Kirjanpitoyksiköt ja valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus
Rahanpesun estäminen sekä YK:n ja EU:n pakotelistojen huomioiminen valtion maksuliikkeessä
Valtion talousarviosta annetun asetuksen (1243/92) 40 §:n (1786/2009) mukaan Valtiokonttori antaa tarkempia määräyksiä kirjanpitoyksikköjen maksuliikkeen hoitamisesta ja antaa tarvittavat määräykset ja ohjeet maksuliikkeessä ja palkan laskennassa käytettävistä järjestelmistä.
Valtiokonttori on tänään antanut ohjeen rahanpesuun estämiseen ja EU:n sekä YK:n pakotelistojen huomioimiseen liittyvistä toimenpiteistä kirjanpitoyksiköissä.
Voimaantulo Tämä ohje tulee voimaan välittömästi
Lisätiedot Lisätietoja tähän ohjeeseen liittyvissä asioissa saa Valtiokonttorista puh. 0295 50 2000 tai sähköpostitse osoitteesta maksuliike (at) valtiokonttori.fi.
Toimialajohtaja Lasse Skog
Maksuliikepäällikkö Keijo Kettunen
Jakelu: Talouspäälliköt tai vastaavat
Kirjanpitoyksiköt/kirjaamo
Palkeet/kirjaamo
Tiedoksi: Valtiontalouden tarkastusvirasto
VM/Budjettiosasto
Yleistä
Laki rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä (444/2017) ( jäljempänä ”Rahanpesulaki”) koskee huolehtimisvelvoitteen osalta suoraan Tulli-, rajavartio-, vero- ja ulosottoviranomaisia sekä konkurssiasiamiestä, mutta myös muiden viranomaisten tulee ottaa huomioon rahanpesun estäminen toiminnassaan. Tuottamuksellisen rahanpesun rangaistavuus koskee kaikkia tahoja, myös viranomaisia ja niiden palveluksessa olevia virkamiehiä ja työntekijöitä.
Lisäksi valtion maksuliikettä ja siten kaikkien kirjanpitoyksiköiden maksuliikettä koskee niin sanottu pakotelaki (laki eräiden Suomelle Yhdistyneiden kansakuntien ja Euroopan unionin jäsenenä kuuluvien velvoitusten täyttämisestä (659/1967))
Tämän ohjeen tavoitteena on varmistaa, että kirjanpitoyksiköillä on riittävät keinot tunnistaa ja torjua epäilyttäviä varojensiirtoja ja asiakaskäyttäytymistä ja, että kirjanpitoyksiköt ovat tietoisia maksuliikkeeseen kohdistuvista pakotteista ja niiden velvoittavuudesta.
Kirjanpitoyksiköt eivät saa myötävaikuttaa rikollisten tai laillisuudeltaan epäilyttävien liiketoimien onnistumiseen, eikä kirjanpitoyksiköitä tule voida käyttää hyväksi suoraan tai välillisesti tällaisessa toiminnassa. Yhtä tärkeää on myös se, että kirjanpitoyksiköt ottavat huomioon Suomea velvoittavat EU:n ja YK:n” pakotteet maksuliikkeessään.
Rahanpesu
Rahanpesun estämisestä säädetään rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetussa Rahanpesulaissa.
Rahanpesulain tavoitteena on rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estäminen, paljastaminen ja selvittäminen sekä rikoksen tuottaman hyödyn jäljittäminen ja takaisinsaanti. Tavoitteen saavuttamiseksi laissa määriteltyjen tahojen tulee kiinnittää huomiota epäilyttäviin liiketoimiin ja ilmoittaa niistä keskusrikospoliisin yhteydessä toimivalle rahanpesun selvittelykeskukselle. Epäilyttävien liiketoimien havainnoinnissa korostuu asiakkaan tunteminen ja varojen alkuperän selvittäminen.
Rahanpesulaki koskee muun muassa finanssisektorin toimijoita kuten esimerkiksi pankkeja. Lain 9 luvun 5 § mukaan Tulli-, rajavartio-, vero- ja ulosottoviranomaisen sekä konkurssiasiamiehen on huolehdittava siitä, että sen toiminnassa kiinnitetään huomiota rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämiseen ja paljastamiseen sekä tehtäviensä hoidon yhteydessä ilmi tulleiden epäilyttävien liiketoimien tai terrorismin rahoittamisen epäilyn ilmoittamiseen rahanpesun selvittelykeskukselle. Jokainen yllä mainittu viranomainen voi itse päättää, miten edellä kuvattu huolehtimisvelvollisuus on tarkoituksenmukaisinta täyttää.
Vaikka valtion kirjanpitoyksiköt, huolehtimisvelvoitettuja kirjanpitoyksikköjä lukuun ottamatta, eivät ole Rahanpesulain tarkoittamia ilmoitusvelvollisia, rahanpesun estämisen velvollisuus koskee kaikkia kirjanpitoyksikköjä. Kirjanpitoyksiköillä tulee olla tarvittavat tiedot rahanpesun torjuntaan. Sitä edellyttävät myös valtion maksuliikkeen sopimuspankit, joita Rahanpesulaki suoraan koskee ja velvoittaa.
Kirjanpitoyksikön on myös syytä huomioida, että jos Suomen rahanpesun torjunta ei ole kansainvälisesti uskottavalla tasolla tällä voi olla merkitystä jopa Suomen arviointiin esimerkiksi luottoluokituksissa ja toiminnassa rahoitusmarkkinoilla.
Huolehtimisvelvoitteen piiriin kuuluvat kirjanpitoyksiköt
Huolehtimisvelvoitteen piiriin kuuluvan kirjanpitoyksikön tulee itse harkita, miten huolehtimisvelvoite on tarkoituksenmukaisinta täyttää. Kirjanpitoyksiköiden on hyvä tehdä riskiarvio tunnistaakseen erityisesti ne toiminta-alueet, joilla rahanpesun kannalta voi tulla esiin merkityksellistä tietoa. Näillä toiminta- alueilla työskentelevää henkilöstöä on myös koulutettava tuntemaan rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämistä ja selvittämistä koskevat säännökset.
Valtiokonttorin ja Hausin rahanpesua ja sanktiointia koskevan koulutuksen materiaali löytyy
täältä (Valtiokonttorin Tiimer-työtilasta Valtion maksuliike ja kassanhallinta/Maksuliike/Koulutus/rahanpesu ja pakotteet.).
Huolehtimisvelvoitteen ulkopuolelle jäävät kirjanpitoyksiköt
Vaikka rahanpesua koskeva laki ei suoraan koskekaan huolehtimisvelvoitteen ulkopuolella olevia kirjanpitoyksiköitä, koskee tuottamuksellisen rahanpesun rangaistavuus yleisesti kaikkia. On tärkeää, että kirjanpitoyksiköissä on riittävät keinot tunnistaa ja torjua epäilyttäviä varojensiirtoja ja asiakaskäyttäytymistä.
Tuottamukselliseksi rahanpesuksi voidaan tulkita toiminta, jossa henkilö, jolla voidaan olettaa olevan korkea tietotaso ja selonottovelvollisuus, ottaa vastaan rahanpesulain tarkoittamaa rahaa ja henkilöllä on ollut olosuhteet huomioiden painava syy suhtautua varojen alkuperään epäillen, vaikkei hänellä olisikaan ollut asiasta varmaa tietoa.
Kirjanpitoyksiköissä henkilöstöllä on ammattitaitonsa myötä korkea selonottovelvollisuus ja siten oltava riittävät keinot epäilyttävien tapahtumien tunnistamiseksi. Tämä koskee esimerkiksi taloushallinnossa työskenteleviä henkilöitä, jotka ottavat vastaan varoja asiakkailta tai muuten toimivat riskisiksi toiminta-alueiksi tunnistetuissa tehtävissä. Kirjanpitoyksiköt eivät voi myötävaikuttaa epäilyttävien liiketoimien onnistumiseen ja kirjanpitoyksiköitä ei tule voida käyttää hyväksi suoraan tai välillisesti tällaisessa toiminnassa. Näin ollen jokaisen kirjanpitoyksikön tulee tunnistaa ne kohteet, joissa rahanpesua voi tapahtua ja perehdyttää näillä alueilla toimivat henkilöt rahanpesulain asettamiin vaatimuksiin ilmoitusvelvollisuuksineen. Kirjanpitoyksiköissä riskialttiita toiminta-alueita, joilla epäilyttäviä liiketoimia voi tulla arvioitavaksi ovat käteisen rahan vastaanoton ohella ainakin sopimussuhteet, hankinnat, perintä ja asiakasmaksut.
Ilmoitusvelvollisuus
Viranomaisen on huolehdittava siitä, että tehtävien hoidon yhteydessä ilmitulleet epäilyttävät liiketoimet tai terrorismin rahoittamisen epäilyt ilmoitetaan rahanpesun selvittelykeskukselle tai poliisille. Huomioitava on, että velvoitteen täyttämiseksi kirjanpitoyksikön ei tarvitse arvioida sitä, täyttääkö viranomaisen tietoon tullut epäilyttävä liiketoimi tai määrätyn henkilön toiminta rahanpesun tai terrorismin rahoittamisen tai niiden esirikosten tunnusmerkistön. Arvioinnin tekee rahanpesun selvittelykeskus tai se poliisiyksikkö, jonne ilmoitus on tehty. Ilmoitus Rahanpesun selvittelykeskukselle tehdään sähköisesti ilmoitussoveluksen kautta osoitteessa:
https://ilmoitus.rahanpesu.fi/Home.
Ilmoituksen poliisille voi tehdä sähköisen asiointipalvelun kautta tai poliisin vihjepuhelimen kautta osoitteessa: https://poliisi.fi/vihjepuhelinluettelo.
Rahanpesuun liittyvät menettelyt otettaessa vastaan käteissuorituksia kirjanpitoyksiköissä
Valtiokonttori on antanut ohjeen Tilauksesta perintään -prosessin hyvistä
käytänteistä (VK/1267/00.00.00.01/2019). Ohjeen mukaan kirjanpitoyksiköiden tulee selvittää mahdollisuudet käteiskassojen korvaamisesta maksupäätteillä tai verkkokaupparatkaisulla.
Mikäli käteiskassoja pidetään ja käteissuorituksia otetaan vastaan, tulee käteissuorituksen vastaanottajan tunnistaa asiakas sekä selvittää käteisen rahan alkuperä tietyissä tapauksissa.
Asiakkaan tunnistaminen käteistapahtumien yhteydessä
Mikäli kirjanpitoyksikössä otetaan vastaan käteissuorituksia, jotka ovat suuruudeltaan 1000 euroa tai yli, tulee suorituksen vastaanottajan aina todentaa maksajan henkilöllisyys eli tunnistaa asiakas passista, henkilökortista tai suomalaisesta ajokortista. Olosuhteista johtuen myös muu selvitys henkilöllisyydestä voidaan hyväksyä, mikäli riittävällä ja tyydyttävällä tavalla voidaan varmistua maksajan henkilöllisyydestä. Henkilöllisyyden todentamisesta tulee jäädä pysyvä merkintä, josta ilmenee asiakirjan myöntäjä, myöntämispäivä ja voimassaolopäivä.
Muilta osin asiakkaan tunnistamisessa noudatetaan kirjanpitoyksiköiden toimialaan liittyvän sääntelyn vaatimuksia asiakkaan tunnistamisesta eri tilanteissa. Nämä vaatimukset voivat olla käteistapahtumia laajempia eli kattaa esimerkiksi kaikki maksutilanteet ja asiakassuhteet summista riippumatta.
Asiakkaan varojen alkuperän selvittäminen käteistapahtumien yhteydessä
Mikäli kirjanpitoyksikkö ottaa vastaan käteistä rahaa, tulee kirjanpitoyksikön rajata käteisen rahan vastaanotto enimmillään 1000 euroon/suoritus ilman luotettavaa selvitystä rahan alkuperästä. Tämä summaraja ei ole ainoa kriteeri rahan alkuperän selvittämisvaateelle, vaan tilannetta tulee arvioida myös toistuvien suoritusten kannalta; jos asiakas toistuvasti maksaa suorituksia juuri alle asetetun summarajan, on syytä varmistua varojen alkuperästä.
Luotettavaksi selvitykseksi varojen alkuperästä käy esimerkiksi kuitti, josta näkyy se, että asiakas on nostanut rahat pankista. Nostotosite ei voi olla kuitenkaan useampaa pankkipäivää vanhempi, jotta varmistutaan siitä, että kuittia ei käytetä useampaan kertaan rahanpesutarkoituksessa.
Tapauksissa, joissa asiakkaan rahojen taustaa ei voida luotettavasti selvittää ja aina, mikäli maksettava yksittäinen summa on yli 10 000 euroa, asiakasta tulee pyytää maksamaan suoritus pankin kautta tilisuorituksena tai kassatapahtumana. Pankilla on rahanpesulain mukaiset velvoitteet selvittää maksajan henkilöllisyys sekä rahojen tausta ja paremmat mahdollisuudet siihen kuin mitä kirjanpitoyksiköllä yksittäisissä tapauksissa. Se, että esimerkiksi yritysasiakas kertoo käteisen lähteeksi asiakkaittensa käteismaksut, ei riitä selvitykseksi, ellei vastaanottava kirjanpitoyksikkö tunne asiakkaansa liiketoiminnan laatua ja laajuutta. Kieltäytyessään vastaanottamasta käteissuoritusta, kirjanpitoyksikön tulee perustella asiakkaalle kieltäytyminen rahanpesulain säännösten kautta tulevalla velvoitteella tuntea rahan alkuperä.
Rahanpesuun liittyvät menettelyt otettaessa suorituksia vastaan pankkien välityksellä
Rahanpesua voi tapahtua myös pankkien kautta tulleiden suoritusten osalta. Lähtökohtaisesti vastuu pankkien kautta tulevien suoritusten osalta on pankilla itsellään. Kirjanpitoyksikön tulee kuitenkin kiinnittää huomiota ns. epäilyttäviin suorituksiin ja mikäli kirjanpitoyksikön saatavareskontra on Palkeiden hoidossa, tällöin Palkeiden, tulee kiinnittää huomiota ns. epäilyttäviin suorituksiin.
Tällaisia epäilyttäviä suorituksia voi olla esimerkiksi suoritukset, joille ei löydy avointa saatavaa reskontrasta (rahan palauttaminen auttaa mahdollisesti pesemään rahan) tai suomalaisen kansalaisen merkittävä euromääräinen suoritus on maksettu ulkomailta käsin ja vastaanottava kirjanpitoyksikkö ei tunne asiakastaan.
Pakotteiden noudattaminen
Kansallinen yleissäädös pakotteiden kansallisessa täytäntöönpanossa on laki eräiden Suomelle Yhdistyneiden kansakuntien ja Euroopan unionin jäsenenä kuuluvien velvoitusten täyttämisestä (659/1967) eli niin sanottu pakotelaki.
Lisäksi laki varjojen jäädyttämisestä terrorisimin torjumiseksi (325/2013) voi asettaa joitakin pakotteita, joilla on vaikutusta maksuliikkeelle.
Maksuliikettä koskevia pakotteita voivat asettaa myös USA sekä jotkut yksittäiset muut maat. Yksittäisten valtioiden asettamilla pakotteilla, USA.n pakotteita lukuun ottamatta, ei ole valtion maksuliikkeen kannalta juurikaan merkitystä.
Suomi valtiona ei noudata muita kuin EUn ja YK antamia pakotteita.
Laki varjojen jäädyttämisestä terrorisimin torjumiseksi (325/2013)
Lain nojalla voidaan jäädyttää sellaisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden varat, joita on syytä epäillä, joille vaaditaan rangaistusta tai jotka on tuomittu rikoslain mukaisesta terrorismirikoksesta. Päätöksen varojen jäädyttämisestä tekee Keskusrikospoliisi ja päätös on julkaistu Virallisessa lehdessä.
EU:n asettamat pakotteet
EU:n asettamat pakotteet koskevat EU:n jäsenmaita ja niitä Suomi on velvoitettu noudattamaan. Käytännössä EU:n pakotelistalle joutuneiden henkilöiden ja yhteisöjen EU:sta löytyvä omaisuus on jäädytettävä ja heidän kanssaan on kieltäydyttävä kaikenlaisista liiketoimista, maksuliike mukaan lukien.
YK:n asettamat pakotteet
YK:n asettamat pakotteet koskevat YK:n jäsenmaita ja niitä Suomi on velvoitettu noudattamaan. Käytännössä YK:n pakotelistalle joutuneiden henkilöiden ja yhteisöjen jäsenmaista löytyvä omaisuus on jäädytettävä, ja heidän kanssaan on kieltäydyttävä kaikenlaisista liiketoimista, maksuliike mukaan lukien.
USA:n asettamat pakotteet
USA katsoo pakotteidensa koskevan koko maailmaa, Suomi valtiona ei ole velvoitettu niitä noudattamaan. Maksuliikkeen kannalta tulee kuitenkin huomioida USA:n dollarin vahva asema maailmankaupassa ja maksuliikenteessä. Tästä johtuen suomalaiset pankit muiden pankkien joukossa joutuvat käytännössä noudattamaan USA:n asettamia pakotteita. Pakoteiden noudattaminen käytännössä pysäyttää maksuliikenteen USA:n pakotteiden kohteena olevalle henkilölle, yritykselle tai maalle. Vaikutukset ovat siten maksuliikkeen osalta rinnastettavissa EU:n ja YK:n asettamiin pakotteisiin.
Yksinomaan USA:n pakotteiden kohteena oleviin tapauksiin voidaan hakea ratkaisuja tapauskohtaisesti. joskin mahdollisuudet ovat rajalliset. Tällaisissa tapauksissa kirjanpitoyksikön tulee olla yhteydessä Valtiokonttoriin osoitteeseen: maksuliike (at) valtiokonttori.fi.
Pakotteiden kohteena olevien tahojen seuranta
Kirjanpitoyksiköiden ja siinä tapauksessa, että Palkeet hoitaa kirjanpitoyksikön lähtevän maksuliikkeen, Palkeiden tulee pyrkiä varmistamaan, että lähtevien maksujen saajat eivät ole YK:n tai EU:n pakotelistalla tai lähteviä varjoa ei koske laki varjojen jäädyttämisestä terrorisimin torjumiseksi. Valtiokonttori kehottaa kirjanpitoyksikköitä tai siinä tapauksessa, että Palkeet hoitaa kirjanpitoyksikön lähtevän maksuliikkeen, Palkeita ottamaan pakotelistat huomioon reskontria ja vastaavia järjestelmiä uusiessaan siten, että tarkistukset voidaan tehdä automaattisin menetelmin.
EU:n pakotteista löytyy lisätietoa osoitteesta:
https://www.sanctionsmap.eu/#/main ja Suomea koskevista pakotteista osoitteesta:
https://um.fi/etusivu.
USA:n pakotteista löytyy tietoa osoitteesta:
https://www.treasury.gov/about/organizational-structure/offices/Pages/Office-of-Foreign-Assets-Control.aspx.