Valtiokonttori suosittaa kaikkia valtion ministeriöitä, virastoja ja laitoksia laatimaan toiminnastaan kestävyysraportin vuosittain tätä ohjetta hyödyntäen. Raportin voi laatia hallinnonala-, virasto- tai kirjanpitoyksikkötasolla.
Raportti tehdään kalenterivuodesta ja julkaistaan seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä. Valtiokonttori pyytää ilmoittamaan raportin julkaisusta ja julkaisumuodosta sähköpostitse kestavyys@valtiokonttori.fi.
Tämä ohje kumoaa Valtiokonttorin 2.9.2021 julkaiseman ohjeen Vastuullisuusraportointi valtionhallinnossa (VK/69429/00.00.00.01/2021).
Tässä ohjeessa ministeriöihin, virastoihin ja laitoksiin viitataan ilmaisulla organisaatio.
Voimaantulo
Tämä ohje tulee voimaan 10.12.2024.
Lisätiedot
Ohjeeseen liittyvät tiedustelut voi toimittaa sähköpostilla osoitteeseen kestavyys@valtiokonttori.fi.
Muutokset kumottuun ohjeeseen nähden
Tämän ohjeen keskeisin päivitys kumottuun ohjeeseen nähden on luvussa kolme. Ministeriöiden kestävyysraportointi on yhdenmukaistettu hallituksen vuosikertomuksen tuloksellisuusliitteeseen sisältyvän kestävän kehityksen työn kuvaamisen kanssa. Näin ollen tässä ohjeessa ministeriöiden raportoinnille on oma ohjeistus. Virastojen ja laitoksien raportoinnin ohjeistus on pysynyt ennallaan.
Toinen muutos kumottuun ohjeeseen verrattuna on termistön muutos. Valtiokonttorin kumotussa ohjeessa Vastuullisuusraportointi valtionhallinnossa (VK/69429/00.00.00.01/2021) raportoinnista on puhuttu ennen kaikkea vastuullisuusraportointina. Voimassa olevassa ohjeessa raportoinnista puhutaan kestävyysraportointina, jotta termistö olisi yhdenmukaista eurooppalaisen ja kansallisen sääntelyn kanssa. Kestävyys viittaa terminä vastuullisuutta voimakkaammin toiminnan kehittämiseen kestävän kehityksen mukaiseksi, ja kestävän kehityksen tavoitteet rakentavat perustan valtionhallinnon organisaatioiden kestävyys- ja vastuullisuustyölle. Organisaatiot voivat kuitenkin halutessaan käyttää raportoinnistaan ja työstään esimerkiksi nimitystä kestävyys- ja vastuullisuusraportointi.
Lisäksi ohjeeseen on tuotu kumottuun ohjeeseen nähden enemmän tietoa ja ohjeistusta kestävyys- ja vastuullisuustyölle asetettavasta visiosta, tavoitteista ja mittareista (luku 4).
Kestävyysraportoinnin kehyksenä YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma
Kestävyysraportoinnin kehyksenä on Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) kestävän kehityksen toimintaohjelma (Agenda2030) ja siinä asetetut 17 tavoitetta. Toimintaohjelman tavoitteena on äärimmäisen köyhyyden poistaminen maapallon kantokyvyn rajoissa. Kestävän kehityksen tavoitteet ovat laaja-alaisia ja toisistaan riippuvaisia. Tavoitteiden välillä on sekä helposti että vaikeasti ennakoitavissa olevia keskinäisriippuvuuksia, minkä vuoksi tavoitteita on edistettävä samanaikaisesti.
Kestävyydessä pyritään ekologisten reunaehtojen puitteissa inhimilliseen hyvinvointiin. Kestävän tulevaisuuden turvaaminen koskettaa kaikkia yhteiskunnan toimijoita. Valtionhallinnon organisaatioilla on yhteiskunnallisia tehtäviä, jotka tähtäävät yhteisen hyvän tuottamiseen. Kestävää tulevaisuutta uhkaavat tekijät haastavat myös valtion organisaatioiden tehtävien toteuttamista, ja siksi oman toiminnan kestävyysvaikutukset, mutta myös toimintaympäristön haasteet, on otettava entistä vahvemmin huomioon osana valtion organisaatioiden kaikkea toimintaa (ks. esimerkiksi EU:n kestävyysraportointidirektiivin kaksoisolennaisuus). Organisaatioiden toiminnassa tulisi ottaa huomioon vaikutukset pelkän nykyhetken sijaan usean sukupolven päähän ja tulevaisuuteen.
Jokainen organisaatio raportoi, miten se omalla toiminnallaan edesauttaa itse oman toimintansa näkökulmasta merkittävimmiksi tunnistamiensa 3–5 YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista. Keskiössä ovat aikaansaadut vaikutukset tunnistettuihin tavoitteisiin joko negatiivisten vaikutusten vähenemisenä tai positiivisten vaikutusten lisääntymisenä. Tämä on organisaation toiminnan kädenjälki. Lisäksi raportoidaan omasta toiminnasta aiheutuvista suorista vaikutuksista toimintaympäristöön. Tämä puolestaan on organisaation toiminnan jalanjälki.
Kukin organisaatio tunnistaa raportoitavat YK:n kestävän kehityksen tavoitteet itse sen perusteella, mitä tavoitteita se voi merkittävimmin edistää. Valtiokonttori ei puutu organisaatioiden valintoihin.
Kestävyysraportteja ei tarkasteta tilintarkastuksen yhteydessä. Valtiokonttori laatii niistä valtiotasoisen yhteenvedon, jonka tavoitteena on luoda valtionhallinnon sidosryhmille ja valtionhallinnolle itselleen kokonaiskuva valtionhallinnossa tehtävästä työstä kestävän kehityksen edistämiseksi.
Kestävyysraportoinnin tarkoitus
Kestävyysraportti on työväline organisaation kestävyystyön prosessissa. Raportoinnin tarkoituksena on kuvata raportoivalle organisaatiolle itselleen, kuinka kulunut vuosi on omien tavoitteiden ja vision näkökulmasta edennyt. Lisäksi raportilla kuvataan organisaation keskeisille sidosryhmille, yhteistyökumppaneille ja myös kansalaisille, millä tavalla valtionhallinnon organisaatiot huomioivat kestävyyskysymykset osana toimintaansa. Aktiivinen ja läpinäkyvä viestintä oman toiminnan vaikutuksista kestävään kehitykseen ja toimintaympäristöön on tärkeä osa jokaisen organisaation toimintaa.
Kestävyystyön ja -raportoinnin perustana valtionhallinnossa on se, että yhteisiä resursseja ohjataan ja käytetään sellaiseen toimintaan, joka on pitkällä aikavälillä kestävää. Näin yhteiskunnan eri toimijat voivat myös arvioida, miten valtionhallinnon organisaatiot osallistuvat kestävän kehityksen haasteiden ratkomiseen.
Yhtenäinen raportointitapa valtionhallinnossa helpottaa tuen tarjoamista ja saamista organisaatioiden kesken. Kansalaisten, yritysten, yhdistysten ja muiden sidosryhmien on helpompi tarkastella valtionhallinnon toimia kestävyyskysymyksien edistämiseksi, kun raportointi on toteutettu mahdollisimman yhdenmukaisella tavalla. Valtiokonttorin laatima kestävyysraporttien yhteenveto palvelee erityisesti tätä tarkoitusta.
Valtiokonttori seuraa vuoden 2023 alusta voimaan tulleen kestävyysraportointidirektiivin (”CSRD”) soveltamista yrityksissä ja arvioi sen soveltamismahdollisuuksia valtionhallinnon ympäristössä. Työn etenemisestä tiedotetaan erikseen.
Suhde muuhun raportointiin
Ohje ministeriöille
Ministeriöiden kestävyysraportointi tämän ohjeen mukaisesti on samansisältöinen kuin ohjeistus ministeriöille kestävän kehityksen työn kuvaamisesta hallituksen vuosikertomuksen tuloksellisuusliitteessä. Halutessaan ministeriö voi lisäksi laatia erillisen ja laajemman kestävyysraportin toiminnastaan soveltaen esimerkiksi tämän ohjeistuksen virastoille ja laitoksille suunnattua osiota. Muutoin ministeriön kestävyysraportoinniksi tulkitaan vuosikertomuksen tuloksellisuusliitteessä oleva kuvaus ministeriön kestävän kehityksen työstä. Tämä kuvaus voidaan ottaa huomioon ja sisällyttää Valtiokonttorin laatimaan kestävyysraporttien yhteenvetoon.
Suositeltu pituus ministeriöiden kuvaukselle kestävän kehityksen työstä on kolme liuskaa, josta valtaosa on varattu kuluneen raportointivuoden kuvaukseen. Tulevaisuuden kuvaukselle riittävä pituus on puolikas liuska. Ministeriöiden on tärkeä huomioida, että hallituksen tuloksellisuusliitteeseen sisältyvä kestävän kehityksen raportointi on toteutettava hallituksen vuosikertomuksen aikataulun puitteissa. Mikäli tämän lisäksi laaditaan erillinen ja kattavampi kestävyysraportti, suositellaan se julkaistavaksi viimeistään huhtikuun loppuun mennessä.
Raportissa toivotaan kuvattavan ensisijaisesti ministeriön toiminnan kädenjälkeä eli yhteiskunnallisia vaikutuksia kestävän kehityksen tavoitteisiin, mutta myös toiminnan jalanjälkeä eli toiminnan suoria vaikutuksia toimintaympäristöön.
Raportissa toivotaan kerrottavan, mihin YK:n Agenda2030-toimintaohjelman kestävän kehityksen tavoitteisiin toiminnalla on merkittävintä vaikuttavuutta. Kestävän kehityksen työn toteutumaa ja vaikutuksia voidaan kuvata seuraavien ohjaavien kysymysten kautta:
- Mitä hallitusohjelmassa, hallituksen Agenda2030 -selonteossa, valtion talousarvion pääluokkaperusteluissa ja/tai ministeriön omassa kestävyysohjelmassa tai -strategian yhteydessä kuvattuja kestävän kehityksen tavoitteita on saavutettu raportointivuonna?
- Millä tavoin tunnistettuja kestävän kehityksen tavoitteita on edistetty raportointivuonna? Mitkä kestävää kehitystä edistävät projektit, hankkeet tai vastaavat ovat valmistuneet raportointivuoden aikana?
- Miten toiminnan jalanjälkeä on pienennetty raportointivuoden aikana? Jos jalanjälki ei ole pienentynyt, mistä tämä johtuu?
- Mitä kestävyystavoitteita ministeriössä tavoitellaan tulevina vuosina? Millä tavoin toiminnassa otetaan tulevaisuudessa huomioon keskeiset kestävyyskysymykset?
Ohje virastoille & laitoksille
Virastojen ja laitoksien kestävyysraportin sisältö ja sen keskeiset elementit eivät ole merkittävästi muuttuneet Valtiokonttorin aiempaan ohjeistukseen nähden.
Valtiokonttori suosittaa erillisen kestävyysraportin laatimista vuosittain tätä ohjetta hyödyntäen.
Kestävyystyö ja siitä raportointi
Visio
Tämä ohje keskittyy kuvaamaan sitä, millä tavoin oman organisaation kestävyystyöstä kannattaa raportoida. On kuitenkin tärkeää huomata, että raportointi on vain yksi osa organisaatioiden kestävyystyötä ja lopputuote organisaation kestävyystyön seuraamiseksi.
Kestävyystyölle on tärkeää määritellä konkreettiset ja selkeä visio sekä tavoitteet. Visio auttaa organisaatiota kulkemaan kohti pitkän aikavälin tavoitetilaa. On tärkeää pitää visio tarpeeksi konkreettisena, jotta sen saavuttamista voi ulkopuolisenkin silmin arvioida. Kunnianhimon tason on myös syytä olla korkealla, sillä vision on tarkoitus motivoida ja edistää pitkän aikavälin työtä. Visiossa kannattaa pyrkiä kuvaamaan selkeää tavoitetilaa toiminnan kuvaamisen sijaan.
Esimerkki 1
Organisaation asettama visio vuodelle 2040 on ”edistämme kestävää kehitystä yhteiskunnassa.” Visio on kuitenkin melko abstrakti ja kuvaa vahvemmin toimintaa kuin haluttua lopputulosta. Organisaatio päättää uudistaa vision muotoon ”kaikessa toiminnassamme valitsemme aina kestävämmän vaihtoehdon.”
Oman toiminnan vaikuttavuuden mittaaminen ja tarkastelu on haastava tehtävä. Yksittäisen organisaation vaikuttavuus laajoihin yhteiskunnallisiin kysymyksiin on vaikeasti arvioitavissa, mutta työtä ei kannata sen takia jättää tekemättä. Oman toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta voi hahmotella kansainvälisesti tunnetun iooi-menetelmän avulla.
Iooi-malli on alun perin Bertelsmann Stiftungin luoma menetelmä yhteiskunnallisen vaikuttavuuden havainnollistamiseksi. Malli tekee näkyväksi yhteiskunnallisen vaikuttavuuden saavuttamiseksi tarvittavat askeleet ja osoittaa niiden väliset suhteet. Mallia voi hyödyntää osana organisaation kestävyysraportointia tai sen prosesseja. Mallin kirjainlyhenteet viittaavat seuraaviin käsitteisiin (tässä ohjeessa on hyödynnetty Sitran suomennoksia):
-
- I eli input, jolla viitataan resursseihin ja käytettyihin panoksiin
- O eli output, jolla viitataan mitattavissa olevaan työhön
- O eli outcome, jolla viitataan vaikutukseen eli muutokseen ihmisissä tai rakenteissa
- I eli impact, jolla viitataan vaikuttavuuteen eli laajempaan hyvinvointiin tai yhteiskunnalliseen hyötyyn
Mallia voi käyttää eri tavoin. Oman toiminnan vaikuttavuutta voi tarkastella ja arvioida esimerkiksi:
-
- aloittamalla halutun vaikuttavuuden pohdinnasta ja jatkaen siitä vaikutuksien, tekojen sekä resurssien ja prosessien tarkastelua,
- aloittamalla halutun vaikuttavuuden pohdinnasta ja lähtien sitten liikkeelle resurssien ja panoksien tarkastelusta tai
- tarkastelemalla yksittäisen toiminnon tai toimenpiteen vaikuttavuutta aloittamalla resurssien ja panoksien pohdinnalla.
Esimerkki 2
Organisaatio haluaa pohtia yhteiskunnallista vaikuttavuuttaan tarkemmin ja hyödyntää iooi-mallia. Organisaatio haluaa tavoitella yhteiskunnallista vaikuttavuutta kestävän kehityksen tavoitteessa 13 (toimia kiireellisesti ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia vastaan) ja edistää helposti lähestyttävää ja ymmärrettävää tietoa, jota organisaatiot ja kansalaiset voisivat hyödyntää arkipäivässään. Mallin mukaan organisaatio lähtee pohtimaan:
- Millaista vaikuttavuutta haetaan?
-
- Yhteiskunnan eri toimijat hillitsevät ilmastonmuutosta
-
- Millaisia yksittäisiä vaikutuksia pitäisi saada aikaiseksi, jotta tavoiteltua vaikuttavuutta voisi syntyä?
-
- Ihmisten ja organisaatioiden tietoa aiheesta ja omista vaikutusmahdollisuuksista on lisättävä
- Materiaalien ja tilaisuuksien ansiosta ihmiset ymmärtävät ilmastonmuutosta aiempaa paremmin
- Tilaisuuksista organisaatiot ja yksilöt saavat käytännön vinkkejä ja keinoja arkipäiväiseen tekemiseensä
- Organisaatiot ja yksilöt kehittävät toimintaansa kestävämmäksi
-
- Millaisilla konkreettisilla teoilla voisimme saada aikaan haluamiamme vaikutuksia?
-
- Työpajoja organisaatioille ja kansalaisille ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja mitä toimenpiteitä toimijat voisivat tehdä
- Muita matalan kynnyksen tilaisuuksia, joissa voisi oppia lisää ja joissa hyödynnetään erilaisia menetelmiä – esimerkiksi luontokävelyitä, pelillistämistä
- Tietopaketteja
-
- Millaisia resursseja ja panoksia meidän pitää hyödyntää, jotta voimme tehdä konkreettisia tekoja?
-
- Henkilöstön työaikaa tilaisuuksien järjestämiseksi ja materiaalien tuottamiseksi
- Rahaa
- Asiantuntemusta ja koulutusta
- Materiaalia
-
Toiminnan kädenjäljestä raportoiminen ja kestävän kehityksen tavoitteiden tunnistaminen
Valtionhallinnon organisaatioilla on todennäköisesti vaikuttavuutta joko välillisesti tai välittömästi lähes kaikkiin kestävän kehityksen tavoitteisiin. Oleellisten tavoitteiden tunnistaminen auttaa organisaatiota kohdentamaan resurssejaan kaikista vaikuttavimpaan työhön.
Agenda2030-toimintaohjelmassa on seuraavat 17 kestävän kehityksen tavoitetta, joista organisaatio tunnistaa 3–5 oman toimintansa näkökulmasta merkittävintä tavoitetta edistettäväksi ja raportoitavaksi:
1. Poistaa köyhyys sen kaikissa muodoissa kaikkialta.
2. Poistaa nälkä, saavuttaa ruokaturva, parantaa ravitsemusta ja edistää kestävää maataloutta.
3. Taata terveellinen elämä ja hyvinvointi kaiken ikäisille.
4. Taata kaikille avoin, tasa-arvoinen ja laadukas koulutus sekä elinikäiset oppimismahdollisuudet.
5. Saavuttaa sukupuolten välinen tasa-arvo sekä vahvistaa naisten ja tyttöjen oikeuksia ja mahdollisuuksia.
6. Varmistaa veden saanti ja kestävä käyttö sekä sanitaatio kaikille.
7. Varmistaa edullinen, luotettava, kestävä ja uudenaikainen energia kaikille.
8. Edistää kaikkia koskevaa kestävää talouskasvua, täyttä ja tuottavaa työllisyyttä sekä säällisiä työpaikkoja.
9. Rakentaa kestävää infrastruktuuria sekä edistää kestävää teollisuutta ja innovaatioita.
10. Vähentää eriarvoisuutta maiden sisällä ja niiden välillä.
11. Taata turvalliset ja kestävät kaupungit sekä asuinyhdyskunnat.
12. Varmistaa kulutus- ja tuotantotapojen kestävyys.
13. Toimia kiireellisesti ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia vastaan.
14. Säilyttää meret ja merten tarjoamat luonnonvarat sekä edistää niiden kestävää käyttöä.
15. Suojella maaekosysteemejä, palauttaa niitä ennalleen ja edistää niiden kestävää käyttöä; edistää metsien kestävää käyttöä; taistella aavikoitumista vastaan; pysäyttää maaperän köyhtyminen ja luonnon monimuotoisuuden häviäminen.
16. Edistää rauhanomaisia yhteiskuntia ja taata kaikille pääsy oikeuspalveluiden pariin; rakentaa tehokkaita ja vastuullisia instituutioita kaikilla tasoilla.
17. Tukea vahvemmin kestävän kehityksen toimeenpanoa ja globaalia kumppanuutta.
Kestävän kehityksen tavoitteet ja jokaisen tavoitteen alatavoitteet on koottu liitteeseen 2.
Kestävän kehityksen tavoitteiden tunnistamisessa on syytä lähteä liikkeelle organisaation toiminnasta ja pohtia erityisesti sitä, mihin asioihin organisaatio voi omassa toiminnassaan vaikuttaa. Jos jokin organisaation tehtäväkokonaisuuksista on vaikutusalaltaan laaja, mutta organisaatio ei voi juurikaan vaikuttaa toteutustapaan tai lopputulokseen, on syytä pohtia, kannattaako teema nostaa merkittäväksi osaksi organisaation kestävyystyötä.
Yllä mainittujen tavoitteiden lisäksi toimintaohjelmassa on 169 alatavoitetta ja 231 indikaattoria, joiden perusteella toimintaohjelman saavuttamista seurataan globaalisti. Sekä alatavoitteita että indikaattoreita voi hyödyntää oman organisaation työssä. Erityisesti alatavoitteiden avulla organisaatiot voivat tarkentaa omaa vaikuttavuuttaan kestävän kehityksen tavoitteisiin. Alatavoitteissa on sekä numeroilla että kirjaimilla merkittyjä tavoitteita. Numeroilla merkityt tavoitteet (esimerkiksi 1.1) ovat tavoitetiloja, kun taas kirjaimilla merkityt tavoitteet (esimerkiksi 1.a) ovat keinoja, joilla tavoitteisiin pyritään.
Kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista seurataan globaalisti vuosittain. Näitä raportteja organisaatiot voivat halutessaan hyödyntää osana oman organisaationsa työtä pohtiessaan, millaisia haasteita ne haluavat olla osana ratkomassa.
Välitavoitteet ja mittarit
Kestävyystyön vision rinnalle on syytä tuoda selkeitä ja konkreettisia tavoitteita, jotka toteutuessaan vievät organisaatiota kohti visiota. Tavoitteiden asettamisessa kannattaa hyödyntää SMART-kriteereitä. Kriteerien mukaiset, hyvät ja selkeät tavoitteet ovat:
-
- S eli specific viittaa konkreettisuuteen ja selkeyteen
- M eli measurable viittaa mitattavuuteen
- A eli achievable viittaa toteutettavuuteen ja tavoiteltavuuteen
- R eli relevant viittaa oleellisuuteen oman toiminnan näkökulmasta
- T eli time-bound viittaa aikasidonnaisuuteen
Välitavoitteita kannattaa asettaa eri mittaisille ajanjaksoille. Sopivia ajanjaksoja ovat esimerkiksi vuosi, kolme, viisi ja/tai kymmenen vuotta. Tärkeää on, että mikäli organisaatio asettaa pitkän aikavälin tavoitteen esimerkiksi kymmenen vuoden päähän, on syytä asettaa sellaisia välitavoitteita, jotka toteutuessaan auttavat pitkän aikavälin tavoitteen saavuttamisessa.
Mittarit on aina syytä asettaa suhteessa tavoitteisiin. Kestävyys- ja vastuullisuustyössä mittarit eivät ole itseisarvoja, vaan niiden on tarkoitus auttaa organisaatiota arvioimaan sitä, kuinka se menestyy tavoitteidensa saavuttamisessa.
Selkeät ja konkreettiset tavoitteet luovat vankan perustan mittareiden asettamiselle.
Esimerkki 3
Organisaatio asettaa lyhyen aikavälin tavoitteekseen, että kolmen vuoden kuluttua jokainen henkilöstöstä olisi suorittanut kestävyysosaamiseen liittyvän kurssin ja tunnistanut oman työnsä keskeisimmät kestävyysvaikutukset.
Näiden pohjalta organisaatio luo kaksi mittaria. Yksi on prosessimittari, jolla tarkastellaan, kuinka moni organisaation henkilöstöstä on hyväksytysti suorittanut kestävyysosaamisen kurssin. Toisena mittarina organisaatio kerää sisäisesti tietoa siitä, ovatko organisaation tiimit tunnistaneet työnsä keskeisiä kestävyysvaikutuksia ja käy läpi, että vaikutusten tunnistaminen on tasaista läpi organisaation.
Mittareihin on aina syytä asettaa lähtötaso, josta organisaatio käynnistää työnsä sekä tavoiteltu taso, johon pyritään. Raportin lukijalle on oltava selvää, mitä arvon muutokset mittarissa tarkoittavat.
Toiminnan jalanjäljestä raportoiminen
Toiminnan jalanjälki muodostuu niistä suorista vaikutuksista, joita organisaation olemassaolosta ja toiminnasta aiheutuu sen toimintaympäristöön. Keskeisiä ja perinteisesti jalanjäljen yhteydessä raportoitavia tekijöitä ovat toiminnan päästöt (esimerkiksi virka-autot, toimitilat, tarjoilut), hankinnat, henkilöstön hyvinvointi sekä oman toiminnan läpinäkyvyys.
Jalanjäljen voi jakaa eri ulottuvuuksiin, joita ovat esimerkiksi ekologinen, sosiaalinen, taloudellinen ja kulttuurinen. On hyvä huomata, että vaikka jalanjäljen eri tekijöitä voi tarkastella näistä eri ulottuvuuksista, kytkeytyvät jalanjäljen eri ulottuvuudet hyvin tiiviisti yhteen. Organisaatio voi halutessaan käsitellä raportissaan jalanjälkeään eri ulottuvuuksien kautta. Tällöin raportilla voi käsitellä ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen jalanjäljen sisältöjä omissa luvuissaan. Vaihtoehtoisesti raportilla voi myös käsitellä isoimpia jalanjäljen osa-alueita, kuten hankintoja, sekä ekologisen, taloudellisen että sosiaalisen ulottuvuuden näkökulmasta.
Alla olevaa kuvaa voi halutessaan hyödyntää osana jalanjäljen eri kytkentöjen tarkastelua. Esimerkiksi matkustamisen teemat liittyvät kaikkiin jalanjäljen ulottuvuuksiin. Matkustamista vähentämällä voi pienentää sekä taloudellisia kustannuksia että päästöjä kulkumuodosta riippuen, mutta se voi myös heikentää yksilöiden sosiaalisuutta tai mahdollisuuksia osallistua esimerkiksi kansainvälisiin tai organisaatiorajat ylittäviin tapaamisiin. On hyvä huomata, että alla oleva kuvaus on vain yksi tulkinta jalanjäljen tekijöistä ja niiden kytköksistä.
Toiminnan jalanjäljestä raportoidessa on syytä keskittyä niihin osa-alueisiin, joihin organisaatio voi itse vaikuttaa. Valtionhallinnon toimintaympäristössä monet toiminnan jalanjälkeen vaikuttavat tekijät on keskitetty konsernitoimijoiden vastuulle. Raportoiva organisaatio ei raportoi konsernitoimijoiden hallinnoimista kokonaisuuksista, sillä nämä tahot ovat vastuussa myös tuottamiensa palveluiden kestävyydestä ja vastuullisuudesta.
Rajanveto siitä, milloin asia kuuluu organisaation jalanjälkeen ja milloin puolestaan kädenjälkeen, ei ole aina yksiselitteinen. Esimerkiksi hankinnat voivat toisaalta kuulua organisaation jalanjälkeen ja joillain organisaatioilla kädenjälkeen esimerkiksi kestävän kehityksen tavoitteen 12 kautta. Kun pohditaan, onko jokin toiminta organisaation käden- vai jalanjälkeä, voi asiaa tarkastella esimerkiksi seuraavien näkökulmien kautta:
- kohdistuvatko suorat vaikutukset ensisijaisesti organisaation ulkopuolelle (kädenjälkeä) vai organisaation sisäiseen toimintaan (jalanjälkeä)?
- onko toiminnan taloudellinen arvo suhteessa organisaation muuhun toimintaan suurta (kädenjälkeä) vai pientä (jalanjälkeä)?
- onko toimintaan kytketty suhteellisen paljon resursseja suhteessa organisaation muuhun toimintaan (kädenjälkeä)?
- onko toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus organisaation ulkopuolelle poikkeuksellisen suurta tai merkittävää (kädenjälkeä)?
Raportin rakenne ja julkaisumuoto
Kestävyysraportin rakenteelle on useita hyviä vaihtoehtoja. Rakenteen valintaan vaikuttavat muun muassa organisaation toiminta, kestävyystyön painopisteet ja organisaatiorakenne. Kaikille organisaatioille sopivaa kestävyysraportin rakennetta on tämän vuoksi mahdotonta määritellä tarkasti. Valtiokonttori suosittelee raportin sisältävän seuraavan perusrakenteen mukaiset kokonaisuudet, joita täydennetään oman toiminnan näkökulmasta keskeisillä elementeillä. Raportin varsinainen rakenne, otsikot ja esitysjärjestys ovat organisaation itsensä harkittavissa ja sovellettavissa.
- Johdon vahvistus
- Kuvaus raportoivasta organisaatiosta
- Vaikuttavuus toimintaympäristöön ja mahdollisuudet edistää kestävyyttä
- Toiminnan kestävyydelle asetetut tavoitteet
- Kädenjälki merkittäväksi tunnistettuihin YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin
- Jalanjälki eli toiminnan suorat vaikutukset toimintaympäristöön
- Kuvaus raportin laadintatavasta
Osioille ei ole ohjepituutta, mutta niihin tulee sisällyttää mahdollisuuksien mukaan kaikki olennaiset aihetta käsittelevät tiedot. Tärkeintä on, että raportti on mahdollisimman luettava.
Visuaalisuuden lisäämiseksi raportissa kannattaa hyödyntää oman toiminnan kädenjäljestä kerrottaessa YK:n Agenda 2030 -toimintaohjelman ja kestävän kehityksen tavoitteiden viestintämateriaalia. Huomioittehan kestävän kehityksen tavoitteiden kohdalla noudattaa YK:n ohjeita. Viestintämateriaaleista saa käyttää vain versioita, joissa ei ole YK:n symbolia.
Organisaatio päättää itse, missä teknisessä muodossa raportti julkaistaan. Raportti kannattaa julkaista siinä muodossa, joka todennäköisesti palvelee parhaiten organisaation tärkeimpiä sidosryhmiä. Julkaisumuodon tulee kuitenkin täyttää saavutettavuuden kriteerit (Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta (306/2019)). Raportin selkeyteen ja helppolukuisuuteen on kiinnitettävä huomiota julkaisumuodosta riippumatta.
Kestävyysraportin tuottaminen omana verkkosisältönään palvelee eri sidosryhmiä laajasti, sillä verkkosivusto on usein visuaalisesti toimivin ratkaisu. Verkkosisältönä tuotettu raportti tulee linkittää helposti lukijan saataville organisaation verkkosivuille. Sen yhteyteen on raporttien kertyessä koottava myös aiempien vuosien raportit tai linkit niihin.
Julkaisumuodoista yksinkertaisin on PDF-tiedosto, joka sijoitetaan organisaation verkkosivuille. PDF-toteutus ei kuitenkaan ole yhtä luettava ja helposti lähestyttävä kuin verkkosivustolle koottu kokonaisuus.
Valtiokonttori pyytää ilmoittamaan edellistä vuotta koskevan raportin julkaisusta ja sen julkaisumuodosta vuosittain huhtikuun loppuun mennessä sähköpostitse kestavyys@valtiokonttori.fi. Valtiokonttori kokoaa verkkosivuilleen kaikki valtionhallinnossa julkaistut raportit sekä laatii yhteenvedon julkaistuista raporteista.
Kestävyysraportoinnin organisoiminen
Johdon rooli
Organisaation ylimmän johdon on suositeltavaa sitoutua organisaationsa kestävyystyöhön ja ilmaista se selkeästi. On tärkeä huolehtia, että kestävyystyölle on resursseja, työhön osallistuu tekijöitä eri puolilta organisaatiota ja että työ on kiinteä osa organisaation kaikkea toimintaa. Jotta kestävän kehityksen eteen tehtävä työ ja siitä kertova raportti ovat uskottavia, on keskeistä, että johto on mukana raportointiprosessin eri vaiheissa ainakin työn vahvistavana tahona. Suositeltavaa on kuitenkin, että myös organisaation johtoryhmä käsittelisi säännöllisesti kestävyyskysymyksiä.
Raportoivan organisaation johdon vahvistuksen tarkoituksena on viestiä raportin lukijalle, että johto on sitoutunut kestävyystyöhön ja -raportin sisältöön. Vahvistuksen voi ilmaista omalle organisaatiolle toimivalla tavalla, esimerkiksi mainintana raportin tekstissä tai erillisessä esipuheessa tai johdon katsauksessa.
Raportin esipuhe tai johdon katsaus tarjoaa johdon edustajille lisäksi arvokkaan paikan viestiä organisaation kestävyystyön pitkän aikavälin visiosta, tavoitteista ja suunnitelmista.
Kestävyysraportoinnin vastuuhenkilöt
Laadukkaan kestävyysraportoinnin edellytyksenä on kattava ja jatkuva kestävyystyö organisaatiossa. Yksi kestävyystyön ja -raportoinnin haasteista organisaatioissa on, että ne laaja-alaisuutensa vuoksi katsotaan kuuluvan koko organisaation vastuulle ilman varsinaisten vastuuhenkilöiden nimeämistä. Kestävyysraportin laatiminen kevenee parhaimmillaan huomattavasti, kun kestävyystyö on organisaatiossa suunnitelmallista ja hyvin järjestettyä.
Koska kestävyys on kaikkea toimintaa läpileikkaavaa, on sen edistämiseksi organisaatiossa useimmiten hyödyllistä koota oma kestävyystyöryhmä tai verkosto, johon kootaan jäseniä eri puolilta organisaatiota. Työryhmän tai verkoston tehtävänä on organisaation kestävyyden ja sen eteen tehtävän työn jatkuva ympärivuotinen edistäminen, jota kuvataan vuosittaisella kestävyysraportilla.
Organisaation viestinnästä on hyvä saada osallistuja mukaan ainakin raportointityöhön. Kestävyystyöhön työryhmässä tai verkostossa osallistuvia henkilöitä kannattaa säännöllisesti vaihtaa. Ei ole tarkoituksenmukaista, että työ olisi pysyvästi vain tietyn työryhmän tai henkilön harteilla, sillä kestävyystyöhön tarvitaan näkemyksiä ja osaamista eri puolilta organisaatiota.
Lisätiedot
Ohjetta täydentävää tietoa löytyy Valtiokonttorin verkkosivuilta.
Ohjeeseen liittyvät tiedustelut voi toimittaa sähköpostilla osoitteeseen kestavyys@valtiokonttori.fi.
Ohjeessa hyödynnetyt materiaalit & lähteet
Aistrich, Matti. (2014). Kannattaako vaikuttavuutta yrittää mitata? Sitra. 3.3.2014. Saatavissa: https://www.sitra.fi/artikkelit/kannattaako-vaikuttavuutta-yrittaa-mitata/.
Anoschkin, Katja. (2019). Vaikuttavuuden jäljillä: Opas yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kehittämiseen. Hyvän mitta -hanke.
Doran, George T. (1981). There’s a SMART Way to Write Management’s Goals and Objectives. Journal of Management Review, 70, 35–36.
Heliskoski, J., Humala, H., Kopola, R., Tonteri, A. & Tykkyläinen, S. (2018). Vaikuttavuuden askelmerkit: Työkaluja ja esimerkkejä palveluntuottajille. Sitran selvityksiä 130.
Jakelu
Ministeriöt, virastot ja laitokset.
Tiedoksi
Valtioneuvoston kanslia, Valtiontalouden tarkastusvirasto, Valtiovarainministeriö/valtionhallinnon kehittämisosasto
Liitetiedostot
Liite 1: Kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda2030 tavoitteet ja alatavoitteet
Liite 2: Kestävän kehityksen maailmanlaajuinen indikaattorikehys