Vuodenvaihteessa ”sotilaan turvaverkko” parantui uuden lainsäädännön myötä. Asepalveluksessa ja kriisinhallintatehtävissä vahingoittuneiden henkilöiden tapaturma- ja palvelussairauskorvaukset alettiin käsitellä erillisten lakien mukaan kun vahinko on sattunut 1.1.2017 tai sen jälkeen. Uudessa lainsäädännössä otetaan huomioon ne erityiset olosuhteet, jotka vallitsevat kriisinhallintatehtävissä.
Vuodesta 2013 Sotilastapaturma-asian neuvottelukunnassa, jossa on edustettuina Valtiokonttori, Puolustusvoimat, puolustusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, ulkoministeriö, sisäministeriö ja HYKS, on valmisteltu lakiehdotusta, joka ottaisi huomioon entistä paremmin ne olosuhteet, jotka vallitsevat nykyisin kriisinhallinta- ja siviilikriisinhallintatehtävissä. Lainsäädäntötarpeen sisällön määrittämisessä on kuultu eri osapuolia ja etujärjestöjä sekä tutustuttu kriisinhallinnan uusiin vaativiin olosuhteisiin paikan päällä.
Rauhanturvaoperaatioiden olosuhdemuutos
Rauhanturvaoperaatioiden olosuhteiden muututtua entistä sodankaltaisemmiksi ja kansainvälisen siviilikriisihallinnan noustua tärkeään asemaan, näissä tehtävissä sattuneiden vammojen korvaukset suoritetaan jatkossa erillisen lain perusteella. Tapaturman ja palvelussairauden määritelmät täsmentyvät. Etuudet määräytyvät työtapaturma- ja ammattitautilain mukaan, mutta korvausharkinnassa otetaan huomioon palveluksen tai kriisihallintatehtävien erityiset olosuhteet, jotka lisäävät sairastumisen tai vammautumisen riskiä.
Uusien lakien perusteella suoritetaan korvauksia paitsi tapaturmien myös palvelussairauksien eli palvelukseen syy-yhteydessä olevien sairauksien perusteella entistä lievemmin perustein. Tällä edesautetaan tarpeellisen hoidon ja kuntoutuksen toteutumista palvelun keskeydyttyä sekä nopeutetaan työhön tai opiskeluihin palaamista. Entistä useammin korvausta voidaan määräaikaisesti suorittaa myös palveluksen pahennettua aiempaa vikaa, vammaa tai sairautta.
Huolenpitoa
Keskeinen osa turvallisuuden tunnetta on tietoisuus avun saamisesta tarvittaessa. Nopea oikea-aikainen palvelu edellyttää kaikkien osapuolien saumatonta yhteistyötä. Tässä tavoitteessa on jo nyt saavutettu hyviä tuloksia yhteisin ponnistuksin Puolustusvoimien, HYKS:n ja Valtiokonttorin kesken. Vahinkojen käsittelyajat sotilastapaturmissa on saatu kolmen viikon tuntumaan ja muutoksenhakuelimissä hyväksytyt muutokset ovat vakuutusalan alhaisimmat. Tähän on päästy hyvällä yhteistyöllä eri toimijoiden kanssa, oikealla tiedottamisella ja vahinkojen nopealla haltuunotolla. Palvelumme on rakennettu asiakasryhmäkohtaisesti, jolloin oikea tieto on kohdennettavissa ja oikea-aikaista.
Kriisinhallintatehtäviin osallistuneella on palveluksen päätyttyä oikeus psyykkisen tuen tai hoidon aiheuttamien kustannusten korvaukseen kuntoutuksena yhden vuoden ajan, kun tuen tarpeella on todennäköinen syy-yhteys palvelukseen tai tehtävään. Oikeus psyykkisen tuen korvaukseen koskee kaikkia kriisinhallintatehtävissä kautta aikojen palvelleita.
Varusmiehiä koskevan sotilastapaturmalain säännöksissä tapaturman tai palveluksen aiheuttama muun vian, vamman tai sairauden vähäisempikin paheneminen oikeuttaa korvaukseen. Pidempiaikaisen ansionmenetyskorvauksen tasoa korotettiin; kun korvauksen perusteena oleva vuosityöansio on eläkevaiheessa vähintään työtapaturma- ja ammattitautilain mukainen, vähimmäisvuosityöansio maksetaan kolminkertaisena.
Tiivistynyt sotilaan turvaverkko
Puolustusvoimien palvelusturvallisuusohjelma ja toimiva vakuutusturva muodostavat riskienhallintapyramidin, jossa palvelusturvallisuusohjelmalla poistetaan uhkia ja vaaroja ennakoivasti keräämällä ja analysoimalla ”läheltä-piti”-tilanteita. Palvelusturvallisuusohjelma on esimerkillinen toimintamalli toteutettavaksi missä tahansa turvallisuuspainotteisessa työympäristössä.
Uudella laajemmalla vakuutuksellisella turvalla voidaan tuoda lisäturvaa tilanteisiin jotka sotilas kaikista ennakoinneista huolimatta kohtaa. Mikään vakuutuksellinen turva ei poista tapahtunutta vahinkoa, mutta sen on mahdollista auttaa vahingosta selviytymisessä.
Jyri Tapper
