Tapahtumajärjestäjän on ilmoitettava Valtiokonttorille, jos tapahtuma peruuntuu tai järjestetään pienempänä. Valtiokonttori ei anna erikseen päätöstä eikä ota etukäteen kantaa yksittäisiin peruutusilmoituksiin tai rajoituksiin.

Ilmoitus mahdollistaa pääjärjestäjälle ja alihankkijoille tapahtumatakuun mukaisten korvausten hakemisen sujuvasti sähköisen asiointipalvelun kautta. Peruutusilmoitus avaa sähköisen korvaushakemuslomakkeen arviolta 2-3 päivässä. Tee ilmoitus sähköpostitse osoitteeseen tapahtumatakuu@valtiokonttori.fi seuraavan mallin mukaisesti:

• Otsikko: Ilmoitus tapahtuman peruuntumisesta / tapahtuman nimi ja ajankohta
• Y-tunnus: XXX
• Tapahtumatakuupäätöksen asianumero: VK/xxx
• Tapahtuman nimi, ajankohta ja paikkakunta: xxx
• Tapahtuman toteutuminen: tapahtuma peruttu (tai tapahtumat toteutunut pienempänä)
• Viranomaismääräys, johon rajoitus perustuu: esim. aluehallintoviranomaisen päätöksen numero tai linkki päätökseen, josta selviää rajoituksen antaja, rajoituksen kestoaika sekä rajoituksen alueellinen ulottuvuus
• Lisätietoja: esim. selvitys, miten rajoitus on vaikuttanut tapahtuman toteutumiseen

Julkaisemme tiedot korvaushakemuksia varten avautuvista tapahtumista tapahtumatakuun tilastosivulla. Tiedotathan tarpeen mukaan alihankkijoitasi korvaushakemusvaiheen alkamisesta.

Tapahtumien järjestämiseen voivat vaikuttaa monet eri viranomaisrajoitukset. Osa niistä estää tapahtuman järjestämisen kokonaan tai rajoittaa selvästi tapahtuman osallistujamäärään. Osa rajoituksista puolestaan vaikuttaa välillisesti tapahtuman järjestämiseen ja järjestämislaajuuteen.

Valtiokonttori ei anna erikseen päätöstä eikä ota etukäteen kantaa yksittäisiin peruutusilmoituksiin tai rajoituksiin. Tarvittaessa tapahtumajärjestäjän antamaan peruutusilmoitukseen pyydetään lisätietoja ennen korvauspäätöksen antamista. Pääsääntöisesti voidaan kuitenkin todeta seuraavaa:

Korvausoikeuden syntyminen on suhteellisen selvä silloin, kun takuun saaneen tapahtuman peruuntumisen taustalla on viranomaisrajoitus, joka selvästi rajoittaa tapahtuman osallistujamäärää ja käytännössä estää sen järjestämisen suunnitellulla tavalla. Tällaiseen kokoontumisrajoitukseen vetoavan tapahtumanjärjestäjän voidaan katsoa lähtökohtaisesti olevan oikeutettu tapahtumatakuun perusteella maksettavaan korvaukseen. Korvausoikeus koskee myös niitä alihankkijoita, jotka tapahtumajärjestäjä on takuuhakemuksellaan Valtiokonttorille etukäteen ilmoittanut.

Tapahtumajärjestäjä voi vedota ilmoituksessaan myös sellaiseen lakiin tai viranomaisen rajoitukseen, joka ei suoranaisesti estä tapahtuman järjestämistä, mutta jolla on välillisesti merkittäviä vaikutuksia tapahtuman järjestämiseen suunnitellussa laajuudessa. Tällöin järjestäjän on esitettävä Valtiokonttorille selvitys siitä, millä tavalla kyseinen rajoitus on johtanut siihen, että takuun saaneeseen tapahtumaan olisi voinut osallistua enintään 85% suunnitellusta kävijämäärästä.

 

Tapahtumatakuun korvauksen määrä riippuu tapahtuman ennakkoon ilmoitetuista, toteutuneista kustannuksista. Jos tapahtuma joudutaan perumaan viranomaispäätöksen tai lain johdosta, korvataan ennakkoon ilmoitetuista toteutuneista kustannuksista 85 prosenttia. Alihankkijan ilmoittamista toteutuneista kuluista vähennetään suoritukset, jotka se on saanut.

Jos tapahtuma joudutaan järjestämään aiottua pienempänä, maksetaan määrä, joka lasketaan vähentämällä toteutuneista kustannuksista toteutuneet tulot, ja kertomalla tämä luvulla 0,85.

Tapahtumatakuu kuuluu EU:n tilapäiseen puitetukiohjelmaan, joten puitetukiohjelman mukaisia ehtoja sovelletaan korvausten maksamisessa. Yrityskohtainen korvauksen enimmäismäärä on 1 800 000 euroa. Korvaussummasta vähennetään lisäksi mahdolliset vakuutuskorvaukset, jotka korvaavat peruuntuneesta tapahtumasta aiheutuneita kuluja sekä opetus- ja kulttuuriministeriön samaan tapahtumaan myöntämä avustus.

Korvauksen voi saada vain ennakkoon ilmoitetuista, kohtuullisista ja toteutuneista kustannuksista. Jos tapahtuma perutaan kokonaan lain tai viranomaisen määräyksestä, kustannuksista korvataan 85 prosenttia.

Jos tapahtuma toteutuu olennaisesti suunniteltua pienempänä lain tai viranomaisen määräyksen vuoksi ja tapahtuma on tappiollinen, tapahtumatakuusta korvataan tapahtumajärjestäjälle ja alihankkijalle määrä, joka lasketaan vähentämällä tapahtuman kohtuullisista toteutuneista kustannuksista toteutuneiden tulojen määrä ja kertomalla näiden erotus luvulla 0,85.

Olennaisesti suunniteltua pienempänä toteutuneella tapahtumalla tarkoitetaan tapahtumaa, johon on voinut osallistua enintään 85 prosenttia suunnitellusta osallistujamäärästä lain tai viranomaisen kokoontumista rajoittavan määräyksen vuoksi.

• Mikäli tapahtuma järjestetään pienempänä, tulee pääjärjestäjän lähettää Valtiokonttorille ilmoitus, jossa selvitetään, mihin rajoitukseen pienempänä järjestäminen perustuu ja millä tavalla rajoitus vaikuttaa tapahtuman järjestämiseen. Ilmoitus pienempänä toteutumisesta avaa pääjärjestäjälle ja takuun piiriin ilmoitetuille alihankkijoille sähköisen korvaushakemuslomakkeen.
• Korvaushakemuksen saavuttua Valtiokonttori selvittää pääjärjestäjältä erikseen tapahtuman kävijämäärän laskun sekä tulot/tapahtuman tappiollisuuden. Korvaushakemuslomakkeella pääjärjestäjä ilmoittaa ainoastaan tapahtumasta aiheutuneet kulut.
• Tapahtumatakuusta voidaan maksaa korvauksia, jos tapahtuma on tappiollinen ja siihen on voinut rajoituksista johtuen osallistua korkeintaan 85 % suunnitellusta osallistujamäärästä. Korvauksia voivat tässä tapauksessa hakea sekä pääjärjestäjä että alihankkijat. Alihankkijat ilmoittavat korvaushakemuksella kulunsa niin, että niistä on jo vähennetty tapahtumajärjestäjältä saadut suoritukset.
• Mikäli tapahtuma järjestetään eikä se ole tappiollinen, ei tapahtumatakuusta makseta korvauksia.
• Korvauksia voidaan maksaa vain myönnetyn takuun puitteissa: Lähtökohtaisesti alihankkija tai kulu, jota ei ole sisällytetty takuuhakemukseen, ei ole takuun piirissä. Korvaushakemuksella korvattavat kulut ilmoitetaan samoilla kululajeilla kuin ne on takuuhakemuksella on ilmoitettu. Hakijan on mahdollista siirtää toteutuneita kuluja kululajilta toiselle, kunhan tapahtumalle/yritykselle myönnetty kokonaistakuu ei ylity.

 

 

Korvausta tapahtumatakuusta ei myönnetä seuraavissa tilanteissa: Yritystä ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin. Yritys on laiminlyönyt verotusta koskevan ilmoittamisvelvollisuuden.
Yrityksellä on verovelkarekisteriin merkittyjä verovelkatietoja. Ulosotto perii yritykseltä maksamattomia veroja. Yrityksen päätoimiala on alkutuotanto, kalatalous tai vesiviljely. Yritys on asetettu konkurssiin tai sillä on tuomioistuimessa vireillä asia, joka koskee konkurssiin asettamista. Pieni tai mikroyritys oli vaikeuksissa ennen koronapandemiaa (31.12.2019), ja se on tuen myöntöhetkellä yrityssaneerauksessa tai sille on myönnetty pelastamis- tai rakenneuudistustukea. Keskisuuri tai suuri yritys oli vaikeuksissa ennen koronapandemiaa (31.12.2019).

Korvausten hakuaika on 15.9.-7.12.

Korvausta tapahtumasta voi hakea sen jälkeen kun tapahtuman pääjärjestäjä on tehnyt Valtiokonttorille ilmoituksen tapahtuman peruuntumisesta tai pienempänä toteutumisesta. Tämä ilmoitus tulee lähettää Valtiokonttorille sähköpostitse osoitteeseen tapahtumatakuu@valtiokonttori.fi. Ilmoituksessaan tapahtumajärjestäjän on esitettävä selvitys tapahtumaa koskevasta kiellosta tai rajoituksesta ja rajoituksen vaikutuksista. Tapahtumatakuu ei ole tae korvaukselle.

Yritys voi hakea korvausta tapahtumatakuusta, jos seuraavat ehdot täyttyvät:

- Yritys on pääjärjestäjä tai takuuhakemuksessa ilmoitettu alihankkija tapahtumassa, jolle on myönnetty tapahtumatakuu.

- Tapahtuma on peruuntunut tai järjestetty olennaisesti pienempänä lain tai viranomaismääräyksen perusteella, ja tapahtuman pääjärjestäjä on ilmoittanut asiasta Valtiokonttorille.

- Yrityksellä on aiheutunut tapahtuman suunnittelusta tai järjestämisestä kuluja, joista se ei ole saanut suoritusta.

Tapahtumatakuun perusteella maksettavaan korvaukseen oikeuttavat peruutustilanteet voidaan jakaa pääsääntöisesti kahteen kategoriaan:

1. Tapahtuman estävä ehdoton rajoitus, joka rajoittaa yleisötapahtumien osallistujamäärää. Tällä tarkoitetaan rajoitusta, joka esimerkiksi rajoittaa sisätiloissa järjestettävän tapahtuman osallistujamäärää enintään 10 henkilöön kerrallaan. Tällaiseen rajoitukseen vetoavan tapahtumanjärjestäjän voidaan katsoa olevan oikeutettu tapahtumatakuun perusteella maksettavaan korvaukseen, koska yleisötapahtumien osallistujamäärää koskeva rajoitus estää tapahtuman järjestämisen suunnitellusti.

2. Tapahtuman osallistujamäärään vaikuttava, lakiin tai viranomaisen määräykseen perustuva rajoitus (esimerkiksi tartuntatautilain 58 §), joka ei kuitenkaan suoranaisesti estä tapahtuman järjestämistä, ei automaattisesti oikeuta tapahtumanjärjestäjää korvaukseen. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi aluehallintoviraston päätöstä yleisötilaisuuksien ja yleisten kokousten rajoituksista, jonka perusteella yleisötilaisuuksien järjestämistä rajoitetaan, mutta sallittu osallistujamäärä voidaan ylittää, jos osallistujien on mahdollista välttää lähikontakti toisiinsa. Tapahtumanjärjestäjän on pystyttävä esittämään selvitys siitä, että tapahtumaan on voinut osallistua enintään 85% suunnitellusta kävijämäärästä.

 

Rajoitusten tulee vaikuttaa tapahtuman enimmäiskapasiteettiin, jota verrataan takuussa kirjattuun suunniteltuun osallistujamäärään. Kysynnän laskeminen tai tapahtuman taloudellisen kannattavuuden lasku rajoitusten vuoksi ei yksistään ole riittävä peruste tapahtuman perumiseen niin, että korvausta tapahtumatakuun perusteella voisi hakea.

1. Aluehallintovirastojen määräykset koskien yleisötapahtumia ja yleisiä kokouksia tartuntatautilain (1227/2016) mukaan: Jos tapahtuman osallistujamäärää joudutaan rajoittamaan osallistuja kokoontumista koskevien rajoitusten tai turvavälien vuoksi niin, että tapahtumaan voisi osallistua enintään 85% suunnitellusta osallistujamäärästä, tapahtuma voidaan perua ja korvausta hakea, jos rajoitus on rajoittanut osallistujamäärää enintään 85%:iin suunnitellusta osallistujamäärästä (joka on kirjattu takuupäätökseen). Hakijan tulee ilmoittaa, kuinka moni paikka katsomossa on jouduttu määräysten vuoksi jättämään tyhjäksi vaadittavien turvavälien saavuttamiseksi, tai muuten selvittää miten rajoitus on vaikuttanut tapahtuman osallistujamäärään.

2. Aluehallintoviraston päätös yleisötilaisuuksien ja yleisten kokousten rajoituksista tartuntatautilain (1227/2016), jossa vaaditaan lohkominen:  Jos lohkominen johtaa siihen, että tapahtumaan voi osallistua vain 85% suunnitellusta osallistujamäärästä, voi hakija perua tapahtuman tähän määräykseen vedoten ja hakea korvausta tapahtumatakuusta.


3. Ravintoloihin kohdistuvat rajoitukset: Jotta pelkkään ravintolan aukioloaikaan perustuva rajoitus olisi hyväksyttävissä korvauksen perusteeksi, tulee rajoituksen vaikuttaa tapahtuman suunniteltuun osallistujamäärään. Esimerkiksi, että tapahtumaan myydään lippuja porrastetusti eri aikoihin, ja jos ravintolan aukioloaikaa rajoitetaan, ei viimeisiä ryhmiä voida ottaa sisään ja osallistujamäärää joudutaan rajoittamaan. Jos aukioloaikojen rajoitus vaikuttaa tapahtumaan niin, että järjestäjä joutuu peruuttamaan esiintyjän ja rajoittamaan tapahtuman kestoa, voitaisiin hakijalle korvata tapahtumatakuun perusteella tappiosta 85%, jos ohjelman supistaminen rajoittaa osallistujamäärää laissa säädetyllä tavalla vähintään 85%:iin suunnitellusta.

Huomioitavaa pienempänä järjestetyissä tapahtumissa on se, että korvausta voidaan maksaa ainoastaan tappion perusteella.

Jos tapahtuma-alue on ravintolarajoitusten piirissä (esimerkiksi tapahtuman anniskelualuetta), voi asiakaspaikkojen rajoitus olla pätevä syy tapahtuman perumiseen, jos rajoitukset vaikuttavat osallistujamääriin (eli tapahtumaan voi osallistua enintään 85% suunnitellusta määrästä).

Pelkästään se, että tapahtuman luonne muuttuu rajoitusten vuoksi ei ole yksistään hyväksyttävä syy perua tapahtumaa. Takuun perusteella maksettava korvaus edellyttää, että rajoitukset vaikuttavat osallistujamäärään laissa todetulla tavalla.

4. Matkustusrajoitukset: Tapahtuman peruminen matkustusrajoitusten perusteella voi olla mahdollista tapahtumatakuuseen oikeuttavalla tavalla. Tällöin esimerkiksi matkustusrajoitusten vuoksi supistuneen ohjelman tulisi vaikuttaa olennaisesti osallistujamäärään (enintään 85% suunnitellusta määrästä kirjattuna takuupäätökseen). Rajoitus voisi olla hyväksyttävä peruste myös silloin, jos enintään 85% lipun ostaneista asiakkaista voisi saapua maahan matkustusrajoitusten vuoksi.

5. Etätyösuositus ym. : Pelkästään esimerkiksi etätyösuosituksen vuoksi tapahtuman alentunut kysyntä ei oikeuta korvaukseen, vaikka tapahtuma olisikin tappiollinen. Rajoituksen on tullut vaikuttaa negatiivisesti osallistujamäärään rajoittamalla tapahtuman osallistujakapasiteettia.

6. Kiertueet ym. suuremmat kokonaisuudet: Tapahtumatakuu on pääasiassa myönnetty kiertueille niin, että jokaiselle kiertueen osalle on myönnetty oma tapahtumatakuu. Tästä johtuen, jos yhtä kiertueen keikkaa rajoitetaan, ei tapahtumanjärjestäjällä ole mahdollisuutta perua koko kiertuetta ja saada korvausta tapahtumatakuusta.

Jos tapahtumasta on syntynyt kulu, jonka pääjärjestäjä on maksanut, maksaa Valtiokonttori korvausta pääjärjestäjälle. Kulu on voinut olla merkittynä alihankkijan kuluksi tai pääjärjestäjän kuluksi. Kulut voidaan aina korvata pääjärjestäjälle, jos tämä on maksanut ne alihankkijoille, riippumatta siitä miten kulut on jaettu. Takuun kokonaissumma muodostaa tapahtumalle maksettavien korvausten maksimisumman.

Jos tapahtumaan liittyvä kulu on syntynyt alihankkijalle ja pääjärjestäjä ei ole sitä maksanut, tulee alihankkijan hakea tälle kululle korvausta siitä osasta, josta hän ei ole saanut suoritusta pääjärjestäjältä. Korvauksen perusteena ovat siis toteutuneet ja kohtuulliset kustannukset.

Hakijan ei tule itse vähentää omavastuuosuutta kuluista, vaan hakija ilmoittaa Valtiokonttorille kulun kokonaisuudessaan – omavastuuosuus vähennetään Valtiokonttorin puolesta toteutuneista kustannuksista.

Ansionmenetystä ei korvata, ainoastaan toteutuneet ja kohtuulliset kustannukset.

Esimerkkejä korvaukseen oikeuttavista kustannuksista ja niiden jakautumisesta:

Esimerkki 1: A:n järjestämä festivaali on peruttu 45 päivää ennen tapahtuman järjestämistä. Festivaaleille on sovittu esiintymään yhtye X, jonka toimittamisesta tapahtumaan on tehty sopimus tapahtumatoimisto B:n kanssa, joka on näin ollen tapahtuman alihankkija. Molemmille on myönnetty tapahtumatakuu, mutta osapuolten välillä ei ole siirtynyt rahaa. A:n ja B:n välisessä sopimuksessa todetaan, että A sitoutuu maksamaan B:lle 10 000 euroa artistin toimittamisesta keikalle. Sopimuksen mukaan pääjärjestäjä on velvollinen maksamaan korvauksen, jos tapahtuma perutaan alle kaksi kuukautta ennen tapahtuman järjestämistä.

Tapahtuman peruuntuessa B hakee korvausta Valtiokonttorista. B on velvollinen maksamaan esiintymään varatulle yhtyeelle X korvauksen (esiintymispalkkio, 8000 euroa) heidän välisen sopimuksen mukaan,  järjestettiin tapahtuma tai ei. Näin ollen alihankkijalle on syntynyt kulu, josta hän ei ole saanut korvausta tapahtumanjärjestäjältä. B voi siten hakea korvausta toteutuneista kustannuksista (yht. 8000 euroa) kokonaisuudessaan, koska pääjärjestäjä ei ole maksanut alihankkijalle mitään.

Esimerkki 2: X oy on Y oy:n alihankkija ja tämä tulee rakentamaan Y:n tapahtumaan lavan ja tekniikan konserttia varten. Molemmille on myönnetty tapahtumatakuu. Rakennustyöt aloitetaan viikkoa ennen tapahtumaa, mutta tapahtuma joudutaan perumaan päivää ennen tapahtuman järjestämistä alueella pahentuneen koronavirustilanteen vuoksi. Lava on käytännössä ehditty rakentaa ja työvoima palkata lavan rakentamista ja purkamista varten. Näin ollen alihankkija X voi hakea Valtiokonttorista tapahtumatakuun perusteella syntynyttä korvausta toteutuneiden kustannusten perusteella (esimerkiksi lavan rakentaminen ja purkaminen, laitteiden vuokra, työvoimakustannukset ym.).

Esimerkki 3: Pääjärjestäjän vuokrakulu tapahtumatilasta on 10 000 euroa. Sopimuksessa lukee, että jos tapahtuma perutaan, joutuu pääjärjestäjä maksamaan alennetun korvauksen 4 000 euroa. Rahaa ei ole vielä liikkunut, mutta molemmille on myönnetty tapahtumatakuu. Tällöin pääjärjestäjä voi maksaa kulun ja saada korvauksen 85% maksetusta summasta Valtiokonttorilta. Alihankkijalle voidaan maksaa ainoastaan korvasta toteutuneista kustannuksista, ei tulonmenetyksestä. Alihankkijalle ei voida tällöin maksaa korvausta saamatta jääneestä vuokrasta (4 000 euroa), tai siitä että sovittu osuus koko vuokrasta (6 000 euroa) on jäänyt saamatta pääjärjestäjältä.

Esimerkki 4: Pääjärjestäjä tilaa artistin esiintymään keikalle, josta esiintymiskorvaukseksi on sovittu maksettavan 3 000 euroa. Tapahtuma perutaan kahta kuukautta ennen keikkaa. Pääjärjestäjän ja artistin välisen sopimuksen mukaan alihankkijalla ei ole oikeutta korvaukseen, jos tapahtuma perutaan enintään kuukausi ennen keikkaa. Sopimuksen perusteella pääjärjestäjälle ei ole syntynyt toteutunutta kustannusta. Näin ollen mitään korvausta ei voida maksaa.

Esimerkki 5: Keikka peruuntuu ja pääjärjestäjä hakee korvausta tapahtumatakuusta. Pääjärjestäjälle on syntynyt 5 000 euron kulu lipunmyynnistä, joka on takuupäätöksessä osoitettu alihankkijalle. Pääjärjestäjä on maksanut kulun alihankkijalle, ja täten pääjärjestäjä voi hakea korvasta tapahtumatakuusta 5 000 eurosta.

 

Jos tapahtuma on järjestetty olennaisesti pienempänä, korvausta voidaan maksaa ainoastaan, jos tapahtuma on ollut tappiollinen. Tapahtuman tappiollisuutta arvioidaan tällöin koko tapahtuman osalta arvioiden pääjärjestäjälle syntynyttä tappiota.

Pääjärjestäjälle korvataan 85% tapahtuman tappioista, joka lasketaan vähentämällä tapahtuman kuluista tapahtuman tulot. Tapahtuman tuloihin lasketaan kaikki tapahtuman tulot pääjärjestäjälle, kuten esimerkiksi lipputulot ja sponsoritulot. Kuluihin lasketaan kaikki kulut, jotka tapahtumasta ovat syntyneet pääjärjestäjälle. Tapahtumalle myönnetyn takuun kokonaissumma muodostaa tapahtumalle maksettavien korvausten maksimisumman.

Alihankkijalle korvataan 85% tapahtuman tappioista, joka lasketaan vähentämällä tapahtuman kuluista tapahtuman tulot. Kuluihin lasketaan kaikki kulut, jotka ovat syntyneet tapahtumasta alihankkijalle. Tapahtuman tuloina lasketaan pääjärjestäjän alihankkijalle maksama korvaus, tai muu tulo.

 

Valtiokonttorin tilastosivuilla julkaistaan joka arkipäivä päivitetyt tiedot hakijoista, heidän ilmoittamistaan alihankkijoista ja hakemuksen käsittelyprosessista. Tilastoja: Tapahtumatakuu - Valtiokonttori

Tapahtumayrittäjä tai alihankkija voi hakea korvausta, jos:

• Tapahtumalle on myönnetty tapahtumatakuu
• Yritys on ilmoitettu tapahtumaan pääjärjestäjäksi tai alihankkijaksi
• Valtiokonttori on saanut ilmoituksen tapahtuman peruuntumisesta tai pienempänä järjestämisestä
• Nämä tiedot voi tarkistaa tilastosivulta Tapahtumatakuun tilastot

 

Tapahtumatakuu korvaa sellaisia toteutuneita kustannuksia, jotka aiheutuvat peruuntuneen tai pienempänä toteutuneen tapahtuman suunnittelusta ja järjestelystä, kyseiseen tapahtumaan liittyviä toteutuneita kustannuksia ja ennakkoon tapahtumatakuuhakemuksella ilmoitettuja kustannuksia. Takuu korvaa alihankkijalle myös sellaisia toteutuneita kustannuksia, joista alihankkija ei ole saanut suoritusta tapahtumajärjestäjältä. Toteutunut kustannus voi olla esimerkiksi kyseiselle tapahtumalle jyvitetty palkka-, materiaali-, matkakulu.

 

Tapahtuman pääjärjestäjä on takuuhakemuksellaan ilmoittanut tapahtuman kokonaisbudjetin kululajeittain. Myös toteutuneet kustannukset ilmoitetaan näiden kululajien mukaan. Kululajeja ovat mm. tapahtumatilojen vuokrakulut, esiintyjä- ja ohjelmapalvelut, tapahtumateknologian palvelut, myynti ja vuokraus, tapahtumarakentamisen palvelut, myynti ja vuokraus, lipunmyyntipalvelut, tapahtumien oheispalvelut, suunnittelu ja konsultointi, digitaaliset tapahtumapalvelut, tapahtumajärjestäminen ja tapahtuma-alan erityispalvelut.

Mitä kustannuksia tapahtumatakuu ei korvaa?

 

Tapahtumatakuu ei korvaa:

• kustannuksia, joita ei ole ilmoitettu tapahtumatakuuhakemuksella
• kustannuksia, joihin hakijayritys on saanut tukea tai korvauksia muualta (esim. kustannustuki, opetus- ja kulttuuriministeriön tuet, vakuutuskorvaukset)
• kustannuksia, jotka eivät liity kyseisen tapahtuman järjestämiseen (esim. yritystoimintaan liittyviä yleisiä ylläpitokuluja)
• kuluja, joita yrityksellä olisi joka tapauksessa myös ilman tapahtuman järjestämistä
• tulonmenetyksiä (kustannustukilaki mahdollistaa vain toteutuneiden kustannusten korvaamisen)
• kustannuksia, joista alihankkija on jo saanut korvauksen tapahtumajärjestäjältä

 

Mitä kustannuksia tapahtumatakuu korvaa?

 

Korvausten hakuaika alkaa 15.9.2021 ja päättyy 7.12.2021. Korvaushakemuksen toimittamisen jälkeen Valtiokonttori käsittelee hakemuksen mahdollisimman nopeasti.

Myös yksinyrittäjät voivat hakea tapahtumatakuuta. Tapahtumajärjestäjällä tulee olla Y-tunnus, pysyvä organisaatio ja vuoden 2019 arvonlisäverollinen liikevaihto yli 150 000 euroa.

Myös opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää tukia tapahtumille ja yksinyrittäjille sekä freelancereille. Lisätietoja OKM:n tuista .

Lisäksi yksinyrittäjät ja freelancerit voivat hakea korona-ajan työttömyysturvaa Kelasta.  

Tapahtuma katsotaan peruuntuneeksi, jos sitä ei lain nojalla tai viranomaisen määräyksen vuoksi voida järjestää suunnitellusti. Tapahtuma voidaan katsoa peruuntuneeksi lain tai viranomaisen määräyksen vuoksi myös, jos korkeintaan 90 päivää ennen tapahtuman järjestämistä on voimassa järjestämisen estävä rajoitus. Tapahtumatakuuta ei myönnetä tapahtumalle, joka on peruttu omaehtoisesti jo ennen tapahtumatakuun hakemista.

Mikäli alihankkijaa ei ole sisällytetty takuun piiriin hakemuksella, alihankkija ei kuulu tapahtumatakuun piiriin. Alihankkijoita ei voi lisätä hakemukseen takuupäätöksen tultua lainvoimaiseksi.

Tapahtumatakuun tavoitteena on pienentää tapahtumien järjestämisen taloudellista riskiä. Tapahtumatakuu on ennakkoon sovittu maksusitoumus, joka annetaan tapahtumajärjestäjälle tämän ilmoittamista kohtuullisista kustannuksista. Jos tapahtuma perutaan tai sen laajuutta rajoitetaan lain tai viranomaisen määräyksestä tapahtumatakuun antamisen jälkeen, korvausta maksetaan toteutuneista kustannuksista. Korvausten haku on 15.9.-7.12.

Tapahtumatakuuta voi hakea vain tapahtumajärjestäjä, joka ilmoittaa hakemuksessaan ne alihankkijat, jotka kuuluvat takuun piiriin. Takuuhakemuksessa on ilmoitettava kunkin alihankkijan rooli ja osuus tapahtuman kokonaiskustannuksista. Takuun saaneet tapahtumat alihankkijoineen ilmoitetaan Valtiokonttorin nettisivuilla.

Annetun tapahtumatakuun perusteella alihankkijat voivat hakea suoraan korvausta Valtiokonttorista, mikäli tapahtuma tapahtumatakuun antamisen jälkeen peruuntuu tai toteutuu pienempänä viranomaismääräyksen johdosta. Korvausta voidaan maksaa korkeintaan niistä kuluista, mitkä tapahtumajärjestäjä on ilmoittanut takuuhakemuksessaan.

Kyllä voi. Jokaiselle kiertueen tapahtumalle tai konsertille tulee tehdä oma takuuhakemuksensa. Tämä sen vuoksi, että Aluehallintoviraston alueelliset rajoitukset ja tapahtumien tai konserttien kustannukset ja alihankkijat saattavat vaihdella paikkakunnasta riippuen.

Tapahtumatakuu koskee vähintään 200 hengen tapahtumaa, joka järjestetään 1.6.–7.12.2021 välisenä aikana. Takuuta voi hakea vakiintunut, ammattimainen tapahtumajärjestäjä. Tapahtumajärjestäjällä tulee olla Y-tunnus, pysyvä organisaatio ja vuoden 2019 arvonlisäverollinen liikevaihto yli 150 000 euroa. Tyypillisesti vakiintuneella tapahtumajärjestäjällä on palkattua henkilöstöä mutta se voi olla myös yksinyrittäjä. Tapahtumatakuun piirissä ovat esimerkiksi taide- ja kulttuurifestivaalit, konsertit ja näyttelyt, urheilutapahtumat, musiikkifestivaalit, messut sekä vastaavat tapahtumat, joita ei järjestetä ympärivuotisen toiminnan osana.

Tapahtumatakuuta ei myönnetä säännöllisesti ympäri vuoden järjestettäviin tapahtumiin. Tällaisia tapahtumia ovat esimerkiksi viikoittainen esitys-, konsertti- ja teatteritoiminta tai sarjamuotoiset urheilutapahtumat. Opetus- ja kulttuuriministeriö avaa tällaisille tapahtumille erilliset haut.

Tapahtumatakuuta ei myönnetä yritysten asiakas- ja henkilöstötapahtumiin tai muihin tapahtumiin, jotka on tarkoitettu rajatulle kohderyhmällä eivätkä ole yleisölle avoimia. Tapahtumatakuuta ei voi myöntää myöskään esimerkiksi harrastustoimintana tai yhdistyksen varainhankintaa varten järjestettävälle pienimuotoiselle tapahtumatoiminnalle.

Tapahtumatakuuta ei myönnetä jo perutuille tapahtumille.

Henkilötyövuosi tarkoittaa työmäärää, joka vastaa yhden henkilön kokoaikaista työpanosta vuodessa. Henkilötyövuosi voi koostua myös usean työntekijän työpanoksesta.

Tapahtumajärjestäjät hakevat tapahtumatakuuta Valtiokonttorista. Tapahtumatakuuta voi hakea 1.6.-31.8.2021.

Tapahtumatakuun sähköinen lomake aukeaa 15.6. Kesäkuun alussa tapahtumatakuuta voi hakea pdf-lomakkeella. Suosittelemme mahdollisuuksien mukaan käyttämään sähköistä lomaketta, mikäli tapahtuman ajankohta ei ole kesäkuun alussa.

Tapahtumatakuuseen perustuvan korvauksen hakuaika on 15.9.–7.12.2021.

Tapahtumatakuuta ei voida myöntää tapahtumalle, joka on jo peruttu ennen takuuhakemuksen jättämistä.

Voi. Mikäli yksinyrittäjä täyttää ammattimaiseksi tapahtumajärjestäjäksi katsomisen ehdot ja muut tuen myöntämisen kriteerit, myös yksinyrittäjälle voidaan myöntää tapahtumatakuu.

Vakiintuneelta, ammattimaiselta tapahtumajärjestäjältä edellytetään y-tunnusta ja yli 150 000 euron arvonlisäverollista liikevaihtoa vuodelta 2019.

Lisäksi yrityksen tulee työllistää vähintään yksi henkilötyövuosi tapahtumatoiminnan parissa. Henkilötyövuosi tarkoittaa työmäärää, joka vastaa yhden henkilön kokoaikaista työpanosta vuodessa. Henkilötyövuosi voi koostua myös usean työntekijän työpanoksesta. Tapahtumajärjestäjä voi olla myös yksinyrittäjä.

Edellytämme lisäksi, että yritys on järjestänyt tapahtumia aiemmin ja pystyy antamaan tapahtumatakuuhakemuksellaan näistä esimerkkejä.

Tapahtumatakuun piiriin kuuluvat yli 200 hengen avoimet tapahtumat, jotka järjestetään aikavälillä 1.6. - 7.12.2021. Tapahtumajärjestäjän tulee täyttää ammattimaisen tapahtumajärjestäjän kriteerit.

Tapahtuma voi olla esimerkiksi taide- tai kulttuurifestivaali, konsertti, näyttely, urheilutapahtuma, musiikkifestivaali, messut tai muu vastaava tapahtuma, jota ei järjestetä ympärivuotisesti tai sarjamuotoisesti.

Yleishyödylliset yhdistykset, ja yritykset joiden arvonlisäverollinen liikevaihto oli vuonna 2019 alle 150 000€ eivät voi saada tapahtumatakuuta. He voivat kuitenkin saada opetus- ja kulttuuriministeriön avustusta. Avustusten hakuajat ja tarkemmat ehdot ministeriön sivuilla https://minedu.fi/avustukset

Tapahtumatakuu ei koske siirrettyjä tapahtumia. Tapahtuman katsotaan kuitenkin olevan peruttu, mikäli se siirretään seuraavalle kalenterivuodelle 2022.

Kyllä, tapahtumatakuu kuuluu samaan puitetukiohjelmaan aikaisempien kustannustukikierrosten kanssa. Jos 1,8m€ tukikatto on jo täynnä, tapahtumatakuuta ei voida maksaa yritykselle. Vaikka pääjärjestäjän tukikiintiö olisikin täynnä, voi pääjärjestäjä siitä huolimatta hakea takuuta ja korvausta voidaan kyseisen takuun perusteella maksaa sellaisille alihankkijoille, joille puitetukiohjelman mukaan ei ole vielä maksettu 1,8 miljoonaan enimmäismäärää.

Kustannustuen neljännelle kierrokselle on tulossa suurille ja keskisuurille yrityksille oma tukiohjelma, jonka perusteella tukea voitaisiin maksaa enemmän. Katso tarkemmin https://tem.fi/-/lakiesitys-eduskuntaan-kustannustuesta-uusi-hakukierros-nyt-myos-suurille-yrityksille-korvaus-asiakastilojen-sulkemisesta