-
Mistä keskisuurten ja suurten yritysten sulkemiskorvausta haetaan?
Sulkemiskorvausta haetaan Valtiokonttorista. Hakemuslomake liitteineen tulee verkkosivullemme hakuajan alkaessa 15.7.
-
Kuka voi hakea keskisuurten ja suurten yritysten sulkemiskorvausta?
Keskisuurten ja suurten yritysten sulkemiskorvausta voivat hakea yritykset ja konsernit, joiden asiakastilat määrättiin suljettavaksi maalis-huhtikuussa 2021 joko majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetulla lailla tai tartuntatautilailla. Korvausta voivat hakea yritykset, jotka työllistävät vähintään 50 työntekijää ja joiden liikevaihto on laskenut sulkemiskauden kalenterikuukausina yli 30 % verrattuna vastaavaan ajanjaksoon vuonna 2019. Jos asiakastilat on suljettu omaehtoisesti, sulkemiskorvausta ei voi saada.
Tarkista lain mukaiset sulkemiskaudet palvelusivultamme. -
Voiko keskisuurten ja suurten yritysten sulkemiskorvausta hakea sähköisessä asiointipalvelussa?
Ei voi. Keskisuurten ja suurten yritysten sulkemiskorvausta haetaan paperisella hakemuslomakkeella. Lisäksi liitteiksi tarvitaan tilintarkastajanraportti ja lisätietolomake. Konsernin tulee myös lähettää listaus kaikista suomalaisista tytäryhtiöistä. Hakemus toimitetaan Valtiokonttoriin sähköisesti Turvaviesti -palvelun kautta.
-
Mistä löydän tilintarkastajaraportin ohjeen?
Tilintarkastajaraportin ohje löytyy palvelusivultamme.
-
Kuinka paljon sulkemiskorvausta voi saada?
Tuen enimmäismäärä on 1 800 000 euroa. Tukea myönnettäessä otetaan huomioon, ettei Euroopan komission päätöksen mukainen tukien konsernikohtainen enimmäismäärä 10 000 000 euroa ylity.
-
Mitä kuluja korvataan keskisuurten ja suurten yritysten sulkemiskorvauksella?
Keskisuurille ja suurille yrityksille tarkoitettu sulkemiskorvaus kattaa 70 % sulkemisajan tappioista. Sulkemisajan tappio voi olla kuitenkin korkeintaan yrityksen/konsernin työntekijöiden palkkojen ja joustamattomien liiketoiminnan kulujen yhteissumma sulkemisen kohteena olevan liiketoiminnan sulkemisajalta.
-
Voiko yksittäinen yritys hakea keskisuurten ja suurten yritysten sulkemiskorvausta?
Voi, mikäli yritys ei kuulu konserniin. Jos yritys kuuluu konserniin, haetaan keskisuurten ja suurten yritysten sulkemiskorvausta aina konsernina.
-
Miten määritellään keskisuuri tai suuri yritys?
Keskisuuret yritykset ovat yrityksiä, joilla on 50–250 työntekijää ja joiden vuosiliikevaihto on 10–50 miljoona euroa tai taseen loppusumma 10–43 miljoonaa euroa. Suuret yritykset ovat tätä suurempia.
-
Voiko hakea kustannustukea, jos on saanut sulkemiskorvausta?
Voi. Jos konserni on hakenut sulkemiskorvausta, se voi hakea kustannustukea vain konsernina. Kustannustuesta myös vähennetään muut samalle ajanjaksolle myönnetyt EU-tuet. EU:n säätämä konsernikohtainen 10 miljoonan euron tukikatto ei myöskään saa ylittyä.
-
Voivatko uudet keskisuuret ja suuret yritykset saada sulkemiskorvausta?
Tuen edellytyksenä on, että yrityksen liikevaihto on laskenut yli 30 prosenttia sen kalenterikuukauden tai niiden kuukausien aikana, joina yrityksen toimitiloja on pidetty lain nojalla tai viranomaisen päätöksen mukaisesti suljettuina, verrattuna vastaavaan kalenterikuukauteen tai kalenterikuukausiin vuonna 2019. Täten jos yritys on perustettu vuoden 2019 jälkeen, tämä ei voi saada keskisuurten ja suurten yritysten sulkemiskorvausta.
-
Konsernilla on useita eri toimipisteitä, joilla on eri sulkuajat. Mitkä näistä otetaan mukaan sulkemiskorvauksen hakemukselle?
Hakijan tulee ilmoittaa sulkemiskorvaushakemuksen liitteessä luettelo kaikista suomalaisista konserniin kuuluvista tytäryhtiöistä. Tässä yhteydessä myöskin tulee ilmoittaa jokaisen tytäryhtiön sulkemiskausi erikseen.
-
Miten kulujen puolella huomioidaan useat eri toimipisteet?
Keskisuurten ja suurten yritysten sulkemiskorvauksen määräytymiseen vaikuttavat yrityksen hakemuksella ilmoittamat sulkemiskauden muut kulut. Muihin kuluihin lasketaan yrityksen hakemuksessaan ilmoittamat joustamattomat kulut sulkemisen kohteena olevan liiketoiminnassa sulkemiskaudella. Tähän otetaan siis koko yrityksen (tai yrityskonsernin) sulkemisen kohteena olevaan liiketoimintaan kohdistuvat muut kulut sulun ajalta.
-
Palkat maksetaan kuukausipalkkana kerran tai kaksi kertaa kuussa, pitääkö selvittää päiväkohtaisesti mille ajalle ne ovat kohdistuneet?
Muihin kuluihin lasketaan yrityksen hakemuksessaan ilmoittamat joustamattomat kulut liiketoiminnassa sulkemiskaudella. Myös palkkakulut tulee siten ilmoittaa vain sulkemiskautta koskevilta päiviltä.
-
Miten välitilinpäätös toimii sulkemiskorvauksessa?
Yritys/konserni laatii konsernin/yhtiön välitilinpäätöksen sulkemiskaudelta. Esimerkiksi jos yrityksen ravintolasulku on ollut Uudellamaalla voimassa ajalla 9.3.–18.4.2021, laaditaan välitilinpäätös sulkemiskaudelta 9.3.–18.4.2021.
-
Voiko välitilinpäätöksen laatia sulkemisajan mukaisilta täysiltä kalenterikuukausilta? Kirjanpidossa kirjataan esimerkiksi kuukausikohtaisia jaksotuksia aina kalenterikuukauden viimeiselle päivälle.
Yrityksen/konsernin on laadittava välitilinpäätös nimenomaan sulkemisajalta, jotta voidaan määrittää lain tarkoittama sulkemisajan tappio. Siten välitilinpäätöstä ei voi laatia täysiltä kalenterikuukausilta.
-
Yrityksen kirjanpidossa kirjataan esimerkiksi kuukausikohtaisia jaksotuksia aina kalenterikuukauden viimeiselle päivälle. Miten nämä huomioidaan tai kirjataan sulkemisajan välitilinpäätöksessä?
Kirjanpidossa tehtäviä kuukausikohtaisia jaksotuksia, kuten lomapalkkojen jaksotuksia taikka käyttöomaisuuden poistoja, voidaan jyvittää sulkemisajalle päiväkohtaisesti. Esimerkiksi jos yrityksen ravintolasulku on ollut voimassa ajalla 9.3.-18.4.2021, voidaan tälle ajalle kirjata lomapalkkajaksotuksia ja käyttöomaisuuden poistoja 41/61 päivän osuutta vastaavan määrän osalta.
-
Merkitäänkö sulkemiskorvaushakemukselle täydet liikevaihtotiedot maalis-huhtikuulta, vaikka sulkemiselle oli tarkat päivämäärät?
Sulkemiskorvaushakemuksen liitelomakkeelle merkitään sulkemisajan välitilinpäätöksen tiedoista poikkeavasti yrityksen tai kaikkien konserniyhtiöiden liikevaihtotiedot täysiltä kalenterikuukausilta, esimerkiksi ajalta 1.3.-30.4.2021, mikäli yrityksen ravintolasulku oli voimassa ajalla 9.3.-18.4.2021. Laissa tarkoitetun liikevaihdon aleneman määrittämiseksi on liitelomakkeella ilmoitettava myös vastaavat liikevaihtotiedot kalenterikuukausilta 1.3.-30.4.2019.
-
Konserniin kuuluu yhtiöitä, joilla on eripituisia viranomaisten määräämiä sulkemisaikoja. Kuinka välitilinpäätöksen mukainen sulkemisaika tällöin määritellään?
Välitilinpäätöksen ajanjakso määritellään sen mukaan, mikä on ollut kunkin konserniyhtiön pisin viranomaisten määräämä sulkemisaika, eli aikaisimman sulun alkamisajankohdan ja viimeisimmän sulun päättymiskohdan mukaan. Esimerkiksi jos konsernin emoyhtiöllä on ollut toimipisteitä suljettuna ajalla 9.3.-18.4.2021 ja tytäryhtiöllä ajalla 9.3.-8.4.2021, laaditaan välitilinpäätös kaikkien konsernin yhtiöiden osalta ajalta 9.3.-18.4.2021.
-
Konserniin kuuluu yhtiö, joka on ollut taloudellisissa vaikeuksissa 31.12.2019. Onko konsernin mahdollista saada sulkemiskorvausta tästä huolimatta?
Sulkemiskorvausta ei voida myöntää, mikäli jotakin konsernin yhtiötä koskee lain 6 § mukainen este. Tapauskohtaisesti sulkemiskorvausta voidaan kuitenkin myöntää, mikäli esimerkiksi konserniin kuuluva yhtiö, joka on ollut 31.12.2019 taloudellisissa vaikeuksissa osoittaa, ettei lain mukaista estettä enää ole tuen myöntämisen hetkellä.
-
Tukiajan haku on aika tiukka, varsinkin kun kesälomat osuu samalle ajalle, voiko päivämääriä muokata tai voiko niissä joustaa?
Hakemus tulee jättää 15.7.2021 kello 9.00 ja 13.8.2021 kello 16.15 välisenä aikana. Valitettavasti hakuajan ulkopuolella jätettyjä hakemuksia ei käsitellä.
-
Miten hakemiseen vaikuttaa se että konsernin emoyhtiö on yleishyödyllinen yhdistys?
Yleishyödyllisen yhdistyksen taloudellinen toiminta voidaan huomioida yhdistyksen liikevaihtona, jos se harjoittaa muutakin toimintaa.