RRF-tukiväline Do No Significant Harm, ei merkittävää haittaa -periaate

Asiakirjan versiot

Ohje tukiviranomaiselle RRF-tukivälineen Do No Significant Harm, DNSH – ei merkittävää haittaa periaatteen noudattamiseen

1. Taustaa

Suomen kestävän kasvun ohjelmalla tuetaan hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua. Ohjelma vauhdittaa kilpailukykyä, investointeja, osaamistason nousua sekä tutkimusta, kehitystä ja innovaatioita. Kestävän kasvun ohjelman rahoitus tulee EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä (NextGeneration EU). Elpymisväline jakaantuu seitsemään ohjelmaan, joista Elpymis- ja palautumistukiväline (RRF) on kooltaan suurin. Jäsenvaltion on esitettävä kansallinen elpymis- ja palautumissuunnitelma (RRP), jotta se voi saada elpymis- ja palautumistukivälineen rahoitusta. Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelma on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa. ^[2]

EU:n elpymisvälineessä on vaatimus siitä, että mitkään toimenpiteet eivät saa aiheuttaa ympäristölle merkittävää haittaa. Tukivälineestä tuetaan ainoastaan hankkeita, joissa noudatetaan ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta (myöhemmin DNSH-periaate). Tarvittavasta todentavasta aineistosta määrätään toimenpiteittäin Suomen ja komission välisessä elpymis- ja palautumistukivälineen operationaalisia järjestelyjä koskevassa sopimuksessa. Valtiokonttorin tehtävä on varmistaa, että DNSH-periaatteen toteutumisesta raportoidaan ajantasaisesti ja riittävällä tarkkuudella, koska jokaisen jäsenvaltion on toimitettava maksupyynnössään erillinen dokumentaatio siitä, miten DNSH-periaatetta on noudatettu ja miten DNSH-arviointi on tehty. Nämä toimenpiteittäin vaaditut tiedot tallennetaan valtion yhteiseen hankesalkkujärjestelmään tai RRP-tietojärjestelmään ja toimitetaan komissiolle erillisen ohjeistuksen mukaisesti.

Komissio on julkaissut teknisen ohjeen ^[3] DNSH-periaatteen soveltamiseksi elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen mukaisesti. Tekninen ohje on tarkoitettu avuksi kansallisille viranomaisille, kun ne valmistelevat elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevassa asetuksessa tarkoitettuja elpymis- ja palautumissuunnitelmia. Ohjeessa on kuvattu käytännön esimerkkejä siitä, miten periaatteen noudattaminen olisi elpymis- ja palautumissuunnitelmissa osoitettava.

Suomen ympäristökeskus (myöhemmin SYKE) on kehittänyt kansallisella tasolla DNSH-arviointien ohjeistusta ja arviointien toteutuskaavioita erilaisten kestävän kasvun investointi- ja rahoitusohjelmista rahoitettavien hankehakujen tueksi ja taustamateriaaliksi rahoitusohjelmien vastuutahoille. Arviointimenetelmien kehittämisessä on kiinnitetty huomiota erityisesti Suomen kestävän kasvun ohjelmassa tunnistettuihin teollisuuden investointihankkeisiin sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeisiin. Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman hankkeiden lisäksi kehitettyjä arviointimenetelmiä voidaan soveltaen käyttää myös muissa DNSH-arviointeja edellyttävissä hankkeissa. SYKE:n raporttiin DNSH -periaatteen soveltamisesta Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman hankkeissa pääset tutustumaan
täältä.

Tämän ohjeen tarkoitus on varmistaa yhtenäiset käytännöt DNSH-periaatteen noudattamiseen ja DNSH-arvioinnin tekemiseen hallinnon sisäisissä uudistushankkeissa ja investoinneissa sekä silloin, kun tukiviranomaiset ohjeistavat hakijoita avoinna olevien rahoitusinstrumenttien hakuilmoituksissa ja arvioivat rahoitushakemuksen DNSH-periaatteen mukaisuuden rahoitushakemuksen käsittelyn yhteydessä. Tukiviranomaisen tulee itse toteutettavassa hankkeessa, eli hallinnon sisäisessä uudistushankkeessa ja investoinneissa sekä rahoitushakujen yhteydessä rahoitushakemusta ja rahoituspäätöstä käsitellessään varmistaa, että hanke ei ole DNSH-periaatteen vastainen ja todentaa käytetty arviointitapa rahoituspäätöksessä tai erillisellä dokumentilla.

2. Mitä DNSH -periaatteella tarkoitetaan?

RRF-asetuksen ^[4] mukaan tukivälineellä olisi tuettava toimia, jotka ovat kaikilta osin unionin ilmasto- ja ympäristönormien ja -painopisteiden ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU)2020/852 (9) 17 artiklassa tarkoitetun ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen, mukaisia. Kyseisessä artiklassa määritellään, mitä ”merkittävällä haitalla” tarkoitetaan luokitusjärjestelmäasetuksen kuuden ympäristötavoitteen kannalta.

Kunkin jäsenvaltion on osoitettava, että niiden suunnitelmiin sisältyvät toimenpiteet ovat DNSH-periaatteen mukaisia. Komissio on laatinut tätä varten haitantarkistuslistan ^[5], jonka tarkoituksena on helpottaa elpymis- ja palautumissuunnitelmiin liittyvien arviointien laatimista ja periaatteen noudattamisen osoittamista. Jäsenvaltioiden on käytettävä tarkistuslistaa DNSH-arviointinsa tukena todentaakseen, miten toimenpiteet täyttävät DNSH-periaatteen edellytykset. Komissio käyttää näitä tietoja arvioidessaan elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevassa asetuksessa vahvistettujen kriteerien mukaisesti, onko kukin elpymis- ja palautumissuunnitelman toimenpide DNSH-periaatteen mukainen ja millä tavoin.

3. Haitta-arvioinnin keskeiset periaatteet

Kaikissa haitta-arvioinneissa tulee huomioida seuraavat keskeiset periaatteet:

• toimenpiteen suorat ja ensisijaiset epäsuorat vaikutukset. ^[6]
• toimenpiteestä aiheutuvan toiminnan koko elinkaari. ^[7]
• arvioinnin tulisi kattaa sekä tuotanto- ja käyttövaihe että käytöstä poistovaihe – missä vaiheessa eniten haittaa odotetaankin aiheutuvan.
• toimenpiteitä, joilla edistetään (esim. teollisuuden, liikenteen ja rakennusten) nykyistä laajempaa sähköistämistä, pidetään ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaisina ilmastonmuutoksen hillitsemistä koskevan ympäristötavoitteen osalta. Tulee kuitenkin osoittaa, että toimenpiteet eivät aiheuta merkittävää haittaa viidelle muulle ympäristötavoitteelle. ^[8]
• jos tietylle taloudelliselle toiminnalle on olemassa teknisesti toteuttamiskelpoinen vaihtoehto, jonka ympäristövaikutukset ovat vähäiset, toimenpiteen kielteisiä ympäristövaikutuksia olisi arvioitava suhteessa vaihtoehtoon, jossa toimenpidettä ei toteuteta, ottaen huomioon toimenpiteen absoluuttinen ympäristövaikutus. ^[9] Toimenpiteen vaikutusta ei siis verrata jonkin toisen, olemassa olevan tai suunnitellun, toimenpiteen vaikutukseen, joka korvattaisiin kyseisellä toimenpiteellä.
• jos tietylle taloudelliselle toiminnalle ei ole teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoista vaihtoehtoa, jonka ympäristövaikutukset olisivat vähäiset, jäsenvaltiot voivat osoittaa, että toimenpiteestä ei aiheudu merkittävää haittaa noudattamalla parasta kyseisellä alalla saatavilla olevaa ympäristönsuojelun tasoa. Tällaisessa tapauksessa haittaa arvioitaisiin suhteessa alan parhaaseen ympäristönsuojelun tasoon. Tätä lähestymistapaa olisi sovellettava alakohtaisesti, eli olisi tutkittava kaikki kyseisellä alalla saatavilla olevat vaihtoehdot.

4. Miten DNSH-arviointi tehdään?

DNSH-arviointi tehdään kahdessa eri vaiheessa. DNSH-arvioinnissa varmistetaan, että jokainen elpymis- ja palautumistukivälineestä rahoitettava hanke on DNSH-periaatteen mukainen kaikkien kuuden ympäristötavoitteen osalta:

1. ilmastonmuutoksen hillintä
2. ilmastonmuutokseen sopeutuminen
3. vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
4. siirtyminen kiertotalouteen
5. ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
6. biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen.

Ensimmäisessä vaiheessa DNSH-arviointi tehdään yksinkertaistetussa muodossa, jonka perusteella tunnistetaan hallinnon sisäisen uudistuksen, investoinnin tai tukiviranomaisen rahoittaman hankkeen ympäristötavoitteet, joista laaditaan yksityiskohtainen haitta-arviointi. Toisessa vaiheessa yksityiskohtainen, tarkennettu haitta-arviointi perusteluineen tarvitaan niistä ympäristötavoitteista, joihin voi kohdistua merkittäviä vaikutuksia.

DNSH-arvioinnissa on huomioitava vaikutukset hankkeen kaikissa vaiheissa, sisältäen sekä hankkeen toteuttamisen että hankkeen tulosten soveltamisen välittömät ja välilliset ympäristövaikutukset DNSH-kriteeristön ympäristötavoitteiden toteutumiseen.

DNSH-arviointi on tehtävä yksinkertaisella arviointimenetelmällä myös euromääräisesti pienistä hankkeista, hankkeista, jotka eivät sisällä ympäristönäkökulmaa ja joista ei oleteta aiheutuvan merkittävää haittaa yhdellekään ympäristötavoitteelle sekä kaikista RRF-rahoitteisista hallinnon sisäisistä uudistuksista ja investoinneista. Niiden uudistusten ja investointien osalta ^[10], jotka eivät sisällä ympäristönäkökulmaa ja joista ei oleteta Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman liitteessä 3 esitetyn toimenpidekohtaisen haitta-arvioinnin mukaisesti aiheutuvan merkittävää haittaa yhdellekään ympäristötavoitteelle, tehdään toimenpiteelle kokonaisuudessaan (esim. P3C1R1) haitta-arviointi yksinkertaisella arviointimenetelmällä, joka voidaan räätälöidä toimenpiteen sisällön mukaisesti. Kaikissa edellä mainituissa tapauksissa DNSH-arvioinnissa on todettava kunkin ympäristötavoitteen osalta, ettei merkittävää haittaa aiheudu. Tällöin toimenpiteen/hankkeen voidaan osoittaa täyttävän riittävät DNSH-arviointiin liittyvät vaatimukset.

DNSH-periaatetta tulee noudattaa myös ostopalveluna toteutettaviin hankkeisiin. Hankintamenettelyissä tulee huomioida DNSH-periaatteen toteutuminen sisällyttämällä tarjouspyyntöön DNSH-periaatteeseen liittyvät erityisehdot, joihin perustuen tarjousten tekijöiden tulee sisällyttää tarjouksiinsa DNSH-arviointi. Tarjouspyyntöjen käsittelijä arvioi DNSH-arvioinnin ja kirjaa perustelut hankintapäätökseen. Myönnettäessä rahoitusta hankkeeseen, jossa tehdään hankintoja, DNSH-arviointi voidaan sisällyttää rahoituksen hakuvaiheeseen. Komission SWD-asiakirjan ^[11] liitteestä löytyy esimerkki DNSH-arvioinnin huomioimisesta tarjouskilpailussa. Liitteessä ko. asia on kirjattu toimenpiteen P1C4I1 ^[12] tavoitteisiin. Esimerkkejä tutkimusinfrastruktuurihankkeisiin liittyvien laitehankintojen DNSH-arvioinnin tekemiseen löytyy SYKEn raportista.

Mikäli komission ohjeistus DNSH-arvioinnin tekemisestä muuttuu, ohjetta tullaan jatkossa täsmentämään.

5. Haitta-arvioinnin vaiheet

Ensimmäinen vaihe on ns. yksinkertaistettu muoto. Mikäli ensimmäisessä haitta-arviointivaiheessa (kuva 1) on todettu, että toimenpiteellä tai hankkeella on mahdollisia haitallisia vaikutuksia, siirrytään tekemään toisen vaiheen yksityiskohtainen haitta-arviointi (kuva 2).

5.1 Yksinkertainen arviointimenetelmä tiettyjen toimenpiteiden osalta

Haitta-arviointi voidaan tehdä yksinkertaistetussa muodossa, kun toimenpiteellä tai hankkeella ei ole ennakoitavissa olevaa vaikutusta kaikkiin kuuteen ympäristötavoitteeseen tai joihinkin niistä tai vaikutus on merkityksetön. Tietyillä toimenpiteillä tai hankkeilla voi niiden ominaispiirteiden vuoksi olla yhteen tai useampaan ympäristötavoitteeseen vain rajallinen vaikutus. Näissä tapauksissa voidaan esittää kyseisten ympäristötavoitteiden osalta lyhyet perustelut ja keskittyä haitta-arvioinnissa niihin ympäristötavoitteisiin, joihin voi kohdistua merkittäviä vaikutuksia. Perusteluissa on mainittava mihin alla oleviin tapauksiin perustelu nojautuu.

• Toimenpiteellä ei ole ennakoitavissa olevaa vaikutusta tähän ympäristötavoitteeseen tai vaikutus on merkityksetön, kun otetaan huomioon toimenpiteen luonne ja sen suorat ja ensisijaiset epäsuorat vaikutukset sen elinkaaren aikana, joten sen katsotaan olevan DNSH-periaatteen mukainen tämän tavoitteen osalta.
• Toimenpiteellä on ilmastonmuutostavoitteiden edistämisen osalta 100 % kerroin, joten sen katsotaan olevan DNSH-periaatteen mukainen tämän tavoitteen osalta.
• Toimenpide edistää merkittävästi jotakin ympäristötavoitetta luokitusjärjestelmäasetuksessa tarkoitetulla tavalla, joten sen katsotaan olevan DNSH-periaatteen mukainen tämän tavoitteen osalta.

Alla olevassa kuvassa on esimerkki investoinnista, jonka DNSH-arvioinnin perusteluna on käytetty investoinnin merkityksetöntä tai vähäistä ennakoitavaa vaikutusta ympäristötavoitteisiin.

5.2 Yksityiskohtainen haitta-arviointi

Mikäli ensimmäisen vaiheen haitta-arvioinnissa todetaan, että toimenpiteellä tai hankkeella on mahdollisia haitallisia vaikutuksia, siirrytään tekemään toisen vaiheen yksityiskohtainen haitta-arviointi. Toisessa vaiheessa vastataan tarkistuslistan toisen osan kysymyksiin täsmentämällä niitä ympäristötavoitteita, joissa ensimmäisen vaiheen kohdalla on vastattu ”kyllä”. Toisessa arviointivaiheessa tarkistuslistan kysymyksiin vastataan ”ei” ja perustellaan vastaus.

Alla olevassa kuvassa on esimerkki uudistuksesta, jossa yhden ympäristötavoitteen osalta on todettu olevan mahdollisia haitallisia vaikutuksia.

Alla olevassa kuvassa on esimerkki, jossa on haitta-arvioinnin ensimmäisessä vaiheessa todettu yhden ympäristötavoitteen osalta mahdolliset haitalliset vaikutukset. Haitta-arvioinnin toisessa vaiheessa on perusteltu tämän ympäristötavoitteen osalta, ettei siitä aiheudu merkittävää haittaa.

Lisää esimerkkejä yksinkertaistetun muodon haitta-arvioinnista, yksityiskohtaisesta haitta-arvioinnista, erilaisten hanketyyppien haitta-arvioinnista sekä aputaulukoita haitta-arvioinnin tekemiseen on saatavilla komission teknisestä ohjeesta, Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman liitteestä 3 ja aiemmin mainitusta SYKEn raportista.

6. Tukiviranomaisen rooli DNSH-periaatteeseen liittyen

DNSH-arviointia tehtäessä on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, että DNSH-periaate ja arviointiin liittyvät vaatimukset ovat kytkettyinä tukiviranomaisten rahoitushakujen hakuilmoituksiin, rahoitushakemusten käsittelyyn, rahoituspäätöksen käsittelyyn sekä rahoitettujen hankkeiden valvonta- ja tarkastustoimiin. Prosessin on oltava aukoton ja tukiviranomaisen on pystyttävä todentamaan, miten DNSH-vaatimusten arviointi on toteutettu.

• Tukiviranomaisen on perehdyttävä syvällisesti oman hallinnonalansa DNSH-periaatteeseen liittyviin vaatimuksiin ja varmistettava rahoitushakemuksia käsittelevien henkilöiden osaaminen DNSH-arvioinnin toteuttamiseen liittyen.
• Tukiviranomaisten on ohjeistettava tuenhakijoita kussakin rahoitushaun hakuilmoituksessa riittävän aikaisessa vaiheessa DNSH-arviointiin liittyen.
• DNSH-arviointi on hyvä liittää osaksi hakemusvaihetta siten, että tuenhakija ottaa kantaa rahoitushakemuksen yhteydessä jokaiseen ympäristötavoitteeseen liittyvään kysymykseen ja kirjaa sille tarvittavat perustelut.
• Jos yksinkertaistettu haitta-arviointi ei riitä, ja jokin tai useampi ympäristötavoite edellyttää lisäksi yksityiskohtaista haitta-arviointia, tuenhakijan tulee vastata kyseiseen ympäristötavoitteeseen koskevaan tarkentavaan kysymykseen ja kirjata sille perustelut.
• Tukiviranomaisen rahoitushakemuksen käsittelijän/rahoituspäätöksen esittelijän tulee ottaa kantaa tuenhakijan ympäristötavoitteista tehtyihin arvioihin ja kirjata rahoituspäätökselle tai erilliselle muistiolle perustelut. Mikäli tukiviranomainen tarvitsee lisätietoja oman arvionsa tai perustelunsa tekemiseen, pyydetään tuenhakijalta lisätietoja DNSH-arviointiin liittyen.
• Mikäli hankkeessa suunniteltu työ ei ole DNSH-periaatteen mukainen jonkin ympäristötavoitteen osalta, ei hanketta voida rahoittaa Suomen kestävän kasvun ohjelmasta. Rahoitushakemus voidaan tällöin hylätä tekemällä kielteinen rahoituspäätös (kts. komission poissulkemisluettelo, exclusion list).

Komission poissulkemisluettelo alaviitteineen on hyvä liittää osaksi hakuilmoitusta, sillä komissio on edellyttänyt tätä tietyissä tapauksissa.

Tukiviranomaisen on osana tuen käytön seurantaa ja valvontaa tallennettava tietojärjestelmäänsä tai tukiviranomaisen käytössä olevaan muuhun tietojärjestelmään DNSH-periaatteen toteutumisen arviointia koskevat tarvittavat tiedot sekä tukiviranomaisen itsensä toteuttamista hallinnon sisäistä uudistushankkeista ja investoinneista että tukiviranomaisen rahoittamista hankkeista. Kyseiset tiedot on ilmoitettava salassapitosäännösten estämättä Valtiokonttorille elpymis- ja palautumissuunnitelman toimeenpanon keskitettyä kansallista seurantaa ja valvontaa varten.

7. DNSH-arvioinnissa huomioitavat muut asiat

Rahoitusta myönnettäessä haitta-arviointiin liittyy oleellisena osana ns. komission poissulkemisluettelo, jolla luetellaan ne toimet, joita ei voida rahoittaa lainkaan sekä erilaiset hakukohtaiset kriteerit, jotka löytyvät Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman tekstiosuuksista.

7.1 Komission poissulkemisluettelo

Tukiviranomaisten on huomioitava rahoitushauissaan komission poissulkemisluettelon mukaiset toimet. Hanketta ei voida rahoittaa lainkaan, mikäli rahoitettava hanke sisältää komission poissulkemisluettelon mukaisia toimia.

• Seuraavat toimet ovat komission poissulkemisluettelon mukaisia:
• fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät toiminnot, mukaan lukien tuotantoketjun loppupään käyttö ^[14]
• EU:n päästökauppajärjestelmän mukaiset toiminnot, joiden ennustetut kasvihuonekaasupäästöt eivät alita asiaa koskevia vertailuarvoja ^[15]
• jätteiden kaatopaikkoja, polttolaitoksia ^[16] ja mekaanisia biologisia käsittelylaitoksia koskevat toiminnot ^[17]
• toiminnot, joissa jätteiden pitkän aikavälin loppukäsittely voi aiheuttaa haittaa ympäristölle

7.2 Hakukohtaisten kriteerien, tuen laskukertoimen ja tukitoimialakoodin huomioiminen DNSH-arvioinnissa

Suomen kestävän kasvun ohjelmaan on asetettu joissain uudistuksissa ja investoinneissa hakukohtaisia ilmastonmuutokseen ja digitaalisuuteen liittyviä kriteereitä, esim. vähähiilisen talouden edistämiseen sidottu kriteeri. Tukiviranomaisen on aina rahoitushakua avatessaan varmistuttava siitä, mitä hakukohtaista kriteeriä ja tuen laskukerrointa kussakin rahoitushaussa noudatetaan. Mikäli rahoitushaulle asetettu kriteeri ei täyty, suunniteltua toimenpidettä/hanketta ei voida rahoittaa, vaikka DNSH-arviointi täyttyisi. Komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (SWD) ^[18] liitteessä on listattuna kaikkien investointien ilmastonmuutokseen liittyviin tavoitteisiin myönnettävän tuen laskukerroin ja tukitoimialakoodi sekä digitaaliseen muutokseen myönnettävän tuen laskukerroin ja tukitoimialakoodi. Suomen kestävän kasvun ohjelman elpymis- ja palautumissuunnitelman liitteessä 3 oleviin DNSH-taulukoihin on kirjattu valmiiksi perustelutekstejä DNSH-arvioinnin tueksi.

Tukitoimialakoodi ja tuen laskukerroin varmistetaan myös RRF-asetuksen liitteeltä VI, jossa on lueteltu ilmastonseurantaan sovellettu menetelmä sekä tuen laskukerroin (0, 40 tai 100 %) ja liitteeltä VII, jossa on listattu myös digitaalisten toimien seurantaa koskeva menetelmä sekä tuen laskukerroin (0, 40 tai 100 %).

• Kun toimenpiteen tai hankkeen katsotaan edistävän jotakin kuudesta ympäristötavoitteesta niin merkittävästi, että sen kerroin on 100 %, sen katsotaan olevan
  kyseisen tavoitteen osalta DNSH-periaatteen mukainen.
• Jos toimenpiteellä tai rahoitettavalla hankkeella on ilmastomuutostavoitteiden edistämisen osalta 100 % kerroin, sen katsotaan olevan
  kyseisen tavoitteen (ilmastonmuutoksen hillitsemisen tai siihen sopeutumisen) osalta DNSH-periaatteen mukainen.
• Jos toimenpiteellä tai hankkeella on 100 % kerroin muiden kuin ilmastoon liittyvien ympäristötavoitteiden edistämisen osalta, DNSH-periaatetta katsotaan noudatetun
  kyseisen ympäristötavoitteen osalta (esim. vesi- ja meriluonnonvarat, kiertotalous, pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen tai biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit).

Kussakin tapauksessa on yksilöitävä ja perusteltava, mitä luokitusjärjestelmäasetuksen kuudesta ympäristötavoitteesta toimenpide tai hanke edistää. Näiden osalta on osoitettava, että toimenpide tai hanke ei aiheuta merkittävää haittaa muille ympäristötavoitteille.

Mikäli tuen laskukerroin on 40 %, tulee toimenpiteen tai hankkeen osalta antaa selvitys, siitä miksi toimenpide tai hanke on DNSH-periaatteen mukainen. Kun 40 % laskukertoimella olevalla toimenpiteellä tai hankkeella, ei ole ennakoitavissa olevaa vaikutusta tiettyyn ympäristötavoitteeseen tai vaikutus on merkityksetön tai kun toimenpide/hanke ”edistää merkittävästi” luokitusjärjestelmäasetuksen mukaisesti tiettyä ympäristötavoitetta, voidaan kyseisen ympäristötavoitteen osalta soveltaa yksinkertaistettua arviointia.

Alla olevassa kuvassa on esimerkki investoinnin haitta-arvioinnin ensimmäisestä osasta, jossa ympäristötavoitteen ’Ilmastonmuutoksen hillintä’ osalta toimenpide hyödyntää tukikoodia 032 Muut uusiutuvat energianlähteet, jonka ilmastomuutokseen liittyviin tavoitteisiin myönnettävän tuen laskukerroin on 100 %.

8. Miten tieto toimitetaan

Rahoitusta myöntäessään tukiviranomaiset varmistavat rahoituksen hakemisen yhteydessä DNSH-periaatteen toteutumisen ottamalla kantaa hakijan tekemään DNSH-arviointiin. Tukiviranomainen toimittaa DNSH-periaatteen varmennukseen liittyvät tiedot RRP-tietojärjestelmään joko rakenteisessa muodossa taulukkopohjaisina tietoina tai erillisellä liitteellä eli asiakirjapohjaisena tietona. Tiedot voidaan siirtää tukiviranomaisen omasta tietojärjestelmästä niiltä osin kuin se on mahdollista.

Hallinnon sisäisissä uudistus- tai investointihankkeissa ministeriön edustaja toimittaa DNSH-arviontiin liittyvät tiedot hankesalkkujärjestelmään rakenteisessa muodossa taulukkopohjaisina tietoina ja tarvittaessa täydentää tietoja todenne-osioon erillisellä asiakirjaliitteellä.

RRP-tietojärjestelmän ja hankesalkkujärjestelmän käyttämiseen on luotu erillinen ohje, jossa opastetaan tietokenttien täyttämiseen.

9. Tiedon oikeellisuus

Tukiviranomainen vastaa itse toteuttamiensa hankkeiden, eli hallinnon sisäisten uudistushankkeiden ja investointien tietojen oikeellisuudesta. Rahoituksen hakija vastaa rahoitushakemuksella ja tukiviranomainen rahoitus- ja/tai maksatuspäätöksellä annetun tiedon oikeellisuudesta. Tukia myöntävät tukiviranomaiset varmistavat kansallisen lainsäädännön mukaisesti, että tuki käytetään myöntämispäätöksen tukiehtojen mukaisesti sovellettavien EU:n ja kansallisten säädösten puitteissa. Tukiviranomaiset huolehtivat myös siitä, että vaaditut toimia ja tuensaajia koskevat tiedot ovat saatavilla tietojärjestelmissä.

10. DNSH-periaatteen ja arvioinnin valvonta

Valtiokonttori valvoo, että DNSH-arvioinnit on toteutettu asiamukaisella tasolla. Jos näissä tiedoissa on puutteita, Valtiokonttori ottaa yhteyttä tukiviranomaiseen puutteellisten tai virheellisten tietojen selvittämiseksi ja korjaamiseksi. Mikäli valvonnoissa käy ilmi, että tukea on myönnetty DNSH-periaatteiden vastaisesti, kyseinen hanke voidaan katsoa tukikelvottomaksi. Tällaisessa tilanteessa tulee ryhtyä korjaavien toimenpiteiden tekemiseen ja mahdollisiin takaisinperintäprosesseihin. Valtiokonttori voi tarvittaessa velvoittaa tukiviranomaisen korjaaviin toimenpiteisiin. Valtiokonttorilla on velvollisuus valvoa korjaavien toimenpiteiden täytäntöönpanoa ja todentaa korjaavat toimenpiteet komissiolle.

LIITE I

Haitantarkistuslista

1. Ilmoittakaa kunkin toimenpiteen osalta, mitkä seuraavista ympäristötavoitteista, jotka on määritelty luokitusjärjestelmäasetuksen 17 artiklassa (”Ympäristötavoitteille aiheutuva merkittävä haitta”), edellyttävät toimenpiteen yksityiskohtaista haitta-arviointia:

2. Vastatkaa kunkin toimenpiteen osalta seuraaviin kysymyksiin niiden ympäristötavoitteiden osalta, joiden on osassa 1 katsottu edellyttävän yksityiskohtaista arviointia:

(1) Luonnonvaroihin kuuluvat energia, materiaalit, metallit, vesi, biomassa, ilma ja maaperä.

(2) Tehottomuutta voidaan minimoida esimerkiksi lisäämällä huomattavasti tuotteiden kestävyyttä, korjattavuutta, päivitettävyyttä ja uudelleenkäyttömahdollisuuksia, tai vähentämällä huomattavasti resurssien käyttöä suunnittelun ja materiaalien valinnan avulla, helpottamalla käyttötarkoituksen muuttamista ja purkamista, erityisesti rakennusmateriaalien käytön vähentämiseksi ja niiden uudelleenkäytön edistämiseksi. Lisäksi voidaan siirtyä ”tuote palveluna” -liiketoimintamalleihin ja kiertotalouden mukaisiin arvoketjuihin, jotta tuotteiden, osien ja materiaalien hyödyllisyys ja arvo voidaan säilyttää korkeimmalla tasollaan mahdollisimman kauan. Tähän kuuluu myös vaarallisten aineiden pitoisuuksien huomattava vähentäminen materiaaleissa ja tuotteissa, myös korvaamalla ne turvallisemmilla vaihtoehdoilla, sekä ruokahävikin huomattava vähentäminen ruoan tuotannossa, jalostuksessa, valmistuksessa tai jakelussa.

(3) Lisätietoja kiertotaloustavoitteesta on luokitusjärjestelmäasetuksen johdanto-osan 27 kappaleessa.

(4) ’Epäpuhtauksilla’ tarkoitetaan ilmassa, vedessä tai maaperässä olevia aineita, tärinää, lämpöä, melua, valoa tai muita epäpuhtauksia, jotka voivat aiheuttaa haittaa ihmisten terveydelle tai ympäristölle.

(5) Luokitusjärjestelmäasetuksen 2 artiklan 16 kohdan mukaan ’hyvällä tilalla’ tarkoitetaan ”ekosysteemin osalta ekosysteemiä, jonka fysikaalinen, kemiallinen ja biologinen kunto tai fysikaalinen, kemiallinen ja biologinen laatu on hyvä, joka on itselisääntymis- tai itsekorjautumiskykyinen ja jossa lajien koostumus, ekosysteemin rakenne ja ekologiset toiminnot eivät ole heikentyneet”.

Keskeinen lainsäädäntö ja muu materiaali

RRF asetus: Euroopan Parlamentin ja Neuvoston asetus (EU) 2021/241, Elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta,
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32021R0241&from=FI

EU:n Taksonomia-asetus:
Euroopan Parlamentin ja Neuvoston asetus (EU) 2020/852, kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta,
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32020R0852&from=FI

Komission delegoitu asetus teknisistä arviointikriteereistä (EU) 2021/2139, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 täydentämisestä tekniset arviointikriteerit, joilla määritetään, millä edellytyksillä taloudellista toimintaa pidetään ilmastonmuutoksen hillintää tai ilmastonmuutokseen sopeutumista merkittävästi edistävänä ja aiheuttaako kyseinen taloudellinen toiminta merkittävää haittaa millekään muulle ympäristötavoitteelle, https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32021R2139&from=FI

Komission delegoitu asetus (EU C2021/2800), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 täydentämisestä vahvistamalla tekniset arviointikriteerit, joilla määritetään, millä edellytyksillä taloudellista toimintaa pidetään ilmastonmuutoksen hillintää tai ilmastonmuutokseen sopeutumista merkittävästi edistävänä ja aiheuttaako kyseinen taloudellinen toiminta merkittävää haittaa millekään muulle ympäristötavoitteelle, https://eur-lex.europa.eu/resource.html?uri=cellar:d84ec73c-c773-11eb-a925-01aa75ed71a1.0006.02/DOC_1&format=PDF

Komission tiedonanto Tekniset ohjeet ”ei merkittävää haittaa” -vaatimuksen soveltamiseksi Elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen mukaisesti (2021/C 58/01). Liitteet asiakirjaan https://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-6179-2021-ADD-1/fi/pdf

Laki Euroopan unionin elpymis- ja palautumistukivälineen hallinnoinnista valvonnasta ja tarkastuksesta 537/2022, https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2022/20220537

Elpymis- ja palautumissuunnitelma sekä siihen liittyvä ehdotus toimeenpanopäätöksestä:

Suomen kestävän kasvun ohjelma, Elpymis- ja palautumissuunnitelma sekä siihen liittyvä toimeenpanopäätös https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/163176/VN_2021_52.pdf?sequence=4&isAllowed=y

Suomen ympäristökeskuksen julkaisuja 3/2022,
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/339406/SYKEra_3_2022_DNSH_Suomen-elpymis-ja-palautumissuunnitelman-hankkeissa.pdf?sequence=1&isAllowed=y