu). Kirjanpitoyksikkö voi määritellä korkeamman rajan ulosottoasian passiivirekisteröinnille.

Suppean ulosoton yhteydessä velkoja ei voi hakea saatavansa passiivirekisteröintiä.

6.4 Perinnästä luopuminen

Valtion saamisen perinnästä luopuminen voi tapahtua sen jälkeen, kun on luotettavasti selvitetty, ettei saamista velallisen todetun varattomuuden tai muun siihen verrattavan syyn takia saada perittyä. Tämänkin jälkeen kirjanpitoyksikön on seurattava velallisen taloudellista asemaa ja jos tälle ilmaantuu varoja, ryhdyttävä perintätoimenpiteisiin. Seurantatoimenpiteet on mitoitettava suhteellisesti muun muassa saatavan suuruuden mukaan. Saatava, jonka perinnästä on luovuttu, on poistettava tileistä viivytyksettä.

6.5 Ulkomaan perintä

Jos kirjanpitoyksiköllä on perittävänä saatava, jossa velallinen asuu saatujen ja tarkistettujen tietojen mukaan ulkomailla, voidaan saatavan ulosotto laittaa ensin vireille Suomen ulosottolaitoksessa. Tällöin Suomen ulosottoviranomainen tutkii, onko vastaajalla mahdollisesti tuloa tai omaisuutta Suomessa, josta Suomen ulosottoviranomainen voi suorittaa ulosmittauksen.

Jos velalliselta ei löydy Suomesta ulosmitattavaa tuloa tai omaisuutta, ulosottovirasto palauttaa asian ulosoton esteellä. Palkeet toimittaa estepäätöksen edelleen kirjanpitoyksikölle jatkotoimenpiteitä varten. Kirjanpitoyksikkö tekee päätöksen, laittaako perinnän vireille ulkomaille vai tehdäänkö tileistä poisto. Jos perintä laitetaan vireille, on kirjanpitoyksikön velvollisuus olla yhteydessä paikalliseen ulosottoviranomaiseen.

Täytäntöönpano ulkomailla edellyttää pääsääntöisesti, että velkojan on haettava erillistä tuomion julistamista täytäntöönpanokelpoiseksi siinä maassa, missä velkatuomion täytäntöönpanoa haetaan. Myös täytäntöönpanomenettely tapahtuu täytäntöönpanon maan lainsäädännön mukaisesti.

EU-jäsenvaltioiden välisissä tilanteissa velkoja voi suoraan Bryssel I –asetuksen nojalla hakea täytäntöönpanokelpoisen asiakirjan täytäntöönpanoa velallisen asuinvaltion ulosottoviranomaisilta. Täytäntöönpanomenettelyyn sovelletaan sen valtion lakia, jossa täytäntöönpanoa haetaan. Lisäksi täytäntöönpanohakemus ja asiakirjojen on oltava käännettynä kyseisen valtion viralliselle kielelle.

Ulkomailta perittäessä on huomioitava kuluriski, koska hakija voi joutua vastaamaan kaikista täytäntöönpanon kustannuksista ja perintään liittyvien asiakirjojen virallisesta kääntämisestä. Lisäksi täytäntöönpanomaan lainsäädännön selvittäminen saattaa vaatia ylimääräisiä resursseja.