Jos olet joutunut rikoksen uhriksi, voit saada korvausta valtion varoista. Korvaukset myöntää Valtiokonttori rikosvahinkolain perusteella. Valtion maksama korvaus on toissijainen, mikä tarkoittaa sitä, että ennen Valtiokonttoria korvausta on haettava vakuutuksista tai muista etuusjärjestelmistä. Jos korvausta on jo saatu muualta, se vähennetään Valtiokonttorin myöntämästä korvaussummasta. 

Korvausta voi saada muun muassa henkilövahingoista, kärsimyksestä sekä oikeudenkäynti- ja hakemuskuluista. Esine- ja taloudelliset vahingot korvataan vain poikkeustapauksissa. Kun rikoksella on aiheutettu kuolema, voidaan surmansa saaneen läheiselle maksaa korvausta muun muassa hautauskuluista ja elatuksen menetyksestä.  

Korvausjärjestelmän tavoitteena on helpottaa rikoksen uhrin asemaa sekä edistää luottamusta ja oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa. 

Rikoksen tekijällä on ensisijainen vastuu korvauksista 

Jos rikosasia on käsitelty tuomioistuimessa, uhrin on tullut esittää korvausvaatimuksensa suoraan vahingon aiheuttajalle käsittelyn yhteydessä. Korvauksen hakeminen Valtiokonttorista ei kuitenkaan edellytä lainvoimaista tuomiota.   

Korvausta ei tarvitse yrittää periä ensin tekijältä, sillä valtio perii rikoksen uhrille maksetun korvauksen takautuvasti rikoksen tekijältä. Vaikka valtio maksaa korvauksen uhrille, rikoksen tekijä on edelleen vastuussa vahingoista. 

Vaikka rikoksen tekijää ei ole saatu kiinni tai rikosta ei jostain muusta syystä ole käsitelty tuomioistuimessa, voi rikoksen uhri hakea korvausta Valtiokonttorista. Tämä on erityisen tärkeää uhrin näkökulmasta, sillä se edistää yksilön oikeusturvaa ja tarjoaa oikeudenmukaisuuden kokemuksen myös silloin, kun tekijää ei ole saatu vastuuseen esimerkiksi näytön puutteen vuoksi. 

Valtiokonttorin korvaus voi poiketa tuomioistuimen ratkaisusta 

Korvauksen määrä ja se, mistä korvausta voidaan myöntää, määritellään rikosvahinkolaissa. Sen lisäksi huomioon otetaan vahingonkorvauslaissa määritellyt korvaussummat sekä vakiintunut korvauskäytäntö ja henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suositukset. 

Valtiokonttorin korvauspäätöksen perustana on tuomioistuimen asiassa antama ratkaisu. Valtiokonttorin myöntämä korvaus voi kuitenkin poiketa siitä, mitä rikoksen tekijä on tuomittu maksamaan. Näin voidaan tehdä erityisesti silloin, kun tuomittu korvaus poikkeaa merkittävästi vakiintuneesta korvauskäytännöstä tai jos tuomio perustuu siihen, että tekijä on myöntänyt vaatimukset sellaisenaan. 

Valtiokonttorin myöntämästä korvauksesta ei myöskään makseta korkoa, ja siitä vähennetään rikosvahinkolain mukainen perusvähennys. 

Vakiintuneen korvauskäytännön noudattaminen edistää rikosten uhrien tasapuolista kohtelua 

Vakiintuneen korvauskäytännön ja rikosvahinkolain noudattamisella varmistetaan, että valtion varoista korvattavat määrät pysyvät yhtenäisinä ja ovat samansuuruiset samankaltaisissa vahingoissa. Se lisää kansalaisten luottamusta järjestelmän oikeudenmukaisuuteen ja toimivuuteen. 

Jos Valtiokonttorin maksama korvaus on pienempi kuin tuomioistuimessa tuomittu korvaus, voi korvaukseen oikeutettu hakea saamatta jääneitä korvauksia rikoksen tekijältä ulosoton kautta.  

Valtion varoista maksettava korvaus vähentää rikosten uhrien eriarvoisuutta 

Valtiokonttorilla on keskeinen rooli rikoksen uhrin aseman turvaamisessa. Pelkästään se, että rikoksen tekijä tuomitaan suorittamaan uhrille korvauksia ei aina riitä parantamaan uhrin asemaa. 

Valtion varoista suoritettava korvaus varmistaa, että rikoksen uhri saa korvauksen kohtuullisessa ajassa sekä riippumatta tekijän maksukyvystä. Se, että rikoksen uhrien saamat korvaukset olisivat riippuvaisia rikoksen tekijän maksukyvystä, saattaisi luoda eriarvoisuutta uhrien välille.