Korvauksen vaatimiselle ei ole asetettu ehdotonta määräaikaa. Vahingonkorvausasioissa sovelletaan kuitenkin lakia velan vanhentumisesta. Sen mukaan oikeus vahingonkorvaukseen vanhentuu kolmen vuoden kuluttua siitä hetkestä, kun vahingonkärsijä sai tietää tai hänen olisi pitänyt tietää vahingosta ja siitä vastuussa olevasta, ellei vanhentumista ole katkaistu. Vanhentumisen katkaisemisella tarkoitetaan, että asiassa on esimerkiksi esitetty korvausvaatimus valtiolle, muistutettu valtiota sen korvausvelvollisuudesta tai nostettu valtiota vastaan kanne

Pääsääntöisesti valtion yleinen vahingonkorvausvelvollisuus on viimesijainen keino korvata aiheutuneita vahinkoja vahingonkärsijälle. Ensisijaisesti korvausta kannattaa hakea sellaisesta korvausjärjestelmästä tai vakuutuksesta, joka on erityisesti aiheutuneelle vahingolle tarkoitettu (esimerkiksi työtapaturmavakuutus, syyttömästi vangitulle maksettava korvaus, muut Valtiokonttorin hoitamat korvauslajit, yksityinen vakuutus). Tuolloinkin samasta vahinkotapahtumasta voi vaatia myös vahingonkorvausta siltä osin kuin korvausta ei ensisijaisesta korvausjärjestelmästä makseta. Huomaathan kuitenkin, että korvattavuuden edellytykset vaihtelevat eri korvausjärjestelmissä: vaikka sinulla olisi oikeus saada jotain korvauksia ensisijaisesta korvausjärjestelmästä, sinulla ei ole automaattisesti oikeutta myös vahingonkorvaukseen, vaan sen edellytykset tutkitaan erikseen.

Vahingonkorvausasioiden käsittely alkaa aina korvausperusteen selvittämisellä. Siten ensi vaiheessa sinun on syytä toimittaa tarpeelliseksi katsomasi selvitys siitä, miksi katsot valtion olevan korvausvastuussa sinulle aiheutuneesta vahingosta. Mikäli asiassa ollaan toteamassa korvausperuste, Valtiokonttori pyytää sinulta tarvittaessa myöhemmässä vaiheessa lisäselvitystä vahingon määrästä. Tätä varten sinun kannattaa esimerkiksi säilyttää tositteet vahingosta aiheutuneista kuluista.

Valtiokonttori käsittelee ainoastaan valtion viranomaisten aiheuttamien vahinkojen korvaamista koskevia kysymyksiä eikä sillä ole toimivaltaa tutkia yksityisten tahojen tai kunnallisten viranomaisten aiheuttamia vahinkoja. Lisäksi Valtiokonttorissa ei käsitellä Oikeuskanslerinviraston tai eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian aiheuttamia vahinkoja. Eräiden viranomaisten (Puolustusvoimien toiminnan kiinteistöille aiheuttamat vahingot ja sotilaallisen kriisinhallinnan aiheuttamat vahingot, poliisi, Rajavartiolaitos, verotusviranomaiset, tienpitoviranomaiset, ulosottoviranomaiset ja Maanmittauslaitoksen rekistereiden ylläpitämisestä ja maanmittaustoimituksista aiheutuneet vahingot) osalta toimivalta esine- ja taloudellisen vahingon korvaamiseen on mainitulla viranomaisella itsellään. Valtiokonttorilla on kuitenkin toimivalta henkilövahinkojen käsittelyyn näiden viranomaisten osalta.

Hakemuksen saapumisen jälkeen asiassa lähetetään lausuntopyyntö sille viranomaiselle, jonka aiheuttamasta vahingosta on kysymys. Viranomaisen annettua asiassa lausunnon Valtiokonttorille, lausunto annetaan tiedoksi hakijalle, joka voi halutessaan antaa asiaan vastineen. Tarvittaessa epäselviä seikkoja voidaan selvittää viranomaiselta lisälausuntopyynnöllä tai hakijalta täydennyspyynnöllä tai -kehotuksella. Kun asiassa on saatu asian ratkaisemiseksi riittävä selvitys, Valtiokonttori antaa asiaan päätöksen. Päätös lähetetään hakijalle tiedoksi postitse.

Jos hakemuksestasi

• jää epäselväksi, minkä viranomaisen katsotaan aiheuttaneen vahinkoa,
• vahinkotapahtuma jää epäselväksi tai
• esittämäsi vaatimukset ovat oikeudellisesti epäselviä,

Valtiokonttori lähettää sinulle kehotuksen täydentää hakemusta. Täydennyskehotuksessa on yleensä kerrottu numeroiduin kysymyksin, mihin seikkoihin asiassa tarvitaan lisäselvitystä ennen kuin asian käsittelyä voidaan jatkaa. Täydennyskehotuksen tarkoituksena on saada korvausvaatimus niin selkeäksi, että asiassa voidaan lähettää viranomaiselle lausuntopyyntö. Sinun tulee vastata täydennyskehotukseen pyydetyllä tavalla. Jos täydennyskehotukseen ei vastata, Valtiokonttori voi päättää korvausasian käsittelyn. Huomaathan, että täydennyskehotus on eri asia kuin täydennyspyyntö (kts. UKK Sain Valtiokonttorilta täydennyspyynnön)

Kun Valtiokonttori on saanut viranomaiselta lausunnon korvausasiaan, lausunto lähetetään yleensä hakijalle tiedoksi kuulemiskirjeellä. Sinulla on mahdollisuus tutustua viranomaisen lausuntoon ja antaa Valtiokonttorille vastine, jossa kerrot oman näkemyksesi viranomaisen lausunnossa esitetyistä seikoista. Sinun ei ole pakko antaa vastinetta. Jos vastinetta ei ole annettu määräpäivään mennessä, asia siirtyy ratkaistavaksi.

Jos Valtiokonttori tarvitsee sinulta lisäselvitystä vahingon määrästä, sinulle lähetetään täydennyspyyntö. Täydennyspyynnössä on kerrottu, mitä asiakirjoja ja tositteita sinun tulee toimittaa vahingon määrästä. Vastaa täydennyspyyntöön pyydetyllä tavalla. Mikäli täydennystä ei ole määräpäivään mennessä toimitettu, Valtiokonttori voi ratkaista asian sillä selvityksellä, jota asiassa on jo esitetty. Tuolloin korvausvaatimuksia voidaan esimerkiksi hylätä puutteellisen selvityksen vuoksi. Huomaathan, että täydennyspyyntö on eri asia kuin täydennyskehotus (kts. UKK Sain Valtiokonttorilta täydennyskehotuksen).

Hakemusten käsittelyaika vaihtelee voimakkaasti riippuen tapauksen olosuhteista. Hakemukset pyritään siirtämään ratkaistavaksi heti, kun niihin on saatu riittävänä pidettävä selvitys. Keskimääräinen käsittelyaika on 6-9 kuukautta, mutta päätös saattaa tulla monissa tapauksissa tätä aikaisemminkin.

Huomaathan, että asiat käsitellään lähtökohtaisesti saapumisjärjestyksessä ja asian siirtäminen ratkaistavaksi ratkaistaan asiassa saadun selvityksen perusteella. Asioita ei voida siirtää käsittelyjonon ohi pelkästään hakijan tilanteeseen liittyvien syiden perusteella.

Henkilövahingoissa maksettavat korvaukset kivusta, särystä ja tilapäisestä haitasta sekä pysyvästä haitasta perustuvat Henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suosituksiin. Kyseisiä suosituksia sovelletaan myös tuomioistuimissa ja niiden tarkoituksena on taata hakijoiden yhdenvertainen kohtelu. Tarvittaessa asiaan pyydetään Valtiokonttorin asiantuntijalääkärin kannanotto. Sairaanhoito- ja kuntoutuskulut korvataan pääsääntöisesti julkisen terveydenhuollon hintojen mukaan.

Esinevahingoissa korvataan lähtökohtaisesti esineen korjauskustannukset ja muu esinevahingosta aiheutunut vahinko toteutuneiden kustannusten mukaan. Mikäli esineen korjaaminen ei ole kannattavaa tai esine on kadonnut/tuhoutunut, voidaan korvata esineen käypä arvo. Käytetyn esineen kohdalla käypä arvo on yleensä alempi kuin vastaavan uuden esineen hinta.

Taloudellisten vahinkojen korvaaminen edellyttää, että vahinko on aiheutettu rikoksella, julkista valtaa käytettäessä tai että vahingon korvaamiseen on muu painava syy. Taloudellisissa vahingoissa korvataan yleensä aiheutunut tappio, arvonmenetys tai tulon menetys. Korvaussummasta vähennetään esimerkiksi menetetyn tulon sijaan saatu tulo (esimerkiksi sosiaalituet). Tarkoituksena on palauttaa vahingonkärsijä siihen asemaan, jossa hän oli ennen vahinkotapahtumaa.

Kärsimyskorvaukselle asetetaan vahingonkorvauslaissa erityiset edellytykset. Kärsimyksen korvaaminen edellyttää, että

1. vahingonkärsijän vapautta, rauhaa, kunniaa tai yksityiselämää on rangaistavaksi säädetyllä teolla loukattu


2. vahingonkärsijää on rangaistavaksi säädetyllä teolla syrjitty


3. vahingonkärsijän henkilökohtaista koskemattomuutta on tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta vakavasti loukattu


4. vahingonkärsijän ihmisarvoa on tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta vakavasti loukattu muulla, 1-3 kohdassa tarkoitettuihin loukkauksiin verrattavalla tavalla.

Siten on mahdollista, että sinulla on oikeus muuhun vahingonkorvaukseen, mutta ei kärsimyskorvaukseen.

Myöskään vahinkotapahtuman aiheuttama suru tai muu negatiivinen tunnereaktio ei ole korvattava vahinko.

Jos Valtiokonttori on jo todennut asiassa korvausperusteen eli antanut päätöksen, jolla sinulle on maksettu korvausta vahinkotapahtumasta, voit tehdä samaan tapahtumaan liittyvistä uusista vahingoista (esimerkiksi aiheutuneet uudet hoitokulut) jatkohakemuksen Valtiokonttorille. Mainitse jatkohakemuksessa alkuperäinen vahinkonumero. Jatkohakemukset käsitellään pääsääntöisesti ilman vahingon aiheuttaneen viranomaisen lausuntoa.

Vahingonkorvausasiat ovat yksityisoikeudellisia riita-asioita. Tämän vuoksi Valtiokonttorin päätöksestä ei voi valittaa hallinto-oikeuteen. Mikäli olet tyytymätön Valtiokonttorin päätökseen, voit nostaa valtiota vastaan kanteen käräjäoikeudessa. Tuolloin Valtiokonttori tulee oikeudenkäynnissä vastapuoleksesi.

Kanteen nostaminen vahingonkorvausasiassa valtiota vastaan ei edellytä, että asiaa on ensin käsitelty Valtiokonttorissa. Yleensä kuitenkin on kannattavaa tehdä ensin hakemus Valtiokonttorille ja arvioida päätöksen saamisen jälkeen, kannattaako asia viedä joltain osin tuomioistuimen ratkaistavaksi.

Hakemusasian käsittely Valtiokonttorissa on maksutonta. Oikeudenkäynnissä Valtiokonttori vaatii asiassa aiheutuneiden oikeudenkäyntikulujen korvaamista vastapuolelta.

Sillä ajalla kun talous- ja velkaneuvonta siirtyi valtiolle (2019 alusta alkaen), talous- ja velkaneuvojien virheeseen tai laiminlyöntiin liittyvät vahingonkorvausasiat käsitellään Valtiokonttorissa (eli sovelletaan valtion vahingonkorvaustoiminnasta annettua lakia).

Jos itse valtion vastuuseen perustuvassa pääasiassa on korvausperuste (eli valtion viranomainen on menetellyt virheellisesti tai laiminlyönyt tehtäviään ja sen perusteella korvataan vahinkoa), Valtiokonttori korvaa kohtuulliset tarpeellisista toimenpiteistä aiheutuneet hakemuskulut.

Valtiokonttori ei voi suoraan muuttaa tuomioistuimien päätöksiä pääasian tai oikeudenkäyntikulujen osalta. Lisäksi tuomioistuimiin liittyy vahingonkorvauksen osalta niin sanottu kannerajoitus (vahingonkorvauslaki 3 luvun 5 §), jonka mukaan tuomioistuimen päätöksen (lopputuloksesta) voi vaatia vahingonkorvausta vain jos päätös on kumottu, sitä on muutettu, päätöksen tekemiseen osallistuneita on tuomittu virkarikoksesta tai heidät on muuten velvoitettu korvaamaan vahinko.