Aloitin tänä talvena jääkiipeilyn. Jäätä pitkin noustaan jäähakkuja ja -rautoja apuna käyttäen. Kalliokiipeilystä poiketen jääkiipeilyssä putoaminen ei ole suotavaa, vaan kiivettävä reitti on valikoitava oma taitotaso huomioiden. Kiivettäessä on arvioitava hakku kerrallaan luotanko tähän ja löytää tukeva alusta jaloille. On löydettävä luottamus omien taitojen ja jääputouksen välillä. Joskus hakku tai jalka saattaa lipsahtaa ja irrota, jolloin luottamus kokee kolauksen. Yleensä näistä kuitenkin selvitään, kun muut raajat ovat tukevasti kiinni jäässä ja reitti ei ole liian vaikea.
Työskentely julkisessa hallinnossa on omalla tavallaan luottamustehtävä. Julkiset organisaatiot koostuvat ihmisistä, jotka tekevät valintoja ja päätöksiä päivittäin. Nämä ihmisistä koostuvat organisaatiot tekevät yhteisillä varoilla hankintoja 38 miljardin euron edestä vuosittain. Yleisessä keskustelussa julkisten hankintojen merkitystä yhteiskunnalle ei mielestäni korosteta riittävästi. Keskustelu typistyy usein epäonnistuneisiin IT-projekteihin. Julkiset hankinnat ovat paljon muutakin; onnistumisia ja yhteistyötä julkisen sektorin ja liike-elämän välillä. Hankintojen parissa puurtaa ammattilaisia, joiden tulisi olla ylpeitä työstään.
Hankintoja, kuten vaikka sairaalan tarvikkeita, käytetään yhteiskunnan palveluiden tarjoamiseen. Kun toiminta on mahdollisimman avointa ja läpinäkyvää, on myös kansalaisten helpompi luottaa, että julkinen sektori käyttää yhteisiä varoja oikein.
Uusi tietovaranto tuo lisää läpinäkyvyyttä julkisiin hankintoihin
Valtiokonttorin asettamassa hankkeessa luodaan hankintatietovaranto, johon kerätään tietoja julkisista kilpailutuksista ja ostoista. Hanke on osa valtiovarainministeriön käynnistämää lainsäädäntöhanketta ja se perustuu pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan. Tavoitteena on tehostaa julkisia hankintoja, edistää tietoperusteista päätöksentekoa sekä vähentää julkisten hankintojen kustannuksia pitkällä aikavälillä.
Uuden tietovarannon kautta saatavien tietojen avulla julkisten hankintojen osin mystistäkin maailmaa voidaan avata myös niille, jotka eivät ole perehtyneet aiheeseen, mutta haluaisivat kuitenkin ymmärtää millä perusteella se viereiselle jalkapallokentälle rakennettu kuplahalli rakennettiin.
Kilpailutustunnus linkittää oston kilpailutukseen
Työ perustuu valtiovarainministeriön johdolla laadittuun arviomuistioon, jossa esitettiin useita eri toimenpiteitä, joiden myötä julkisten hankintojen tietopohja paranee. Kattavan ostolaskujen keruun myötä olisi mahdollista tarkastella hankintayksiköiden tekemiä ostoja yhdestä lähteestä. Tämä olisi jo itsessään suuri edistysaskel, mutta arviomuistiossa esitetty kilpailutustunnuksen käyttöönotto käytännössä mullistaa julkisten hankintojen arvioinnin.
Kilpailutustunnuksen ja ostolaskujen keruun myötä olisi mahdollista tunnistaa perustuuko tietty osto kilpailutettuun sopimukseen vai onko kyseessä suorahankinta tai kokonaisarvoltaan kansallisen 60 000 euron kynnysarvon alittava niin kutsuttu pienhankinta. Kansainvälisestikin vertailtuna vastaava tarkastelu ei ole vielä mahdollista oikeastaan missään maassa.
Kilpailutustunnus yhdistäisi oston ja kilpailutuksen. Yllä oleva kuva on esimerkki siitä, mitä kilpailutustunnuksen avulla julkisessa näkymässä voitaisiin kertoa.
Kilpailutustunnus siis muodostaa linkin ostojen ja kilpailutuksen välillä. Tämä linkki mahdollistaa myös yksikköhintoihin liittyvien vaikutusten arvioinnin. Tutkijat voisivat käyttää hankintatietovarannon tietoja arvioidessaan kilpailutettuja ostoja vastaaviin kilpailuttamattomiin ostoihin. Parhaimmillaan nämä tiedot mahdollistaisivat kilpailuttamisen yksikköhintaan liittyvän kausaalivaikutuksen havaitsemisen. Yksinkertaistettuna siis vastauksen kysymykseen ”Kuinka paljon kilpailuttamalla säästetään?”. Vastaus tähän kysymykseen valaisi luottamusta kilpailutusprosessiin niissäkin hetkissä, kun kilpailuttaminen tuntuu ylitsepääsemättömältä urakalta ja suorahankinta houkuttaisi.
Läpinäkyvyys auttaa yrityksiä arvioimaan liiketoimintamahdollisuuksia
Suomen julkisten hankintojen kehittämisen näkökulmasta olisi ensiarvoisen tärkeää tunnistaa niitä toimia, joilla saadaan lisää kilpailua julkisiin hankintoihin. Eli kuinka hankintoja kilpailutettaisiin nykyistä enemmän ja kuinka kilpailutuksiin saataisiin lisää tarjouksia? Kilpailuttaminen suorahankinnan sijasta edistää reilua ja toimivaa markkinaa, mikä on omiaan lisäämään luottamusta julkisen sektorin toimintaa kohtaan.
Kilpailu voi lisääntyä myös sitä kautta, että yritysten on helpompi saada tietoa julkisista hankinnoista, mikä vähentää kynnystä osallistua julkisiin kilpailutuksiin. Tietovarannon ja uuden julkisten hankintojen julkisen näkymän tavoitteena onkin myös auttaa yrityksiä löytämään uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja ennakoimaan tulevia kilpailutuksia.
Hankintatietovarannon avulla yritys voisi saada entistä helpommin tietoa julkisista hankinnoista ja mahdollisuuksista oman yrityksensä kannalta. Yllä oleva kuva on esimerkki siitä, mitä julkinen näkymä voisi tarjota.
Tiedon laatuun on voitava luottaa – tässä vastuu on jokaisella julkisella organisaatiolla
Samoin kuin jääkiipeilyssä luottamus omiin taitoihin ja varusteisiin kasvaa jokaisen onnistuneen nousun myötä, myös julkisten hankintojen avoimuus ja läpinäkyvyys voivat vahvistaa luottamusta julkisen sektorin toimintaan. Kun hakut pysyvät jäässä ja jalat eivät lipsahda, voimme luottaa siihen, että olemme valinneet oikean reitin.
Jääkiipeilyssäkään ei luoteta ainoastaan omiin taitoihin. Tarvitaan turvavarusteita, varmistuksia ja yhteistyötä varmistajana toimivan kaverin kanssa. Myös hankintatietovarantoa rakennetaan yhteistyössä ja varmistaen, että tietosuoja ja tieturva ovat kunnossa. Vaikka hankintatietovaranto on avoimuutta edistävä kokonaisuus, aivan kaikkea tietoa emme halua julkaista. Varantoon kerääntyy tietoa myös yhteiskunnan kriittisistä toiminnoista. Jokaisen on voitava luottaa, että nämä tiedot pidetään jatkossakin turvassa salaisuuksien kammiossa.
Valtiokonttori tai valtiovarainministeriö eivät voi rakentaa luottamusta yksin vaan siihen tarvitaan kaikkia julkisia hankintayksiköitä. Hankintayksiköillä on keskeinen vastuu, että niiden toiminnassa syntyvän tiedon laatu ja käytettävyys ovat ensiluokkaisia. Tietojen käytettävyyden parantaminen ja toisaalta tietojen kokoaminen edellyttää halukkuutta ja tahtoa tehdä viranomaisten välistä yhteistyötä. Saumaton viranomaisten välinen yhteistyö pitää myös osaltaan huolen, että yhteiskunnan kriittiset toiminnot voidaan turvata.
