Tekoäly ja tietojohtaminen sekä puhuttavat että teettävät laajasti kehittämistoimia yhteiskunnan eri sektoreiden ja toimijoiden parissa. Tiedon tehokkaan hyödyntämisen edellytyksenä on systemaattinen tiedonhallinta. Puutteellinen, tai puutteellisesti hallittu, tieto rajoittaa myös tekoälyn hyödyntämistä.
Tekoälyn avulla monia työvaiheita tiedon hallinnassa ja hyödyntämisessä voidaan nopeuttaa ja tehostaa moninkertaisesti mihinkään aiempaan historian tuntemaan teknologiseen ratkaisuun nähden. Tietojen kokoamista, yhdistelyä ja päättelyä tiedoista voidaan suorittaa lähes reaaliaikaisesti. Tekoäly ei kuitenkaan pelkästään tehosta tietojen käsittelyyn käytettyä aikaa, vaan myös tekee analysoinnin ja päättelyn puolestamme. Kysymys kuuluukin, mihin olisi hyödyllistä kohdentaa tiedon käsittelyyn aiemmin kulunut merkittävä työpanos?
Tekoälyn hyödyntäminen edellyttää älykästä tiedonhallintaa
”Hyvinvoivan ja osaavan henkilöstön ohella tarvitsemme hyvinvoivan ja osaavan tekoälyn.”
Tekoäly voidaan ajatella resurssiksi, siinä missä organisaation henkilöstön muodostavat ihmiset ja heidän osaamisensa. Voisiko tekoälyä lähestyä näin ollen johtamisen näkökulmasta? Hyvinvoivan ja osaavan henkilöstön ohella tarvitsemme hyvinvoivan ja osaavan tekoälyn. Jos teetämme huonosti koulutetulla tekoälyllä töitä huonolaatuisella datalla, voi tuloksia odottaa vastaavasti kuin heikosti motivoituneelta ja osaamispuutteiden omaavalta henkilöstöltä.
Siinä missä hyvien tulosten edellytysten varmistamiseksi henkilöstölle tulee tarjota tarkoituksenmukaiset työvälineet ja työympäristö, tekoälylle tulee tarjota tarkoituksenmukaisesti kuratoitua ja hallittua dataa. Työn tekemisen edellytysten järjestämien on tärkeä osa johtamista, joten tekoälyn työn tekemisen edellytysten johtamisessa ensiarvoisen tärkeää on tiedon johtaminen, ja erityisesti tiedonhallintaan liittyvä johtaminen.
Tietomääritykset hallintaan
Mistä sitten on kyse tiedonhallinnan johtamisessa? Hakukoneyhtiöt ovat tämän keksineet jo hyvän aikaa sitten: sen sijaan että ne keskittyisivät tiedon kokoamiseen tai tietovarantojen hallintaan, ne keskittyvät tietomääritysten eli algoritmien hallintaan. Tekoälyn aikakaudella tietojohtamisessa tulisikin mielestäni keskittyä tiedonhallinnassa erityisesti tietomääritysten hallintaan.
Tietomääritysten avulla voidaan hallita samanaikaisesti sekä tiedon muodostumista että tiedon hyödyntämistä tietorajapinnoissa. Tietomääritysten hallinta on samalla yksittäisen ulottuvuuden tiedon luokittelun ja järjestämisen hallintaa sekä tietomääritysten välistä hallintaa, jolla pyritään yhteentoimivuuteen ja yhdenmukaisuuteen.
Tavoitteena eheämpi ja tarkempi kuva julkisesta hallinnosta
Valtiokonttorin perinteisinä tehtävinä ovat valtion keskuskirjapidon hoito ja valtion taloushallinnon ohjaus, eli valtion talouden tietomäärityksistä, kuten tilikartoista ja muista talouden seurantakohteista, vastaaminen. Valtiokonttorin tehtävät ovat laajentuneet tämän ohella kuntien ja hyvinvointialueiden taloustietojen keräämiseen ja raportointiin, joiden tietomäärityksistä vastaa valtiovarainministeriö.
”Päätöksentekoa tukisi yhdenmukainen ja vertailukelpoinen tieto koko julkisesta taloudesta.”
Oivallinen kehittämiskohde tulevaisuudessa onkin näiden tietomääritysten yhdenmukaistaminen, millä saataisiin jo merkittävä osa julkisen talouden kokonaisuuden tietomäärityksistä palvelemaan tavoitetta julkisen talouden, toiminnan ja palveluiden kokonaiskuvan muodostamiseksi. Kokonaiskuvan tarkentamiselle olisi tarvetta erityisesti nyt julkisen hallinnon säästöpaineiden ja optimointipäätösten ristiaallokossa.
Suomi tuottaa esimerkillisesti tietoa taloudestaan ja toiminnastaan eri julkishallinnon sektoreista, mutta edelleen sektorikohtaisesti. Poliittista, ja muutakin, päätöksentekoa tukisi kuitenkin yhdenmukainen ja vertailukelpoinen tieto koko julkisesta taloudesta. Tämän saavuttamiseksi tulisi tunnistaa sellaiset yhteiset tietomääritykset, joiden yhteisellä määrittelyllä voitaisiin tuottaa vertailukelpoista tietoa koko julkisen hallinnon laajuudelta sekä toiminnan suunnittelun että seurannan tueksi.
Yhtenäinen data parantaisi, paitsi meidän ihmisten, myös tekoälyn ”työhyvinvointia” ja erityisesti tekoälyn suorittaman tietojen yhdistelyn, analyysin ja päättelyn tuloksia.
Olli Ahonen
Apulaisjohtaja, Valtiokonttori
