Valtiokonttorin yhtenä tehtävänä on ohjata valtion maksuliikettä. Siihen sisältyy esimerkiksi valtion maksuliikkeeseen liittyvien prosessien kehittäminen ja valtion kirjanpitoyksiköiden ohjaaminen. Mitä tällä tarkoitetaan ja onko sillä nyt niin väliä, jos prosessi ei käy kuin kone?
Valtio ottaa eri organisaatioidensa kautta vastaan noin 20 miljoonaa maksua vuosittain. Kun maksat veroja tai vaikka uuden passin, maksustasi tulee osa valtiolle saapuvaa rahavirtaa. Valtio myös maksaa vuosittain kansalaisille, yrityksille ja eri tahoille noin 9 miljoonaa maksua.
Valtiolta lähteviin rahavirtoihin sisältyy muun muassa rahoitus hyvinvointialueiden toimintaan, valtionosuuksia kunnille, veronpalautuksia ja kaikkia valtion toimintaan liittyviä maksuja. Näissä saapuvissa ja lähtevissä rahavirroissa liikkuu vuosittain yhteensä noin 220 miljardia euroa. Miljardia, ei miljoonaa. Tätä rahaliikennettä hoitavat pääasiassa valtion virastot, kuten vaikka Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Me Valtiokonttorissa järjestämme virastoille prosessit ja ohjeet, sekä usein myös tarvittavat palveluntarjoajat kuten pankit, jotta rahavirrat kulkevat sujuvasti ja turvallisesti.
Valtion maksuliikkeellä on kriittinen merkitys julkisen talouden rahoitusasemaan, yhteiskunnan toimintakykyyn sekä kansalaisten toimentulon turvaamiseen. Siksi valtion maksuliikkeen on toimittava luotettavasti kaikissa tilanteissa. Vaikka tulisi kyberhyökkäyksiä, sähkökatkoksia, kaapelikatkoksia tai muita häiriöitä, valtion rahavirtojen täytyy soljua ja esimerkiksi etuuksien maksun kansalaisten tileille täytyy onnistua – ja sen täytyy onnistua ajallaan, oikeamääräisenä ja oikealle taholle.
Harjoitus, ja varautuminen, tekee mestarin
Miten sitten varmistetaan, että valtion maksuliike toimii luotettavasti kaikissa tilanteissa? Se voidaan tiivistää kahden teeman alle:
1) Valtio on panostanut riskienhallintaan, varautumiseen ja jatkuvuuteen
Valtiokonttorissa on tarkasteltu valtion maksuliikkeen prosesseja päästä päähän. Olemme kartoittaneet kriittisiä kohtia, toimijoita ja järjestelmiä. Näihin olemme suunnitelleet tarvittaessa varamenettelyitä, -toimijoita ja -järjestelmiä. Jo vuosien ajan olemme myös kartoittaneet valtion maksuliikettä mahdollisesti suoraan tai välillisesti uhkaavia riskejä sekä suunnitelleet näiden riskien realisoitumisen varalle toimenpiteitä. Tätä kaikkea on tehty tiiviissä yhteistyössä valtionhallinnon sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien kanssa.
Tähän teemaan liittyy myös hajauttamisen ajatus. Valtion maksuliikkeen prosessien kriittisissä kohdissa on huolehdittu siitä, että jos normaaliprosessia kohtaa häiriö tai palveluntarjoaja on ongelmissa, voidaan siirtyä käyttämään vaihtoehtoista menettelyä tai toista palveluntarjoajaa ja näin varmistaa rahavirtojen häiriötön toiminta.
2) Harjoittelu osana arkitoimintaa
Valtio järjestää vuosittain useita harjoituksia erilaisiin häiriötilanteisiin liittyen. Myös valtion maksuliikettä koskevia harjoituksia järjestetään joka vuosi eri laajuisina. Harjoituksista keräämme havaintoja ja kehittämiskohteita, joiden avulla pystymme aidosti parantamaan valmiuttamme. Harjoitukset tuovat toimintavarmuutta, jotta osaamme toimia tehokkaasti mahdollisessa häiriö- tai kriisitilanteessa ja voimme varmistaa valtion maksuliikkeen jatkuvuuden.
Hyvä valmiustaso ei synny hetkessä. Valtion maksuliikkeessä on jo vuosien ajan panostettu jatkuvuudenhallintaan ja häiriötilanteiden harjoitteluun, emmekä vieläkään jää lepäämään laakereillamme. Tämän työn ansiosta varmistamme yhdessä kumppaneidemme kanssa, että maksut valtiolle ja valtiolta rullaavat luotettavasti kaikissa tilanteissa.
