Valtiontalous ja henkilöstö, toiminnan tavoitteet – mitä me näistä oikeasti tiedämme? Päivittäiset puheet maahanmuutosta, pakolaisista ja valtion henkilöstömäärästä herättävät kysymyksiä. Mistä lisäinfoa, paitsi lukemalla kuumana käyviä keskusteluja ja raflaavia otsikoita? Tietoa on kyllä tarjolla, ihan kaikille, sinulle ja minulle, julkisesti, netistä noukittavaksi, luettavaksi tai imuroitavaksi hyötykäyttöön. Netra on julkinen palvelu, josta edellä mainitut jutut löytyvät. Tietoa on, jos ei ihan reaaliaikaista, niin ainakin ajankohtaista. Netra tarjoaa käyttöömme valtion talous-, henkilöstö ja tuloksellisuustietoja sekä tietoja valtion organisaatiorakenteesta ja ministeriöiden ja virastojen suunnittelun ja seurannan asiakirjoista, eli siitä, mitä valtiontalous pitää sisällään.
Riihestä ruuheen ja keltainen kirja
Miten tiedot sitten kertyvät Netraan? Mistä ne ovat peräisin?
Valtionvarainministeriössä (VM) valmistellaan valtion talousarvio ”budjetti”. Koko vuosi siihen menee, ennen kuin kaikki on valmista raportoitavaksi asti. Ministeriöt toimittavat ehdotuksensa ”kehysehdotukset” VM:öön alkuvuodesta. Tämä on juuri sitä talouden ja toiminnan suunnittelua, jonka avulla ministeriöt omaa toimintaansa fokusoivat tulevien vuosien aikana saadakseen toimintaansa vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta.
Ministeriöiden ehdotuksista tehdään kokooma, jonka maamme hallitus hyväksyy osaksi julkisen talouden eli tämän isomman kuvan suunnitelmaa. Julkisen talouden suunnitelma kattaa niin valtion- kuin kuntataloudenkin, mutta myös työeläkelaitokset ja sosiaaliturvarahastot. Em. huomioiden ministeriöt jatkojalostavat suunnitelmansa omien hallinnonalojensa talousarvioehdotuksiksi. Lopulta VM kokoaa ehdotuksista valtion talousarvioesityksen.
Budjetti 2016
Tätä esitystä sitten puidaan kesäkuumilla riihessä ”budjettiriihessä”. Riihessä aikoinaan puitiin viljaa. Ajat muuttuvat, nyt puidaan raha-asioita ja välillä ehkä jalkaakin polkemalla irrotetaan jyvät akanoista eli ratkaistaan ja lopulta sovitaan erimielisyydet rahojen kohdennuksista ja mitoituksista. Hikistä hommaa, luulisin.
Talousarvioesitys annetaan eduskunnan käsiteltäväksi heti syysistuntokauden alkumetreillä. Onko kukaan oikeasti lukenut koko teosta lävitse? On on, muistaakseni kyseessä oli Hesarin toimittaja. Omat lukukokemukseni ovat rajatumpia ja specifejä.
Talousarvioesityksen käsittely vie oman aikansa, mutta lopulta eduskunta hyväksyy sen täysistunnossaan joulun alla. Tässä vaiheessa pallo siirtyy Valtiokonttorille. Meillä laaditaan talousarvion tilijaottelu ”TATI”. Kyllä, valtiolla työskennellään joulun välipäivätkin.
Tulot ja menot eli tuloarviot ja määrärahat eritellään tilijaotteluun. Rahat jaetaan osastoihin (tulopuoli) ja pääluokkiin (määrärahat/menot), lukuihin ja momentteihin ja ties kuinka monelle talousarviokirjanpidon tilille. Jokaiselle kirjaustasolle eli sille tasolle, jolla rahaa käytetään, merkitään omistaja (kirjanpitoyksikkökoodi). Tässä on pohja, mistä on hyvä aloittaa uuden vuoden rahan käyttö tai keruu, miten vaan, virastoissa.
Vuoden ensimmäinen TATI on saatavissa Valtiokonttorin kotisivuilta, mutta myös Netrasta. Tämä vuoden ensimmäinen tilijaottelu, joka siis vastaa hyväksyttyä talousarviota, kulkee Netra-raportoinnissa nimellä ”alkuperäinen talousarvio”. Eduskunta voi muuttaa tätä ”alkuperäistä talousarviota” lisätalousarviolla ”LTA”. Näitä lisätalousarvioita laaditaankin vuoden aikana useampia, aina tarpeen mukaan. Lisätalousarviot päivitetään myös Netraan. Alkuperäinen talousarvio ja vuoden aikana tulleet lisätalousarviot muodostavat yhdessä voimassa olevan talousarvion. Sinällään jo mielenkiintoista tietoa paljonko millekin pääluokalle on budjetoitu ja mihin tarkoitukseen. Tähän surffailuun on helppoa hukkua ja unohtua.
Päivät, viikot ja kuukaudetkin kuluvat vauhdikkaasti. Ja vuoden alun budjettitiedot ”vanhenevat” samassa tahdissa. Rahaa kuluu ja sitä kerrytetään. Niinpä Netraan päivitetäänkin kuukausittain kirjanpitoyksiköiden ja talousarvion ulkopuolisten rahastojen taloustiedot sekä tulosohjattujen virastojen henkilöstötiedot.
Rahaa on mutta kuka sen käyttää?
No mitä muuta siellä Netrassa sitten on? Valtiontalous, joo joo, mutta mitä muuta?
Kukapa ei olisi lukenut valtamedioista valtion rahankäytöstä, käytön kohteista ja tavoista. Välillä syytetään tuhlailevaisuudesta, välillä tiukkapipoisuudesta. Onko väitteillä todellisuuspohjaa? Mihin ne perustuvat ja onko takana faktaa?
Otetaanpa tähän päivänpolttava esimerkki. Pakolaiset, maahanmuuttajat, pakolaiskeskukset jne. Näihin aihealueisiin panostetun ja käytetyn rahan määrä on osittain mahdollista löytää Netrasta. Osittain siksi, että raportoimme vain valtion rahankäyttöä, monet toimijat siis jäävät tämän raportoinnin ulkopuolelle.
Maahanmuutto ja pakolaiskustannukset
Pakolais- ja maahanmuuttoasioiden hoito kuuluu Suomessa sisäministeriön hallinnonalalle. Valtion organisaatiorakenne on vallan moninainen ja vaikeakin hahmottaa, mutta tähänkin löytyy apuja Netrasta. Tarkempi perehtyminen pääluokan 26 Sisäministeriön hallinnonala toimintaan voisi tuottaa vaikka tällaisen taulukon aiheesta (yllä).
Case in real life
Edellinen esimerkki käsitteli raha-asioita, mutta löytyyhän Netrasta muutakin.
Valtion henkilöstö 2009-2015
Jouduin tahtomattani tai ehkä vähän tahtoenkin viime syksynä mukaan keskusteluun, joka virisi naapurimaamme Viron aikeista antaa potkut sadoille virkamiehilleen. Keskustelun pohjana pyöri nettijulkaisu, jossa raflaavasti hehkutettiin: ”Valtiolle tarpeelliset saavat jäädä”.
Tietenkin ensimmäinen ajatus oli, että olisinkohan minä tarpeellinen valtiolle? No, sen saisivat muut päättää, eikä asia edes kuulu tähän juttuun. Artikkelista kehkeytyi vallan vilkas keskustelu. Osa oli sitä mieltä, että onpas suuri määrä virkamiehiä ja osa taas sitä mieltä, että mitä väliä. Lisäpointtina heräteltiin ajatusta, että meillä ainakin vanhat virkamiehet vuosimallia x tai y joutaisivat tarkemman syynin kohteeksi. Ja eikun ulos vaan, jos vielä vanhoilla pahnoilla lekottelevat ja tehottomina vapaamatkustajina uskaltavat kuluttaa arvokkaita budjettivaroja.
Virkamies-minä alkoi nostaa päätään ja oli pakko lohkaista, että onkohan niitä vapaamatkustajavirkoja oikeasti enää kovinkaan paljon, että kyllä valtiosektorilla työskentelevien määrä on viimesinä vuosina vähentynyt. Tähän tietysti heitin faktaa kehiin valtion henkilöstömäärän kehityksestä. No tässä vaiheessa mukaan vedettiin yksityisyrittäjät ja kapuloita rattaisiin heittävät virkamiehet. Että niitä ainakin olisi jossain virastossa aivan liikaa. Ei voi mitään, taas faktaa kehiin. Kovasti oli porukat siinäkin virastossa vähentyneet vuosien saatossa, jopa ihan nelinumeroisella luvulla.
Keskustelu hiipui, mutta perään kyllä huudeltiin, että onko toi oikeasti faktaa? On on! Näytäkö mullekin? Tottakai – helppoa kuin heinänteko!
Anne Melanen
