Ohje RRF-rahoituksen yhteisten indikaattoritietojen keräämiseen

KohderyhmäValtio
DiaarinumeroVK/2114/2024-1
AsiakirjatyyppiOhje
Voimaantulopäivämäärä26.04.2022
Antopäivämäärä16.05.2024
YlläpitovastuuValtiokonttori
Versio Päivämäärä Muutos
1.6 16.05.2024 Lisätty REPowerEU-toimenpiteet sekä niihin liittyvät yhteiset indikaattorit. Poistettu toimenpide P1C3I1 listassa, jossa on lueteltu toimenpiteet, jotka eivät raportoi yhteisiä indikaattoreita (toimenpide on poistunut Suomen RRP-suunnitelmasta).
1.5 28.02.2024 Poistettu TEM toimenpiteestä P3C1R1 indikaattorin 7 raportoijista.
1.4 10.11.2023 Poistettu toimenpiteen P3C2R1 indikaattorin 10 raportoijista Opetushallitus.
1.3 1.3.2023 Täydennetty ohjetta indikaattori 6:n osalta tarkentamalla yrityksen määritelmää. Lisätty toimenpiteeseen P3C1I1 indikaattorin 11 raportoijaksi työ- ja elinkeinoministeriö. Poistettu toimenpiteen P3C4I2 indikaattorin 6 raportoijista Traficom, toimenpiteen P1C1I2 indikaattorin 2 raportoijista ympäristöministeriö, toimenpiteen P1C2I1 indikaattorin 9 raportoijista ympäristöministeriö, toimenpiteen P3C1R4 indikaattorin 11 raportoijista KEHA-keskus sekä toimenpiteen P3C1R4 indikaattorin 14 raportoijista KEHA-keskus.
1.2 25.1.2023 Poistettu toimenpide P1C4I2 indikaattorin 3 raportoinnista. Poistettu Suomen RRP-suunnitelmasta v. 2023 poistuvat toimenpiteet. Tarkennettu kappaletta 1.6. koskien raportoinnin kestoa. Selkeytetty liitteessä 1 olevia taulukoita. Tarkennettu indikaattorin 9 laskentametodia (liite 1)
1.1 25.7.2022 Kappaletta 1.4. täydennetty koskien raportoitavan tiedon erittelyä alaluokkiin. Kappaletta 1.5 täydennetty koskien todenneasiakirjojen liittämistä tilanteissa, joissa raportoitava arvo perustuu arvioon.
1.0 26.4.2022 Valmis ohje

 Taustaa

Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelma (RRP, Recovery and Resilience Plan) on Suomen kansallinen suunnitelma EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen (RRF) rahoituksen hyödyntämiseksi. Tämän ohjeen tavoitteena on, että ministeriöt, virastot ja laitokset toteuttavat Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman (RRP) toimenpiteisiin liittyvien yhteisten indikaattoreiden raportoinnin tarvittavalla ja yhdenmukaisella tavalla, mikä on edellytyksenä vaatimusten mukaisen raportoinnin toteuttamiseksi EU:lle RRF-asetuksen [2] mukaisesti. Yhteisten indikaattoreiden avulla seurataan ja arvioidaan RRF-tukivälineen yleistä tuloksellisuutta sekä yleisten ja erityisten tavoitteiden saavuttamista. [3]

Mitä yhteiset indikaattorit ovat?

Euroopan komissio ja EU:n jäsenmaat ovat yhdessä sopineet RRF-tukivälineen raportoinnissa käytettävistä yhteisistä indikaattoreista. Nämä on listattu alla olevassa taulukossa.

Yhteinen indikaattori

Mittari ja yksikkö

1

Säästöt primäärienergian vuotuisessa kulutuksessa

MWh/vuosi

2

Uusiutuvaa energiaa varten asennettu operatiivinen lisäkapasiteetti

MW

3

Vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuri (tankkaus- tai latauspiste)

Tankkaus- ja latauspisteet

4

Tulvien, metsäpalojen ja muiden ilmastoon liittyvien katastrofien torjuntatoimista hyötyvä asukasmäärä

Henkilöt

5

Sellaisten asuntojen lisämäärä, joilla on erittäin suuren kapasiteetin verkkoyhteys

Asunnot

6

Yritykset, jotka saavat tukea digitaalisten tuotteiden, palvelujen ja sovellusprosessien kehittämisessä tai käyttöönotossa

Yritykset

7

Uusien ja parannettujen julkisten digipalvelujen, -tuotteiden ja -prosessien käyttäjät

Käyttäjät/vuosi

8

Tuetuissa tutkimuslaitoksissa työskentelevät tutkijat

Vuotuinen työaika kokoaikaiseksi muutettuna

9

Tuetut yritykset (joista: pieniä (mukaan lukien mikroyritykset), keskisuuria, suuria)

Yritykset

10

Koulutukseen osallistuvien lukumäärä

Henkilöt

11

Työssä olevien tai työnhakuun osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Henkilöt

12

Uusien tai uudistettujen terveydenhuoltolaitosten kapasiteetti

Henkilöt/vuosi

13

Uusien tai uudistettujen lastenhoitopalvelujen ja koulutustarjonnan luokkahuonekapasiteetti

Henkilöt

14

Tukea saavien 15–29-vuotiaiden nuorten lukumäärä

Henkilöt

Komissio on laatinut kuvaukset [4] yhteisten indikaattorien sisällöstä ja ohjeet [5] niiden raportoinnista. Näiden pohjalta tehdyt indikaattorikohtaiset yhteenvetokuvaukset ovat liitteessä 1.

Suomen RRP-suunnitelman toimenpiteiden kytkeytyminen yhteisiin indikaattoreihin

Suomen RRP-suunnitelma rakentuu neljän pilarin pohjalle:

  • Pilari 1: Vihreä siirtymä tukee talouden rakennemuutosta ja hiilineutraalia hyvinvointiyhteiskuntaa
  • Pilari 2: Digitalisaation ja datatalouden avulla vahvistetaan tuottavuutta ja tuodaan palvelut kaikkien saataville
  • Pilari 3: Työllisyysasteen ja osaamistason nostaminen kestävän kasvun vauhdittamiseksi
  • Pilari 4: Sosiaali- ja terveyshuollon palvelujen saatavuuden vahvistaminen ja kustannusvaikuttavuuden lisääminen

Kukin pilari jakautuu toimenpiteisiin, joita ministeriöt, muut valtion virastot ja laitokset (myöhemmin tukiviranomainen) toteuttavat oman yksityiskohtaisemman toimintasuunnitelmansa mukaisesti. Toimenpiteet ovat luonteeltaan joko investointeja tai uudistuksia.

Suomen RRP-suunnitelman toimenpiteet tuottavat tietoa yhteensä 12 yhteiselle indikaattorille. [6] Yksi toimenpide voi liittyä useampaan kuin yhteen yhteiseen indikaattoriin ja yhdellä yhteisellä indikaattorilla voi siis olla siihen liittyviä useita eri tukiviranomaisen vastuulla olevia toimenpiteitä. On kuitenkin huomattava, että kaikille Suomen RRP-suunnitelman toimenpiteille ei ole tunnistettu raportoitavaa yhteistä indikaattoria. Liitteeseen 2 on listattu toimenpiteet, jotka eivät raportoi yhteisiä indikaattoreita.

Kuva 1: Yhteisten indikaattorien ja toimenpiteiden kytkökset yleisellä tasolla

Suomen RRP-suunnitelman toimenpiteiden linkittyminen yhteisiin indikaattoreihin on käyty läpi toimenpiteistä vastaavien ministeriöiden ja tukiviranomaisten kanssa ennen ensimmäistä yhteisten indikaattorien raportointikierrosta (helmikuu 2022). Lisäksi Euroopan komissio on kommentoinut Suomen ehdotusta toimenpiteiden indikaattoriraportoinnista.

Yhteisten indikaattorien seurantamittarit

Yhteisistä indikaattoreista raportoidaan kullekin indikaattorille määriteltyjä seurantamittareita (esim. MWh/vuosi, yritysten lukumäärä, henkilöiden lukumäärä). Seurantamittarit ovat joko varantotyyppisiä (stock) (yhteiset indikaattorit 1–5 sekä 12 ja 13) tai jatkuvia (flow) (yhteiset indikaattorit 6–11 sekä 14). Stock-mittarin arvo on lähtötilanteessa nolla ja seuraavilla raportointikausilla vertailuarvona käytetään edellisen raportointikauden arvoa (”Initially 0, subsequently adjusted to the achieved value of the previous reporting round”). Flow-mittarin arvo on lähtötilanteessa nolla ja seuraavilla raportointikausilla vertailuarvo nollataan (”Baseline 0, reset every reporting round”). Käytännössä jokaisella raportointikaudella raportoidaan siis vain raportointijaksolla tapahtunut arvon muutos.

Esimerkki 1 (varantotyyppinen mittari):

  • Yhteiseen indikaattoriin 3 (Vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuri) liittyvän toimenpiteen – julkinen liikennesähkön ja -kaasun lataus- ja tankkausinfrastruktuuri – tukitoimen kautta on 1.11.2023 otettu käyttöön ensimmäiset 15 suurjännitelaturia ja 1.3.2024 suurjännitelatureiden määrä on kasvanut yhteensä 27:ään.
  • Toimenpiteestä vastaava viranomainen raportoi 31.12.2023 yhteisen indikaattorin 3 arvoksi 15 ja 30.06.2024 yhteisen indikaattorin arvoksi 12.

Esimerkki 2 (jatkuva mittari):

  • Yhteiseen indikaattoriin 10 (Koulutukseen osallistuvien lukumäärä) liittyvä toimenpide – kyberturvallisuuskoulutus virkamiehille – alkaa 1.5.2022. Ensimmäiseen koulutukseen (5/2022) osallistuu 100 virkamiestä ja toiseen koulutukseen (09/2022) osallistuu 250 virkamiestä
  • Toimenpiteestä vastaava viranomainen raportoi 30.6.2022 yhteisen indikaattorin arvoksi 100 ja 31.12.2022 yhteisen indikaattorin arvoksi 250. (Huom! Koulutukseen osallistuneet pitää raportoida myös sukupuolen ja iän mukaan).

Mikäli raportoitavaa tietoa ei ole kerätty niin, että se pystyttäisiin jaottelemaan raportoitaviin alaluokkiin (esim. eri ikäluokkiin), niin tällöin on jaottelu tehtävä johonkin arvioon, tilastoon tai muuhun vastaavaan perustuen, ja käytetystä menetelmästä on liitettävä kuvaus raportoinnin yhteyteen.

Raportoinnissa käytettävät tietojärjestelmät

Suomen RRP-suunnitelman toimeenpanon seurantaan ja raportointiin käytetään kahta tietojärjestelmää:

  • Valtionkonttorin ylläpitämän
    RRP-järjestelmän avulla seurataan hankkeita, joissa tuki myönnetään tuensaajalle hankkeen toteuttamiseksi.
  • Valtion yhteisen
    hankesalkkujärjestelmän avulla seurataan tukiviranomaisen itse toteuttamia hankkeita, kuten hallinnon sisäisiä uudistuksia ja investointeja.
  • Toimenpiteitä, jotka sisältävät sekä tukimuotoista toimintaa että tukiviranomaisen itse toteuttamaa hallinnon sisäistä kehitys- ja uudistustoimintaa, seurataan RRP-järjestelmässä.

Tiedot yhteisten indikaattorien toteumista talletetaan edellä mainittuihin järjestelmiin tukimuodon mukaisesti.

Toteumatiedot raportoidaan kyseessä olevan raportointikauden arvoina kustakin indikaattorista annetun ohjeen mukaisesti. Mikäli raportointikauden arvo on nolla, tulee tästä antaa lyhyt selitys järjestelmässä olevaan kommenttikenttään. Lisäksi indikaattoriarvon raportoinnin yhteyteen on mahdollista liittää asiakirjoja, joilla kyseinen raportoitu arvo voidaan tarvittaessa todentaa. Mikäli todenneasiakirjoja ei liitetä raportoinnin yhteyteen, niin ne tulee pystyä toimittamaan pyydettäessä, esimerkiksi valvonnan tai tarkastuksen yhteydessä. Todenneasiakirja tulee liittää aina, kun raportoitu arvo perustuu arvioon. Tällöin todenneasiakirjassa kuvataan arviointimenetelmä, jolla arvioituun raportointiarvoon on päädytty.

RRP-tietojärjestelmän ja hankesalkkujärjestelmän käyttämiseen on luotu erillinen ohje, jossa opastetaan tietokenttien täyttämiseen. Järjestelmäohjeet ovat saatavilla Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman toimeenpano ja seuranta -palvelusivustolla (
Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman toimeenpano ja seuranta)

Kukin tukiviranomainen raportoi sen vastuulla oleville toimenpiteille kytketyistä yhteisistä indikaattoreista annettujen ohjeiden mukaisesti. Vastuuministeriöt tarkastavat tukiviranomaisen raportoimat tiedot. Valtiokonttori kokoaa yhteiset indikaattori -tiedot ja toimittaa ne valtiovarainministeriölle EU:lle tehtävää raportointia varten.

Suomen RRP-suunnitelman toimenpiteisiin liittyvät yhteiset indikaattorit ja vastuuviranomaiset sekä yhteisten indikaattorien raportointiohjeet ovat liitteessä 1.

Raportointiaikataulu

RRP-suunnitelman yhteisten indikaattorien edistymisestä raportoidaan Euroopan unionille kaksi kertaa vuodessa. Yhteisten indikaattorien päivittämistä koskeva raportointi tehdään vuosittain viimeistään 28.2. ja 31.8. Kullakin raportointikaudella raportoidaan 31.12. mennessä ja 30.6. mennessä toteutuneet yhteisten indikaattorien raportointikauden toteumat.

Jäsenmaiden yhteisten indikaattoreiden raportointi jatkuu koko RRF-tukivälineen toimeenpanon ajan. Rahoitetuilta hankkeilta tietoja kerätään hankkeen rahoituksen päättymiseen saakka. Viimeinen yhteisten indikaattorien raportointi EU:lle tehdään helmikuussa 2027.

Mihin tietoa käytetään?

Tiedot Suomen RRP-suunnitelman yhteisten indikaattorien toteumista toimitetaan Euroopan komissiolle, joka ylläpitää RRF-tukivälineen seurantaan perustettua elpymisen ja palautumisen tulostaulua. Tulostaulun tavoitteena on antaa läpinäkyvällä tavalla tiivistettyä tietoa jäsenmaiden RRP-suunnitelmien täytäntöönpanon edistymisestä. Tulostaulu on julkisesti saatavilla verkossa, ja sitä päivitetään kahdesti vuodessa jäsenvaltioiden puolivuosittain toimittamien raporttien perusteella.

Linkki tulostauluun:
https://ec.europa.eu/economy_finance/recovery-and-resilience-scoreboard/index.html

Kuka vastaa tiedon oikeellisuudesta?

Tukiviranomainen vastaa RRP-järjestelmään ja hankesalkkujärjestelmään talletettavan tiedon oikeellisuudesta. Valtiokonttori valvoo, että yhteisten indikaattoreiden raportointi on toteutettu asiamukaisella tavalla. Jos näissä tiedoissa on puutteita, Valtiokonttori ottaa yhteyttä tukiviranomaiseen puutteellisten tai virheellisten tietojen selvittämiseksi ja korjaamiseksi. Valtiokonttori voi tarvittaessa velvoittaa tukiviranomaisen korjaaviin toimenpiteisiin.

Liite 1: Ohjeet yhteisten indikaattorien raportoinnista

1. Säästöt primäärienergian vuotuisessa kulutuksessa

Kuvaus:

Tuettujen yksiköiden primäärienergian vuotuisen kulutuksen vähennys, joka on saavutettu tukivälineen toimenpiteistä saadulla tuella. Perustasolla tarkoitetaan primäärienergian vuotuista kulutusta ennen tukitointa, ja saavutettu arvo viittaa primäärienergian vuotuiseen kulutukseen tukitointa seuraavana vuonna.

Rakennusten osalta tukitoimet on dokumentoitava asianmukaisesti, jotta arvot voidaan laskea, esimerkiksi käyttämällä energiatehokkuustodistuksia tai muita seurantajärjestelmiä, joissa noudatetaan rakennusten energiatehokkuusdirektiivin* 10 artiklan 6 kohdassa esitettyjä kriteereitä. Yritysten prosessien osalta primäärienergian vuotuinen kulutus on dokumentoitava energiatehokkuusdirektiivin (2012/27/EU) 8 artiklan mukaisten energiakatselmusten tai muiden asiaankuuluvien teknisten eritelmien perusteella.

* 2010/31/EU, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EU) 2018/844

Julkisilla rakennuksilla tarkoitetaan viranomaisten ja voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen omistamia rakennuksia edellyttäen, että kyseiset yhteisöt pyrkivät yleisen edun mukaisiin tavoitteisiin, jotka liittyvät esimerkiksi koulutukseen, terveyteen, ympäristöön ja liikenteeseen. Esimerkkeinä voidaan mainita julkishallinnon, koulujen, sairaaloiden jne. rakennukset.

Raportoinnin ajankohta:

Tukitoimen valmistumisen ja energiatehokkuustodistuksen, energiakatselmuksen tai muun asiaankuuluvan teknisen eritelmän (yleiskuvauksessa määriteltyjen) antamisen jälkeen.

Laskentametodi:

Saavutettu arvo tulee laskea vähentämällä energiankulutus ennen toimenpidettä uudella todellisella energiankulutuksella toimenpiteen jälkeen. Kunnostetun yksikön energiansäästö lasketaan vain kerran, kun toimenpide on saatu päätökseen.

Mittari:

MWh/vuosi (tyyppi: stock)

Indikaattoriin liittyvät toimenpiteet ja tukiviranomaiset:

Toimenpidekoodi

Toimenpide

Tukiviranomainen

P1C2I2

Teollisuuden prosessien suora sähköistäminen ja vähähiilistäminen

Työ- ja elinkeinoministeriö

2. Uusiutuvaa energiaa varten asennettu operatiivinen lisäkapasiteetti

Kuvaus:

Lisäkapasiteetti, joka on asennettu uusiutuvaa energiaa varten tukivälineen toimenpiteistä saatavan tuen ansiosta ja joka on operatiivinen (eli liitetty tarvittaessa verkkoon ja täysin valmis tuottamaan tai jo tuottaa energiaa). Raportointikaudella raportoidaan se lisäkapasiteetti, joka otettu käyttöön edellisellä raportointikaudella raportoidun lisäksi.

Indikaattori on kerättävä ja raportoitava erikseen

i) uusiutuvan energian tuotantokapasiteetin ja

ii) vedyn tuotannon elektrolyysikapasiteetin osalta.

Tuotantokapasiteetilla tarkoitetaan ”sähköntuotannon maksiminettokapasiteettia” Eurostatin määritelmän* mukaan.

* Enimmäisteho, joka voidaan toimittaa jatkuvasti verkkoon antopisteestä, kun koko laitos on toiminnassa (sen jälkeen, kun otettu huomioon sähkönsyöttö laitoksen omakäyttölaitteisiin sekä häviöt muuntajissa, joiden katsotaan olevan erottamaton osa laitosta)

Uusiutuvalla energialla tarkoitetaan uusiutuvista, muista kuin fossiilisista lähteistä peräisin olevaa energiaa eli tuuli- ja aurinkoenergiaa (aurinkolämpö ja aurinkosähkö) sekä geotermistä energiaa, ympäristön energiaa, vuorovesi- ja aaltoenergiaa ja muuta valtamerienergiaa, vesivoimaa sekä biomassaa, kaatopaikoilla ja jätevedenpuhdistamoissa syntyvää kaasua ja biokaasua (katso direktiivi 2018/2001). Indikaattorissa on otettava huomioon myös vedyn tuotannon elektrolyysikapasiteetti, joka on luotu tukivälineen toimenpiteistä saatavalla tuella.

Mittari:

MW (tyyppi: stock)

Arvojen raportoinnissa mittarin mukaisina yksikköinä tulee käyttää Eurostatin menetelmää*.

*
https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php?title=Glossary:Tonnes_of_oil_equivalent_(toe)

Indikaattoriin liittyvät toimenpiteet ja tukiviranomaiset:

Toimenpidekoodi

Toimenpide

Tukiviranomainen

P1C1I2

Investoinnit uusiin energiateknologioihin

Työ- ja elinkeinoministeriö

P1C2I1

Vähähiilinen vety sekä hiilidioksidin talteenotto ja hyödyntäminen

Työ- ja elinkeinoministeriö

Innovaatiorahoituskeskus Business Finland

P1C1I3

Ahvenanmaan investointi- ja uudistuskokonaisuus

Ahvenanmaan maakuntahallitus

P5C1I1

Investoinnit puhtaaseen siirtymään

Työ- ja elinkeinoministeriö

P5C1I3

Merituulivoima Ahvenanmaalla

Ahvenanmaan maakuntahallitus

3. Vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuri (tankkaus- tai latauspisteet)

Kuvaus:

Tukivälineen toimenpiteillä tuettujen puhtaiden ajoneuvojen (uusien tai parannettujen) tankkaus- tai latauspisteiden lukumäärä. Raportointikaudella raportoidaan se määrä, joka otettu käyttöön edellisellä raportointikaudella raportoidun lisäksi.

Latauspisteellä tarkoitetaan rajapintaa, jolla voidaan ladata yksi sähkökäyttöinen ajoneuvo kerrallaan tai vaihtaa yhden sähkökäyttöisen ajoneuvon akku kerrallaan.

Tankkauspisteellä tarkoitetaan vaihtoehtoisen polttoaineen syöttämiseen tarkoitettua tankkauspalvelu-pistettä, joka koostuu joko kiinteästä tai liikkuvasta laitteistosta.

Vaihtoehtoisilla polttoaineilla tarkoitetaan polttoaineita tai voimanlähteitä, jotka ainakin osittain korvaavat fossiilisen öljyn lähteet liikenteen energiatoimituksissa ja joilla voidaan edistää liikenteen hiilestä irtautumista ja parantaa liikennealan ympäristönsuojelun tasoa ja jotka ovat direktiivin 2018/20013* mukaisia.

* Erityisesti direktiivin 2018/2001 29 artikla, jossa vahvistetaan biopolttoaineiden, bionesteiden ja biomassapolttoaineiden kestävyyskriteerit ja kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä koskevat kriteerit.

Indikaattoria koskevat tiedot on kerättävä ja raportoitava erikseen

i) latauspisteiden ja

ii) tankkauspisteiden osalta.

Osana jälkimmäistä iii) vedyn tankkauspisteet on ilmoitettava erikseen.

Raportoinnin ajankohta:

Tankkaus- ja latauspiste huomioidaan laskennassa heti kun se on toiminnassa (ts. se on tuotantovalmis tai tuotannossa).

Mittari:

Tankkaus- ja latauspisteiden lukumäärä jaoteltuna lataus-, tankkaus- ja vedyn tankkauspisteisiin (tyyppi: stock)

Indikaattoriin liittyvät toimenpiteet ja tukiviranomaiset:

Toimenpidekoodi

Toimenpide

Tukiviranomainen

P1C4I1

Julkinen liikennesähkön ja -kaasun lataus- ja tankkausinfrastruktuuri

Energiavirasto

4. Tulvien, metsäpalojen ja muiden ilmastoon liittyvien katastrofien torjuntatoimista hyötyvä asukasmäärä

Kuvaus:

Asukasmäärä alueilla, joilla rakennetaan tai parannetaan merkittävästi torjuntainfrastruktuuria (mukaan lukien vihreä infrastruktuuri ja luontoon perustuvat ratkaisut ilmastonmuutokseen sopeutumista varten) tukivälineen toimenpiteistä saatavalla tuella, jotta voidaan vähentää haavoittuvuutta tulville, maastopaloille ja muille ilmastoon liittyville luonnonriskeille (myrskyt, kuivuus, helleaallot).

Indikaattorin on katettava torjuntatoimenpiteet, jotka selkeästi sijaitsevat suuren riskin alueilla ja joilla torjutaan suoraan erityisiä riskejä, verrattuna yleisempiin toimenpiteisiin, joita toteutetaan kansallisella tai alueellisella tasolla. Tulvien osalta indikaattorin osalta on laskettava riskialttiiden asukkaiden määrä.

Mittari:

Henkilöiden lukumäärä (tyyppi: stock)

Indikaattoriin liittyvät toimenpiteet ja tukiviranomaiset:

Suomen RRP-suunnitelmassa ei ole tähän indikaattoriin liittyviä toimenpiteitä.

5. Sellaisten asuntojen lisämäärä, joilla on erittäin suuren kapasiteetin verkkoyhteys

Kuvaus:

Sellaisten asuntojen kokonaismäärä, joilla on pääsy erittäin suuren kapasiteetin verkkoihin kuten määritelty suuntaviivoissa ”BEREC Guidelines on Very High Capacity Networks (BoR (20) 165)”* ja joilla oli vain hitaammat yhteydet tai joilla ei ollut lainkaan internetyhteyttä ennen tukivälineen toimenpiteistä saatua tukea.

* Eurooppalaisen sähköisen viestinnän säännöstön (EECC) 2 artiklan 2 kohdassa määritellään tällä hetkellä käsite ”erittäin suuren kapasiteetin verkko” seuraavasti: ”Erittäin suuren kapasiteetin verkolla” tarkoitetaan joko sähköistä viestintäverkkoa, joka koostuu kokonaan valokuituelementeistä vähintään paikassa, jonne palvelu suoritetaan, olevaan jakelupisteeseen asti tai sähköistä viestintäverkkoa, joka pystyy tarjoamaan tavanomaisissa ruuhka-aikaolosuhteissa vastaavan verkon suorituskyvyn laskevan ja nousevan siirtotien kaistanleveyden, selviytymiskyvyn, virheisiin liittyvien parametrien sekä vasteaikojen ja niiden varianssin osalta.”

Siinä on otettava huomioon myös 5G-verkon kattavuus ja päivitykset gigabitin nopeuteen. Internet-yhteyksien parantumisen on oltava suora seuraus tukivälineen toimenpiteistä saatavasta tuesta. Indikaattorin yhteydessä otetaan huomioon asunnot, joilla on mahdollisuus päästä verkkoon, eikä todellista käyttöönottoa.

Asunnolla tarkoitetaan ”huonetta tai huoneistoa ja siihen liittyviä tiloja pysyvässä rakennuksessa tai siitä rakenteellisesti erotetussa osassa, joka (…) soveltuu yhden kotitalouden asuinkäyttöön ympäri vuoden ” (ks. komissio** (Eurostat)).

** https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php?title=Glossary:Dwelling

Indikaattorin yhteydessä ei lasketa mukaan yhteisasuntoja, kuten sairaaloita, vanhainkoteja, hoitokoteja, vankiloita, varuskuntia, uskonnollisia yhteisöjä, asuntoloita, työntekijöiden asuntoloita jne.

Mittari:

Asuntojen lukumäärä (tyyppi: stock)

Indikaattoriin liittyvät toimenpiteet ja tukiviranomaiset:

Toimenpidekoodi

Toimenpide

Tukiviranomainen

P2C1I1

Digitaalinen infrastruktuuri – Viestintäverkkojen laadun ja saatavuuden kehittäminen

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom

6. Yritykset, jotka saavat tukea digitaalisten tuotteiden, palvelujen ja sovellusprosessien kehittämisessä tai käyttöönotossa

Kuvaus:

Niiden yritysten [7] lukumäärä, jotka saavat tukea digitaaliteknologiaan perustuvien uusien tai merkittävästi parannettujen palvelujen, tuotteiden ja prosessien kehittämiseen tai käyttöönottoon tukivälineen toimenpiteistä saatavan tuen ansiosta. Tähän sisältyvät pitkälle kehittyneet digitaaliteknologiat*, kuten automaatio, tekoäly, kyberturvallisuus, lohkoketju, pilvi- ja reunainfrastruktuurit ja data-avaruudet, kvanttilaskenta ja suurteholaskenta. Merkittävillä parannuksilla tarkoitetaan ainoastaan uusia toimintoja.

* raportointi ei kuitenkaan rajoitu vain pitkälle kehittyneisiin digitaaliteknologioihin, vaan raportoinnissa huomioidaan kaikki digitaaliset tuotteet, palvelut ja sovellukset

Tiedot on sen vuoksi kerättävä erikseen

i) digitaaliteknologioiden ja -ratkaisujen kehittämiseen tukea saavista yrityksistä ja

ii) yrityksistä, jotka saavat tukea ottaakseen käyttöön digitaalisia ratkaisuja* palvelujensa, tuotteidensa tai prosessiensa muuttamiseksi.

* myös ulkopuolisen tuottajan tuottama digitaalinen ratkaisu

Tiedot kerätään myös yrityksen koon mukaan. Yritysluokitus (Komissio (Eurostat) suosituksen 2003/361/EY liitteen 2 ja 3 artiklan perusteella):

  • Pieni yritys, myös mikroyritys: 0-49 työntekijää ja itsenäistä ammatinharjoittajaa ja vuosiliikevaihto ≤ 10 MEUR tai tase ≤ 10 MEUR;
  • Keskisuuri yritys: 50-249 työntekijää ja itsenäistä ammatinharjoittajaa ja vuosiliikevaihto > 10 MEUR ≤ 50 MEUR tai tase yli 10 MEUR ≤ 43 MEUR;
  • Suuri yritys: 250 työntekijää ja itsenäistä ammatinharjoittajaa ja vuosiliikevaihto > 50 MEUR tai tase > 43 MEUR;

Jos jompikumpi kahdesta kynnysarvosta (työntekijät ja itsenäiset ammatinharjoittajat tai vuosiliikevaihto / tase) ylittyy, yritykset luokitellaan seuraavaksi suurempaan kokoluokkaan. Tuetun yrityksen koko määritetään tuen alussa.

Yritys lasketaan yhden kerran riippumatta siitä, kuinka monta kertaa se saa digitointiin tarkoitettua tukea tukivälineen toimenpiteiden kautta.

Mittari:

Kehittämistoimenpiteisiin ja parannustoimenpiteisiin tukea saavien yritysten lukumäärä yrityskoon mukaan. (tyyppi: flow)

Laskentametodi:

Yritys lasketaan mukaan siitä hetkestä, kun tuki myönnetään yritykselle. Yritys lasketaan mukaan yhden kerran toimenpidekohtaisesti, vaikka toimenpide kestäisi useita vuosia. Mikäli yritys saa tukea useasta tukivälinetoimenpiteestä, niin jokainen eri toimenpide lasketaan erikseen.

Tämä indikaattori on yhteisen indikaattorin 9 osajoukko, eli tässä indikaattorissa raportoidun arvon tulee olla pienempi kuin indikaattorissa 9 raportoitu arvo.

Indikaattoriin liittyvät toimenpiteet ja tukiviranomaiset:

Toimenpidekoodi

Toimenpide

Tukiviranomainen

P2C2I3

Kärkiteknologioiden (mikroelektroniikka, 6G, tekoäly ja kvanttilaskenta) vauhdittaminen

Innovaatiorahoituskeskus Business Finland

P3C4I1

Kasvun kiihdyttämisohjelma pienille yrityksille

RR-ELY-keskukset

P3C4I2

Kansainvälisen kasvun kärkialaohjelmat

Etelä-Savon ELY-keskus

Innovaatiokeskus Business Finland

P3C4I3

Kulttuuri- ja luovien alojen uudistumisen tuki

Business Finland Oy

Opetus- ja kulttuuriministeriö

P3C4I4

Matkailualan kestävyyden ja digitalisaation kasvun tukeminen

Business Finland Oy

7. Uusien ja parannettujen julkisten digipalvelujen, -tuotteiden ja -prosessien käyttäjät

Kuvaus:

Niiden digitaalisten julkisten palvelujen, tuotteiden ja prosessien käyttäjien lukumäärä, jotka on kehitetty tai joita on merkittävästi parannettu tukivälineestä tuettavilla toimenpiteillä. Merkittävillä parannuksilla tarkoitetaan ainoastaan uusia toimintoja.

Indikaattorin perustaso on 0 vain, jos digitaalinen palvelu, tuote tai prosessi on uusi.

Käyttäjillä tarkoitetaan tukivälineen toimenpiteistä saatavalla tuella hiljattain kehitettyjen tai parannettujen julkisten palvelujen ja tuotteiden asiakkaita sekä julkisen laitoksen henkilöstöä, joka käyttää tukivälineen toimenpiteistä saatavalla tuella hiljattain kehitettyjä tai merkittävästi parannettuja digitaalisia prosesseja

Kuvauksen tarkennus:

Riippuen palvelun luonteesta ja tavoitteista käyttäjä voi olla joko henkilö tai yhteisö.

Jos palvelu on kohdennettu yhteisöille, niin tällöin yhteisö lasketaan yhdeksi käyttäjäksi. Esimerkki: Jos tilinpäätöksen rekisteröintipalvelu on digitalisoitu, niin vain yhteisön kirjanpitäjä tai yhteisön kirjanpitotiimin edustaja lasketaan käyttäjäksi.

Jos palvelu on tarkoitettu helpottamaan työntekijöiden työtä yrityksessä, niin tällöin käyttäjiksi lasketaan yrityksessä palvelua käyttävät työntekijät. Esimerkki: Jos yrityksille tarjotaan digitaalinen palvelu viranomaisten kanssa järjestettäviä tapaamisia varten, niin kaikki palvelua käyttävät yrityksen työntekijät lasketaan käyttäjiksi.

Yrityksen kokoa ei huomioida laskennassa.

Mittari:

Käyttäjät/vuosi (tyyppi: flow)

Laskentametodi:

Raportoitaessa käyttäjiä useamman kerran vuodessa tulee raportointikaudella raportoida vain kyseessä olevan raportointikauden käyttäjät. Käyttäjät/vuosi lasketaan komission järjestelmässä.

Verkkopalvelua useita kertoja käyttävien käyttäjien laskemista ei katsota kaksinkertaiseksi laskennaksi.

Indikaattoriin liittyvät toimenpiteet ja tukiviranomaiset:

Toimenpidekoodi

Toimenpide

Tukiviranomainen

P2C2R1*

Huoneistotietojärjestelmän kehittäminen

Maamittauslaitos

P2C2R2

Elpymis- ja palautumissuunnitelman uudistusten ja investointien vaikuttavuuden ja läpinäkyvyyden tehostaminen kehittämällä tietojärjestelmiä, hallintoa, valvontaa ja tarkastusta

Valtiokonttori

P2C2I2

Datatalouden ja digitalisaation vauhdittaminen – Virtual Finland

Ulkoministeriö

P2C3I1

Kyberturvallisuuden siviilitaito

Liikenne- ja viestintäministeriö

P3C1R1

Pohjoismainen työvoimapalveluiden malli

KEHA-keskus

P3C1R3

Työ- ja koulutusperusteisen maahanmuuton sujuvoittaminen ja kansainvälisten rekrytointien helpottaminen

Työ- ja elinkeinoministeriö

Ulkoministeriö

Opetus- ja kulttuuriministeriö, Opetushallitus, Maahanmuuttovirasto,

Innovaatiorahoituskeskus Business Finland

P3C2I1

Jatkuvan oppimisen digitalisaatio-ohjelma

Opetus- ja kulttuuriministeriö

P4C1I4

Otetaan käyttöön sosiaali- ja terveydenhuollon digitaaliset innovaatiot

Sosiaali- ja terveysministeriö

P3C2I3

Osaamistason kohottaminen ja jatkuvan oppimisen uudistaminen sekä koulutuksen digitalisointi ja modernisointi, Ahvenanmaa

Ahvenanmaan maakuntahallitus

P4C1I5

Asiakaslähtöinen digitaalinen hoitotietojärjestelmä Ahvenanmaalla

Ahvenanmaan maakuntahallitus

* raportointi mahdollista aikaisintaan v. 2026

8. Tuetuissa tutkimuslaitoksissa työskentelevät tutkijat

Kuvaus:

Niiden tutkijoiden lukumäärä, jotka käyttävät suoraan toiminta-alallaan julkista tai yksityistä tutkimuslaitosta tai laitteistoa*, jolle myönnetään tukea tukivälineen toimenpiteiden kautta. Indikaattori mitataan vuotuisina kokoaikavastaavuuksina (FTE) laskettuna OECD:n Frascati-käsikirjassa 2015 esitetyn menetelmän mukaisesti.

* myös tuettavien yrityksien tutkimuslaitteistoa käyttävät yrityksen ulkopuoliset tutkijat, mikäli tietojen saaminen on mahdollista.

Tuella on parannettava tutkimuslaitosta tai tutkimusvälineiden laatua. Korvaavia laitteita, jotka eivät paranna laatua, samoin kuin ylläpitoa, ei oteta huomioon. Avoimia T&K-virkoja ei lasketa mukaan, ei myöskään T&K-toimintaan osallistuvaa tukihenkilöstöä (eli toimia, jotka eivät suoranaisesti liity T&K-toimintaan).

T&K-henkilöstön vuotuinen kokoaikavastaavuus määritellään T&K-toimintaan kalenterivuoden aikana tosiasiallisesti käytetyn työajan suhteena jaettuna yksilön tai ryhmän saman ajanjakson aikana tavanomaisesti tekemien työtuntien kokonaismäärällä. Sovitun käytännön mukaan henkilö voi tehdä enintään yhden kokoaikavastaavuuden (FTE) T&K-työtä puolivuosittain. Tavanomaisten työtuntien määrä määritetään normatiivisen/lakisääteisen työajan perusteella. Kokopäiväinen henkilö yksilöidään työsuhteen laadun, työsopimuksen tyypin (koko- tai osa-aikainen) ja sen perusteella, miten hän osallistuu T&K-toimintaan (ks. OECD:n Frascati-käsikirja 2015, luku 5.3).

Indikaattori on eriteltävä sukupuolen mukaan.

Mittari:

Vuotuinen työaika kokoaikaiseksi muutettuna sukupuolen mukaan jaoteltuna (tyyppi: flow)

Indikaattoriin liittyvät toimenpiteet ja tukiviranomaiset:

Toimenpidekoodi

Toimenpide

Tukiviranomainen

P2C2I3

Kärkiteknologioiden (mikroelektroniikka, 6G, tekoäly ja kvanttilaskenta) vauhdittaminen

Innovaatiorahoituskeskus Business Finland

P3C3I2

Vihreää siirtymää tukeva TKI-rahoituksen kokonaisuus – Avainalojen vauhdittaminen ja osaamisen vahvistaminen

Suomen Akatemia

P3C3I3

Vihreää siirtymää tukeva TKI-rahoituksen kokonaisuus – Avainalojen vauhdittaminen ja osaamisen vahvistaminen

Innovaatiorahoituskeskus Business Finland

P3C3I5

Innovaatio- ja tutkimusinfrastruktuurien edistäminen – Paikalliset tutkimusinfrastruktuurit

Suomen Akatemia

P3C3I6

Innovaatio- ja tutkimusinfrastruktuurien edistäminen – Kansalliset tutkimusinfrastruktuurit

Suomen Akatemia

P3C3I7

Innovaatio- ja tutkimusinfrastruktuurien edistäminen – Kilpailtu rahoitus innovaatioinfrastruktuureihin

Innovaatiorahoituskeskus Business Finland

P5C1I2

Vihreää siirtymää koskeva tutkimus ja kehitys

Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus ja työ- ja elinkeinoministeriö

9. Tuetut yritykset (joista: pieniä (mukaan lukien mikroyritykset), keskisuuria, suuria)

Kuvaus:

Indikaattoriin lasketaan mukaan kaikki yritykset, jotka saavat rahallista tai luontoissuorituksina annettavaa tukea tukivälineen toimenpiteiden kautta.

Yritys määritellään pienimmäksi oikeudellisten yksiköiden ryhmäksi, joka muodostaa sellaisen organisatorisen tavaroiden ja palvelujen tuotantoyksikön, joka on tietyssä määrin itsenäinen päätöksenteossaan erityisesti käytettävissään olevien voimavarojensa osalta ja joka harjoittaa yhtä tai useampaa toimintaa yhdessä tai useammassa paikassa. Yritys voi olla yksi ainoa oikeudellinen yksikkö. Oikeudellisia yksiköitä ovat oikeushenkilöt, jotka on sellaisiksi lainsäädännössä tunnustettu riippumatta niistä henkilöistä tai laitoksista, jotka omistavat ne tai ovat niiden jäseniä, kuten avoimet yhtiöt, kommandiittiyhtiöt, rajavastuuyhtiöt, osakeyhtiöt jne. Oikeudellisiin yksiköihin kuuluvat myös luonnolliset henkilöt, jotka harjoittavat taloudellista toimintaa itsenäisesti, kuten myymälän tai autokorjaamon omistaja tai pitäjä, asianajaja tai itsenäinen käsityötoiminnan harjoittaja (komissio (Eurostat)), neuvoston asetuksen (ETY) N:o 696/93 (15.3.1993) III jakson nojalla. Tätä indikaattoria varten yritykset määritellään voittoa tavoitteleviksi organisaatioiksi, jotka tuottavat tavaroita ja palveluja markkinoiden tarpeiden tyydyttämiseksi.

Indikaattoria koskevat tiedot on kerättävä ja raportoitava yrityksen koon mukaan. Tuetun yrityksen koko määritetään tuen alussa.

Yritysluokitus (Komissio (Eurostat) suosituksen 2003/361/EY liitteen 2 ja 3 artiklan perusteella):

Pieni yritys, myös mikroyritys:

  • 0-49 työntekijää ja itsenäistä ammatinharjoittajaa ja vuosiliikevaihto ≤ 10 MEUR tai tase ≤ 10 MEUR;

Keskisuuri yritys:

  • 50-249 työntekijää ja itsenäistä ammatinharjoittajaa ja vuosiliikevaihto > 10 MEUR ≤ 50 MEUR tai tase yli 10 MEUR ≤ 43 MEUR;

Suuri yritys:

  • 250 työntekijää ja itsenäistä ammatinharjoittajaa ja vuosiliikevaihto > 50 MEUR tai tase > 43 MEUR;

Jos jompikumpi kahdesta kynnysarvosta (työntekijät ja itsenäiset ammatinharjoittajat tai vuosiliikevaihto / tase) ylittyy, yritykset luokitellaan seuraavaksi suurempaan kokoluokkaan.

Mittari:

Yritysten lukumäärä yrityksen koon mukaan eriteltynä (tyyppi: flow)

Laskentametodi:

Yritys lasketaan mukaan siitä hetkestä, kun tuki myönnetään yritykselle. Jos tukimuoto on sellainen, että oikeus saada tukea raukeaa, mikäli hanketta ei ole toimeenpantu määräajassa, lasketaan yritys mukaan siitä hetkestä, kun tuki maksetaan yritykselle. Yritys lasketaan mukaan yhden kerran toimenpidekohtaisesti, vaikka toimenpide kestäisi useita vuosia. Mikäli yritys saa tukea useasta tukivälinetoimenpiteestä, niin jokainen eri toimenpide lasketaan erikseen.

Tämä indikaattori sisältää indikaattorissa 6 raportoidut arvot. Tässä indikaattorissa raportoidun arvon tulee olla suurempi kuin indikaattorissa 6 raportoitu arvo.

Indikaattoriin liittyvät toimenpiteet ja tukiviranomaiset:

Toimenpidekoodi

Toimenpide

Tukiviranomainen

P1C1I1

Energiainfrastruktuuri-investoinnit

Työ- ja elinkeinoministeriö

P1C1I2

Investoinnit uusiin energiateknologioihin

Työ- ja elinkeinoministeriö

P1C2I1

Vähähiilinen vety sekä hiilidioksidin talteenotto ja hyödyntäminen

Työ- ja elinkeinoministeriö

Innovaatiokeskus Business Finland

P1C2I2

Teollisuuden prosessien suora sähköistäminen ja vähähiilistäminen

Työ- ja elinkeinoministeriö

P1C2I3

Keskeisten materiaalien ja teollisuuden sivuvirtojen uudelleenkäyttö ja kierrätys

Innovaatiokeskus Business Finland

P1C3I2

Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelma

Ympäristöministeriö

Innovaatiorahoituskeskus Business Finland

P1C4I1

Julkinen liikennesähkön ja -kaasun lataus- ja tankkausinfrastruktuuri

Energiavirasto

P1C5I1

Peltojen kipsikäsittely ja ravinteiden kierrätys

Ympäristöministeriö

Varsinais-Suomen ELY-keskus

P2C1I1

Digitaalinen infrastruktuuri – Viestintäverkkojen laadun ja saatavuuden kehittäminen

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom

P2C2I3

Kärkiteknologioiden (mikroelektroniikka, 6G, tekoäly ja kvanttilaskenta) vauhdittaminen

Innovaatiokeskus Business Finland

P3C3I1

Vihreää siirtymää edistävä TKI-rahoituksen kokonaisuus – veturihankkeet

Innovaatiokeskus Business Finland

P3C3I3

Vihreää siirtymää tukeva TKI-rahoituksen kokonaisuus – Avainalojen vauhdittaminen ja osaamisen vahvistaminen

Innovaatiorahoituskeskus Business Finland

P3C3I4

Vihreää siirtymää tukeva TKI-rahoituksen kokonaisuus – Innovatiivisten kasvuyritysten tukeminen

Innovaatiokeskus Business Finland

P3C4I1

Kasvun kiihdyttämisohjelma pienille yrityksille

RR-ELY-keskukset

P3C4I2

Kansainvälisen kasvun kärkialaohjelmat

Etelä-Savon ELY-keskus

Innovaatiorahoituskeskus Business Finland

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom

P3C4I3

Kulttuuri- ja luovien alojen uudistumisen tuki

Opetus- ja kulttuuriministeriö

Business Finland Oy

P3C4I4

Matkailualan kestävyyden ja digitalisaation kasvun tukeminen

Business Finland Oy

P5C1I1

Investoinnit puhtaaseen siirtymään

Työ- ja elinkeinoministeriö

10. Koulutukseen osallistuvien lukumäärä

Kuvaus:

Indikaattorissa otetaan huomioon tukivälineen toimenpiteillä tuettuihin koulutustoimiin (ISCED 0-6, ISCED 7-8, aikuiskoulutus) ja koulutukseen (työn ulkopuolella annettava koulutus, työssä annettava koulutus, ammatillinen jatkokoulutus jne.) osallistuvien henkilöiden määrä, mukaan lukien osallistujat digitaalisia taitoja koskevaan koulutukseen.

Tiedot kerätään ja raportoidaan

i) koulutukseen osallistuvista ja

ii) lisäksi erikseen (sisältyy osana edellistä): digitaalisia taitoja koskevaan koulutukseen osallistuvista henkilöistä.

Digitaalisia taitoja koskevalla koulutuksella tarkoitetaan koulutusta kaikilla tasoilla ja se sisältää pitkälle erikoistuneet koulutusohjelmat digitaalisten asiantuntijoiden kouluttamiseksi (eli teknologiapainotteiset ohjelmat), opettajien koulutuksen, digitaalisen sisällön kehittämisen koulutustarkoituksiin ja asiaankuuluviin organisatorisiin valmiuksiin. Tämä sisältää myös digitaalisten perustaitojen parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä ja ohjelmia.

Mikäli koulutus tai koulutustoimi on ollut olemassa ennen tukivälineen käyttöönottoa ja sitä on parannettu tai kehitetty tukivälineen toimenpiteillä, niin vain ne henkilöt, jotka osallistuvat koulutukseen tukivälineestä saadun tuen jälkeen otetaan huomioon laskennassa.

Tiedot on myös eriteltävä sukupuolen ja iän (0–17, 18–29, 30–54, 55 tai enemmän) mukaan.

Osallistujat lasketaan, kun he aloittavat koulutuksen.

Mittari:

Henkilömäärä sukupuolen mukaan eriteltynä (tyyppi: flow)

Indikaattoriin liittyvät toimenpiteet ja tukiviranomaiset:

Toimenpidekoodi

Toimenpide

Tukiviranomainen

P2C3I2

Kyberturvallisuuden harjoitustoiminta

Liikenne- ja viestintäministeriö

P3C1I1

Työkyvyn, tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kehittäminen

Sosiaali- ja terveysministeriö

P3C2R1

Jatkuvan oppimisen uudistus

KEHA-keskus

Jotpa

P3C2I2

Koulutustason parantaminen lisäämällä aloituspaikkoja korkeakoulutuksessa

Opetus- ja kulttuuriministeriö

11. Työssä olevien tai työnhakuun osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Kuvaus:

Työttömät tai työelämän ulkopuolella olleet henkilöt, jotka ovat saaneet tukea elpymis- ja palautumistukivälineen toimenpiteistä ja jotka ovat työelämässä, myös itsenäisinä ammatinharjoittajina, tai jotka ovat olleet työelämän ulkopuolella kyseistä tukea saadessaan, ja jotka ovat vasta aloittaneet työnhaun välittömästi tuen saamisen jälkeen. Tämä käsittää seuraavat tapaukset:

  • henkilö, joka oli aiemmin työtön, saa tukea tukivälineestä ja siirtyy työelämään
  • henkilö, joka oli aiemmin työelämän ulkopuolella, saa tukea tukivälineestä ja siirtyy työelämään
  • henkilö, joka oli aiemmin työelämän ulkopuolella, saa tukea tukivälineestä ja siirtyy työttömäksi työnhakijaksi

”Työnhakuun ryhtyneiksi” katsotaan yleensä ilman työtä olevat, työhön käytettävissä olevat ja aktiivisesti työtä hakevat henkilöt ”työttömiä” koskevan määritelmän mukaisesti. Lisäksi huomioidaan henkilöt, jotka ovat rekisteröityneet työttömiksi työnhakijoiksi kansallisten käytäntöjen mukaisesti.

Henkilöt, jotka ovat ilmoittautuneet työnhakijoiksi julkiseen työvoimapalveluun, olisi aina laskettava mukaan, vaikka he eivät olisi välittömästi käytettävissä työhön.

Henkilö voidaan raportoida vain kerran raportointikauden aikana. Henkilö voidaan kuitenkin raportoida toisella raportointikaudella, jos hän on saanut lisätukea tukivälineen toimenpiteestä ja on siirtynyt työelämään tai ryhtynyt työnhakuun.

Indikaattori on eriteltävä sukupuolen (miehet/naiset/muunsukupuoliset) ja iän (0–17, 18–29, 30-54, 55 tai enemmän) mukaan.

Mittari:

Henkilöiden lukumäärä sukupuolen ja ikäryhmien mukaisesti (tyyppi: flow)

Raportointiajankohta:

Henkilön työnhaun tai työllistymisen alkamispäivä

Indikaattoriin liittyvät toimenpiteet ja tukiviranomaiset:

Toimenpidekoodi

Toimenpide

Tukiviranomainen

P3C1R1

Pohjoismainen työvoimapalveluiden malli

Työ- ja elinkeinoministeriö

KEHA-keskus

P3C1I1

Työkyvyn, tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kehittäminen

Sosiaali- ja terveysministeriö Työ- ja elinkeinoministeriö

P3C1R4

Nuorten monialaisen palvelun vahvistaminen (Ohjaamo-palvelut)

Työ- ja elinkeinoministeriö

12. Uusien tai uudistettujen terveydenhuoltolaitosten kapasiteetti

Kuvaus:

Niiden henkilöiden vuotuinen enimmäismäärä, jotka voivat saada apua uudesta tai uudistetusta terveydenhuollon laitoksesta tukivälineen toimenpiteistä saadun ansiosta vähintään kerran yhden vuoden aikana.

Uudistaminen ei sisällä energiaperusparannusta tai huoltoa eikä korjauksia. Terveydenhuollon laitoksiin kuuluvat sairaalat, klinikat, avohoitokeskukset, erikoistuneet hoitokeskukset jne. Uudistukseksi voidaan sisällyttää myös digitalisointitoimet, mikäli kyseessä on kiinteästi laitokseen liittyvät toimet. Päätelaitteita tai digitaalisia palveluita, joita voidaan käyttää laitosten ulkopuolella, ei huomioida mukaan laskentaan.

Uuden tai uudistetun sairaanhoitopalvelun tai terveydenhuollon laitoksen kapasiteetti tulisi raportoida vain kerran, kun se on ensimmäistä kertaa käytössä.

Raportointiajankohta:

Kun tukivälineen kautta tuetun uuden tai modernisoidun terveydenhuollon infrastruktuurin vastaavat sairaanhoitopalvelut ovat toiminnassa.

Mittari:

Henkilöt/vuosi (tyyppi: stock)

Indikaattoriin liittyvät toimenpiteet ja tukiviranomaiset:

Toimenpidekoodi

Toimenpide

Tukiviranomainen

P4C1R1

Osana sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelua edistetään hoitotakuun toteutumista

Sosiaali- ja terveysministeriö

P4C1I1

Edistetään hoitotakuun toteutumista ja puretaan koronavirustilanteen aiheuttamaa palveluvelkaa

Sosiaali- ja terveysministeriö

P4C1I2

Vahvistetaan ennaltaehkäisyä ja terveysongelmien varhaista tunnistamista

Sosiaali- ja terveysministeriö

P4C1I3

Vahvistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusvaikuttavuutta tukevaa tietopohjaa ja vaikuttavuusperusteista ohjausta

Sosiaali- ja terveysministeriö

P4C1I4

Otetaan käyttöön sosiaali- ja terveydenhuollon digitaaliset innovaatiot

Sosiaali- ja terveysministeriö

13. Uusien tai uudistettujen lastenhoitopalvelujen ja koulutustarjonnan luokkahuonekapasiteetti

Kuvaus:

Luokkahuonekapasiteetti, joka ilmaistaan uusien tai uudistettujen varhaiskasvatus- ja lastenhoitolaitosten (ISCED 0-6) enimmäispaikkojen määränä, joka perustuu tukivälineen toimenpiteestä myönnettävään tukeen.

Luokkahuonekapasiteetti lasketaan kansallisen lainsäädännön mukaisesti, mutta siihen eivät sisälly opettajat, vanhemmat, avustava henkilöstö tai muut henkilöt, jotka voivat myös käyttää tiloja.

Varhaiskasvatus- ja lastenhoitolaitoksilla, kuten päiväkodeilla ja esikouluilla, tarkoitetaan laitoksia, jotka on suunniteltu lapsille syntymästä alemman perusasteen koulutuksen alkuun (ISCED 0). Koulutustarjontaan kuuluvat koulut (ISCED 1-3, ISCED 4) ja korkea-asteen koulutus (ISCED 5-6). Indikaattori kattaa äskettäin rakennetut tai (esimerkiksi hygienia- ja turvallisuusnormien parantamiseksi) uudistetut lastenhoito- tai koulutuspalvelut, eikä uudistamiseen sisälly energiaperusparannusta tai huoltoa eikä korjauksia.

Mittari:

Henkilöt

Indikaattoriin liittyvät toimenpiteet ja tukiviranomaiset:

Suomen RRP-suunnitelmassa ei ole tähän indikaattoriin liittyviä toimenpiteitä.

14. Tukea saavien 15–29-vuotiaiden nuorten lukumäärä

Kuvaus:

Niiden 15–29-vuotiaiden osallistujien lukumäärä, jotka saavat rahallista tai luontoissuorituksina annettavaa tukea tukivälineen toimenpiteistä.

Tuki lasketaan yhden kerran myöntävää toimenpidettä kohden, vaikka toimenpide kestäisi useita vuosia. Lisäksi kahta eri tukea saava nuori tulee laskea kahdesti – kerran tukea myöntävää toimenpidettä kohden.

Indikaattori voi sisältää samoja henkilöitä kuin indikaattoreissa 10 ja 11 raportoituja henkilöitä. Ikäryhmässä 18–29 indikaattoreissa 10 ja 11 ilmoitettujen lukujen tulee aina olla pienempiä kuin tälle indikaattorille raportoitu luku.

Indikaattori on eriteltävä sukupuolen mukaan.

Mittari:

Henkilöiden lukumäärä sukupuolen mukaisesti (tyyppi: flow)

Indikaattoriin liittyvät toimenpiteet ja tukiviranomaiset:

Toimenpide-koodi

Toimenpide

Tukiviranomainen

P3C1R1

Pohjoismainen työvoimapalveluiden malli

Työ- ja elinkeinoministeriö

KEHA-keskus

P3C1R4

Nuorten monialaisen palvelun vahvistaminen (Ohjaamo-palvelut)

Työ- ja elinkeinoministeriö

Liite 2: Lista toimenpiteistä, jotka eivät raportoi yhteisiä indikaattoreita

Toimenpide-koodi

Toimenpide

P1C1R1

Kivihiilen energiakäytön merkittävä vähentäminen vuoteen 2026 mennessä

P1C1R2

Energiaverotuksen uudistaminen teknologiakehitys huomioivaksi

P1C2R1

Ilmastolain uudistus ja teollisuuden vähähiilistäminen

P1C2R2

Kiertotalouden strateginen edistäminen ja jätelain uudistus

P1C3R1

Maankäyttö- ja rakennuslain uudistus

P1C3R2

Fossiilisesta öljylämmityksestä luopumisen toimenpideohjelma

P1C4R1

Fossiilittoman liikenteen tiekartta

P1C4R2

Kestävän liikenteen verouudistus

P1C5I2

Maankäyttösektorin ilmastokestävät toimenpiteet maankäytön alalla

P1C5R1

Luonnonsuojelulainsäädännön uudistaminen

P2C1I2

Liikenne ja maankäyttö – Digirata-hanke

P2C2I1

Digitalous- reaaliaikatalousohjelma (RTE)

P2C3R1

Tehokkaan rahanpesun estämisen valvonnan ja täytäntöönpanon varmistaminen

P3C1R2

Työttömyyspäivärahan lisäpäivien (ns. eläkeputken) poistaminen

RRFRRPSuomen elpymis- ja palautumissuunnitelmayhteiset indikaattorit