Hyppää sisältöön
Keski-ikäinen mies ja kaksi naista tutkivat yhdessä tabletilta tilastotietoja.

Hyvinvointialueiden taloustieto toimii alueiden tiedolla johtamisen raaka-aineena

Valtiokonttorin lakisääteisiin tehtäviin kuuluu toimia kuntien ja hyvinvointialueiden taloustietovarannon ylläpidosta vastaavana viranomaisena. Tämä tarkoittaa käytännössä kuntien ja hyvinvointialueiden taloustietojen keruuta ja raportoidun tiedon julkaisemista. Valtion eri viranomaiset käyttävät hyvinvointialueiden ja hyvinvointiyhtymien raportoimia tietoja laajasti eri käyttötarkoituksiin. Jotta viranomaisten on mahdollista hyödyntää tietoa tehokkaasti ja oikea-aikaisesti alueiden talouden ohjauksessa ja seurannassa, hyvinvointialueiden tulee raportoida tietonsa määräaikoihin mennessä ja sisällöllisesti oikein. Viranomaiset auttavat ja ohjeistavat hyvinvointialueita mielellään talousraportoinnin käytännön kysymyksissä.

Hyvinvointialueet ja hyvinvointiyhtymät ovat raportoineet taloustietonsa Valtiokonttorin Kuntien ja hyvinvointialueiden taloustietopalveluun tilikauden 2023 alusta lähtien. Talousraportointi koskee myös Helsingin kaupunkia sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen osalta. Valtion rahoitusmalli ja hyvinvointialueiden talouden kestävyyden seuranta ovatkin tuoneet talousraportointiin uusia ulottuvuuksia kuntatalouden raportointiin verrattuna. Hyvinvointialueiden talouden raportointia tehdään tilikauden aikana myös kokonaistaloutta tarkemmalla tasolla. Talouden lukuja seurataan toimialakohtaisesti, jotta voidaan arvioida muun muassa sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen rahoituksen riittävyys.

Raportoitava tietosisältö on laaja, mutta kaikella kerättävällä tiedolla on selkeä käyttötarkoitus

Raportoitava tietosisältö on laaja. Hyvinvointialueiden tulee raportoida tietojaan tilikausittain 13 eri raportointikokonaisuudessa ja yhteensä peräti 26 kertaa, koska niiden tulee toimittaa kuukausi- ja neljännesvuosiraporttinsa useita kertoja tilikauden aikana. Valtiokonttorin asiantuntijat seuraavat taloustietojen toimittamista ja ovat aktiivisesti yhteydessä hyvinvointialueisiin, mikäli raportoinnin aikataulun noudattamisessa havaitaan ongelmia tai tietosisällössä epäjohdonmukaisuuksia.

Raportoitava kokonaisuus määritellään yhteistyöryhmässä

Hyvinvointialueilta kerättävän tiedon kokonaisuus perustuu viranomaisten lakisääteisiin tietotarpeisiin. Tilikausittain raportoitava kokonaisuus määritellään tietoa tarvitsevien viranomaisten, kuntien ja hyvinvointialueiden tiiviissä yhteistyössä. Yhteistyön järjestämisestä vastaa valtiovarainministeriö. Työhön osallistuvat hyvinvointialueiden sekä niiden ministeriöiden ja virastojen edustajat, joiden tehtäviin kuuluu määritellä hyvinvointialueiden talouden seurannassa ja raportoinnissa käytettäviä käsitteitä ja määrityksiä.

Yhteistyötä tehdään käytännössä kuntien ja hyvinvointialueiden raportoimien tietojen tietomääritysten ylläpidon yhteistyöryhmässä, jonka tekemän työn pohjalta annetaan vuosittain valtiovarainministeriön asetuksella tarkemmat säännökset seuraavana tilikautena tietojen toimittamiseen sovellettavista koodistoista, teknisistä kuvauksista ja raportointikokonaisuuksista. Lisäksi yhteistyöryhmä ylläpitää hyvinvointialueiden talousraportointia ohjaavaa HVA-AURA-käsikirjaa, joka sisältää yleiset ohjeet talousraportoinnin sisällön tuottamisesta, taulukkomallien käytöstä sekä raportointia selventävät täsmennykset raportointikokonaisuuksista.

Tietosisältöjen määrittelyssä periaatteena on, että kaikella kerättävällä tiedolla on oltava jokin selkeä käyttötarkoitus. Valtiokonttorin talousraportointiin pyritään kokoamaan myös mahdollisia erilliskyselyillä säännöllisesti kerättäviä tietosisältöjä, koska ajatuksena olisi saada pääosa valtion tehtävissään käyttämän taloustiedon keruusta niin sanotusti yhden luukun taakse.

Taloustieto tarjoaa monia mahdollisuuksia

Myös raportoidun tiedon käyttäjäkunta on varsin laaja. Tietoja hyödyntävät hyvinvointialueiden ohjauksesta vastaavat valtiovarainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö sekä sisäministeriö. Lisäksi virastoista tietoa käyttävät Tilastokeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Kilpailu- ja kuluttajavirasto sekä aluehallintovirastot. HVA-AURA-käsikirjan luvussa 1.1 on avattu kattavasti, mihin eri viranomaiset käyttävät raportoitua tietoa. Lisäksi kaikille avoimessa Tutkihallintoa.fi-palvelussa julkaistua tietoa käyttävät valtion viranomaisten lisäksi monet muutkin, kuten hyvinvointialueet itse, media sekä kansalaiset.

Ideaalitilanteessa hyvinvointialueiden kirjanpidosta raportoitu tieto toimii raaka-aineena ohjaaville ministeriöille, tutkimuslaitoksille, medialle ja ennen kaikkea hyvinvointialueille itselleen, kun ne laativat talousarviota, seuraavat talouttaan tai tekevät ratkaisuja palveluiden järjestämistavoista. Avoin data tarjoaa mahdollisuuden tietojen yhdistämiseen alueiden omiin tietojärjestelmiin, toiminnan tietoihin sekä eri alueiden tietoihin perustuvaan vertailukehittämiseen.

Tutkihallintoa.fi-palvelu tarjoaa taloustietoja helposti lähestyttävässä muodossa luottamushenkilöiden tai vaikkapa alueen asukkaiden käyttöön. Jatkossa tietoja hyödynnetään kansallisesti muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon yksikkökustannusten laskennan pohjatietona. Tätäkin silmällä pitäen tietopohjaa ahkeroidaan paremmaksi ja vertailukelpoisemmaksi muun muassa parantamalla kustannuslaskennan ohjeistusta ja HVA-AURA-käsikirjan sisältöjä.

Tutustu:

Kuntien ja hyvinvointialueiden taloustietopalvelu vastaa kysymyksiin talousraportoinnista osoitteessa kuntadata@valtiokonttori.fi.

Kirjoittajat:

Linnea Mäkinen, raportointiasiantuntija, Valtiokonttori
Minnamaria Korhonen, neuvotteleva virkamies, valtiovarainministeriö
Hanna Talka, neuvotteleva virkamies, valtiovarainministeriö