Verkkolaskutus on menestystarina Suomessa
Tärkeintä on ymmärtää, että edellä olevassa osoitemäärien vertailussa on kyse yhdestä sanomatyypistä ja siihen liittyvästä käytännöstä. Suomessa verkkolaskutus lähti liikkeelle 2000-luvun alussa selvästi ennen muita maita. Varhaisen liikkeellelähdön seurauksena me mallinsimme omat kansallisessa käytössä olevat verkkolaskujen sanomamuodot Finvoicen ja TEAPPSXML:n, koska valmiita yleisiä malleja tai standardeja ei ollut.
Toiseksi verkkolaskutuksen alullepanijoina toimi joukko sanomanvälitysoperaattoreita ja pankkeja. Tämän seurauksena meille muodostui myös kansallinen infrastruktuuri verkkolaskujen välitykseen. Pankkien välinen Finvoice-verkosto ja operaattoreiden kahdenvälisiin yhteyksiin perustuva verkosto, joiden yhteen kytkeminen on aika ajoin ollut jopa haasteellista. Suomi on kuitenkin pieni maa, mikä on mahdollistanut toimijoiden hyvän ja luottamuksellisen kommunikaation ongelmakohtien ratkaisemiseksi.
Kaikkiaan verkkolaskutus Suomessa on ollut menestystarina ja sen hyödyt ovat ilmeiset. Myös Peppol-verkoston liikkeellelähtö on valtaosin perustunut sähköisten laskujen välitykseen. Tässä tilanteessa on ymmärrettävää, ettei Peppol-verkoston tuoma lisäarvo ole tuntunut käyttäjistä kovinkaan merkitykselliseltä, kun sitä verrataan jo käytössä olevaan ja toimivaan infrastruktuuriin. Miksi vaihtaa jo toimiva käytäntö toiseen ”saman” peruspalvelun antavaan käytäntöön?
Maailma muuttuu ja tarvitsemme lisää menestystarinoita
Yksi Peppol-verkoston ilmeisistä hyödyistä kuitenkin on se, että se ei ole sanomatyyppisidonnainen verkosto, vaan eri liiketoiminnan prosesseihin tarvittavia sanomia voidaan tarpeen mukaan lisätä. Tämä käytännössä mahdollistaa nykyistä laajemman kirjaston sanomia, joita voi hyödyntää oman liiketoiminnan prosessien sähköistämisen ja automatisoimisen laajentamisessa niin, ettei ohjelmien yhteentoimivuus kärsi. Peppol-sanomat ovat myös standardoituja ja lähettäjän tulee suorittaa jokaiselle sanomalle sisällön validointi ennen lähetystä verkkoon. Tällaisella validoinnilla nykyisiä yhteensopivuusongelmia eri formaattien (Finvoice:n ja TEAPPSXML:n) välillä ei enää olisi, mikä vähentäisi nykyistä manuaalista korjaustyötä.
Kolmas ilmeinen hyöty Peppol-verkostossa on se, että verkoston toiminnan kannalta keskeiset ohjelmistokomponentit ovat saatavilla avoimena lähdekoodina. Tästä hyötyy etenkin ohjelmistoja tuottavat palveluntarjoajat. Palveluntarjoajien kannalta Peppol-verkosto on sanomien ja rajapintojen standardoinnin sekä vapaasti saatavilla olevan ohjelmiston vuoksi huomattavasti matalamman kynnyksen takana kuin palveluntarjoajilta kahdenvälisiä yhteyksiä vaativat verkostot. Esimerkiksi Norjassa, joka on eittämättä ollut edelläkävijä Peppol-verkoston hyödyntämisessä, on palveluntarjoajia nykyisin noin 60. Tämä luku ei sisällä pankkeja. Suomessa, missä verkkolaskutus perustuu operaattoreiden kahdenvälisiin yhteyksiin, on verkkolaskuoperaattoreita hieman yli 20.
Hankintasanomien käyttö Suomessa on perinteisesti ollut toimialakohtaista. Yleisenä ongelmakohtana jokaisella toimialalla on ollut pienten yritysten jääminen sähköisten palvelujen saavuttamattomiin johtuen integraatioiden kalleudesta, teknologiahaasteista ja helppokäyttöisten sovellusratkaisujen puutteesta. Kaikestaan yhteistä infrastruktuuria hankintasanomien alueelle ei ole muodostunut. Yrityksen digitalous/RTE-hankkeessa tähän asiantilaan on tarkoitus saada selkeä parannus. Hankintojen sähköistämisellä ja pienten yritysten mukaan saamisella on suuri merkitys digitalisaation edistämisessä ja tuottavuuden parantamisessa. Hankkeessa hankintasanomien perusinfrastruktuuriksi on valittu Peppol. Tällä linjauksella käytettävät tietomallit, sanomat ja yhteydet ovat standardoituja ja tarjoavat suoraviivaisen integraation myös kansainvälisesti.
Hankintasanomien alueella ei ole tarvetta lähteä tekemään tyhjältä pohjalta käytettäviä sanomia, mikä oli tilanne verkkolaskutuksen alussa. Peppol-infrastruktuurin käyttöönoton edistämistä edesauttaa meneillään oleva työ kansallisen Peppol Authorityn perustamiseksi. Peppol-verkoston käyttöönotto ei edellytä olemassa olevien kahdenvälisten tilaus-toimitus- ynnä muiden integraatioiden muuttamista. Joillekin toimijoille uusi verkosto merkitsee välinettä saada myös pienet liikekumppanit osaksi sähköistä hankintatoimea. Pienten yritysten mukaan saamisen edellytyksenä on helppokäyttöisen, edullisen ja toimialariippumattoman sovelluspalvelun olemassaolo. Tällaisen sovelluspalvelun kehittämisessä julkisella sektorilla voisi olla keskeinen rooli. Olennaista on, että se palvelisi koko yhteiskuntaa.
Hankintasanomista voidaan tehdä uusi menestystarina
Peppol-verkostolla on merkitystä ja kiinnostavuutta Suomen kannalta. Se ei rajoita nykyisten käytössä olevien ratkaisujen käytön jatkamista, vaan tarjoaa tien liikekumppaneiden sähköisen asioinnin syventämiseen niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Peppol-verkostoa ja standardoituja liiketoimintasanomia voidaan soveltaa ja ottaa käyttöön nopeasti. Tämän infrastruktuurin päälle on hyvä rakentaa lisää toiminnallisuutta esimerkiksi logistiikan alueella, sekä yhdistää kehittyviä lohkoketju- ja luottamusverkoston mahdollisuuksia. Standardien luominen luo edellytyksiä, mutta niiden soveltaminen ja käyttöönotto luovat kilpailuetua.
