Siirry alalukuun: 10.1 Asiakkaiden tasa-arvo ja yhdenvertaisuus | 10.2 Merkityksellinen työ, mielekkäät tehtävät | 10.3 Johtamisen osaaminen ja itsensä johtaminen | 10.4 Osaaminen ja sen kehittäminen | 10.5 Terveys ja hyvä työkunto
Sosiaalisella vastuulla tarkoitetaan Valtiokonttorin vastuuta vaikutuksista, joita viraston toiminnalla on eri ihmisille ja yhteisöille. Tässä luvussa kerrotaan vuonna 2023 laaditusta Valtiokonttorin toiminnallisesta tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmasta vuosille 2024–2026. Suunnitelman tavoitteena on viraston asiakkaiden tasa-arvoinen ja yhdenvertainen kohtelu.
Luvussa kerrotaan myös, miten Valtiokonttori huolehtii oman henkilöstönsä työhyvinvoinnista ja jaksamisesta. Lisäksi kerrotaan nuorten aikuisten työllistymisen tukemisesta.
Vastuullisen työnantajatoiminnan kuvauksessa viitataan monessa kohdassa Valtiokonttorin henkilöstölle vuosittain tehtävään työhyvinvointikyselyyn, jossa vastataan väittämiin asteikolla 1=täysin eri mieltä…5=täysin samaa mieltä. Vuonna 2023 kysely toteutettiin loka-marraskuussa ja sen vastausprosentti oli 82,7. Luvuissa 10.2–10.5 on nostettu esiin vastausten keskiarvoja.
Valtiokonttorin vuonna 2016 päivitetyssä henkilöstöstrategiassa linjataan viraston keskeisiä henkilöstöperiaatteita ja luodaan niihin yhteistä tavoitetilaa. Vastuullisesta työnantajatoiminnasta on alla raportoitu henkilöstöstrategian tavoitealueiden mukaan.
10.1 Asiakkaiden tasa-arvo ja yhdenvertaisuus
Valtiokonttorissa laadittiin loppuvuoden 2023 aikana yhdenvertaisuuslain (1325/2014) 5 §:n mukainen toiminnallinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma vuosille 2024–2026. Se on kokonaisuus, jossa käsitellään tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden tavoitteellista edistämistä Valtiokonttorin ulkoisessa palveluntuotannossa ja viranomaistoiminnassa.
Suunnitelma syntyi Valtiokonttorin hallinnon sekä palvelutoimialojen yhteistyönä. Syksyn 2023 aikana toimialojen kanssa pidettiin 5 työpajaa, joissa tehtiin Valtiokonttorin palvelujen ja viranomaistoiminnan nykytilan arvio tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta sekä määriteltiin kehittämiskohteita. Toimialatyöpajojen jälkeen pidettiin henkilöstötyöpaja, jossa kuka tahansa valtiokonttorilainen sai kommentoida luonnosta suunnitelmaan otettavista asioista.
Nykytilan arvioinnissa tunnistettiin yhteensä 14 tilannetta tai aihealuetta, joissa tasa-arvo- ja/tai yhdenvertaisuusasiat konkretisoituvat Valtiokonttorin palvelutuotannossa. Työpajojen osallistujia pyydettiin seuraavassa vaiheessa asettamaan aihealueet järjestykseen sen mukaan, kuinka tärkeäksi niiden kehittäminen koetaan. Tulosten perusteella Valtiokonttorin suunnitelman painopistealueiksi nousivat:
- henkilöstön tietoisuus tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta sekä niihin liittyvä osaaminen,
- Valtiokonttorin tuottaman informaation selkeä rakenne ja kieliasu,
- Valtiokonttorin palvelukyky eri kielillä,
- verkkopalvelujen ja visuaalisen viestinnän saavutettavuus, sekä
- selkeät linjaukset ja ohjeet lainsäädännön tulkintatilanteisiin.
Suunnitelman hyväksyminen käsiteltiin Valtiokonttorin johtoryhmässä (24.1.2024) sekä yhteistoimintakomiteassa (30.1.2024). Suunnitelman toimeenpano on käynnistynyt alkuvuonna 2024 Valtiokonttorin hallinnon ja palvelutoimialojen yhteistyönä.
10.2 Merkityksellinen työ, mielekkäät tehtävät
Valtiokonttorin henkilöstöstrategiaan on kirjattu tavoite: ”Työmme sisältö ja tehtävien koettu mielekkyys on tärkeämpi kuin asema, jossa niitä tehdään.” Valtiokonttorin vuosittaisessa työhyvinvointikyselyssä henkilöstöä pyydetään ottamaan kantaa väittämään: ”Työni on mielenkiintoista ja haastavaa” asteikolla 1=täysin eri mieltä…5=täysin samaa mieltä. Tulosten mukaan kokemus työn mielenkiintoisuudesta ja haastavuudesta on korkealla tasolla. Vuonna 2023 yhteensä 87 % vastaajista antoi väittämään vastauksen 4 tai 5.
Työtä ei kuitenkaan koeta liian haastavaksi (katso siitä luku 10.5). Henkilöstöä pyydetään myös vastaamaan väittämään: ”Motivoidun ja innostun työstäni.” Kokemus väittämän toteutumisesta on niin ikään korkealla tasolla. Vuonna 2023 vastaajista 79 % antoi väittämään vastauksen 4 tai 5.
Valtiokonttorin henkilöstöstrategian mukaan: ”Johtomme sitoutuu siihen, että työn tavoitteet ja sen tavoiteltu lopputulos ovat tekijöiden tiedossa.” Henkilöstöllä on kokemus, että tämä tavoitetila toteutuu. Vuonna 2023 yhteensä 91 % työhyvinvointikyselyn vastaajista antoi väittämälle ”Tiedän työni tavoitteet” arvon 4 tai 5.
Valtiokonttorissa laadittiin loppuvuoden 2023 aikana yhdenvertaisuuslain (1325/2014) 5 §:n mukainen toiminnallinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma vuosille 2024–2026. Se on kokonaisuus, jossa käsitellään tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden tavoitteellista edistämistä Valtiokonttorin ulkoisessa palveluntuotannossa ja viranomaistoiminnassa.
Suunnitelma syntyi Valtiokonttorin hallinnon sekä palvelutoimialojen yhteistyönä. Syksyn 2023 aikana toimialojen kanssa pidettiin 5 työpajaa, joissa tehtiin Valtiokonttorin palvelujen ja viranomaistoiminnan nykytilan arvio tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta sekä määriteltiin kehittämiskohteita. Toimialatyöpajojen jälkeen pidettiin henkilöstötyöpaja, jossa kuka tahansa valtiokonttorilainen sai kommentoida luonnosta suunnitelmaan otettavista asioista.
Valtiokonttorilaisten kokemus oman työn merkityksellisyydestä ja mielekkyydestä on korkealla tasolla.
10.3 Johtamisen osaaminen ja itsensä johtaminen
Valtiokonttorissa panostetaan esihenkilöiden johtamisosaamiseen. Valtiokonttorin jokainen uusi esihenkilö suorittaa esihenkilöiden perehdytyskokonaisuuden, joka antaa kattavan kuvan esihenkilötyön sisällöistä Valtiokonttorissa. Lisäksi käynnissä on juoksevasti esihenkilöiden työnohjausryhmiä. Esihenkilöt voivat monipuolisesti käydä työssä onnistumista tukevissa koulutuksissa. Raportointivuonna ajankohtaisia aiheita olivat edelleen valmentava johtaminen sekä ”hybridijohtamisen” osaaminen tilanteessa, jossa suuri osa organisaatiosta tekee etätöitä. Esihenkilöt voivat myös pyytää työterveyshuollosta konsultaatioita tukemaan omaa työtänsä.
Vuosittaisessa työhyvinvointikyselyssä Valtiokonttorin henkilöstöä pyydetään ottamaan kantaa väittämään: ”Lähiesihenkilöni toiminta tukee minua tuloksellisen työn tekemisessä.” Kokemus esihenkilön tuesta on hyvällä tasolla. Vuonna 2023 yhteensä 82 % vastaajista antoi väittämään vastauksen 4 tai 5.
Esihenkilötyön onnistumisen mittari on myös, onko työt hyvin organisoitu. Henkilöstön kokemus tästä on kohtalaisen hyvä. Vuoden 2022 työhyvinvointikyselyssä 65 % vastaajista antoi vastauksen 4 tai 5 väittämään: ”Esihenkilöt ovat onnistuneet työyhteisöni töiden organisoinnissa.”
Valtiokonttorin henkilöstöstrategiaan on kirjattu: ”Me kaikki olemme vastuussa tehtäviemme tekemisestä ja aikaansaannostemme laadusta.” Virastossa luotetaan henkilöstön kykyyn johtaa omaa työtään. Siitä on osoituksena salliva suhtautuminen etätyöhön. Henkilöstön etätyöhalukkuus on korkea. Syksyn 2023 työhyvinvointikyselyssä 83 % (v. 2022 78 %) vastaajista toivoi voivansa tehdä vähintään 3 päivää viikossa etätöitä.
Itsensä johtamisen edellytys on, että henkilöstö tuntee voivansa vaikuttaa oman työn toteutukseen sekä tavoitteiden saavuttamisen keinoihin. Kokemus tästä on Valtiokonttorissa hyvä. Alla on aihepiiriin liittyviä vastausten keskiarvoja vuoden 2023 työhyvinvointikyselystä.
Valtiokonttorilaiset kokevat, että omaan työhön voi vaikuttaa ja työssä voi kokeilla ja hyödyntää uusia toimintatapoja.
10.4 Osaaminen ja sen kehittäminen
Henkilöstön osaamisen kehittämisellä tarkoitetaan toimintaa, joka ylläpitää ja lisää henkilöstön työhön liittyvää pätevyyttä. Valtiokonttori työnantajana pitää tärkeänä henkilöstön kehittämiseen liittyviä toimia. Valtiokonttorissa käydään esihenkilöiden ja alaisten väliset osaamisen kehittämiskeskustelut joka vuosi syksyisin. Keskusteluissa asetetaan tavoitteet seuraavan vuoden osaamisen kehittämiselle. Henkilöstön on mahdollista kehittää omaa osaamistaan työnantajan tukemana erilaisissa koulutuksissa niin Valtiokonttorin sisä- kuin ulkopuolella.
Valtiokonttori suhtautuu myönteisesti henkilökiertoon, jossa virkahenkilö kasvattaa osaamistaan työskentelemällä määräajan toisessa virastossa. Myös opintovapaisiin sekä opintojen takia lyhennettyyn työaikaan suhtaudutaan myönteisesti.
Valtiokonttorilaisten kokemus mahdollisuudesta oppia ja uudistua työssä on hyvä. Vuosittaisessa työhyvinvointikyselyssä henkilöstöä pyydetään ottamaan kantaa väittämään ”Voin oppia ja uudistua työssäni”. Vuonna 2023 yhteensä 85 % vastaajista antoi väittämään vastauksen 4 tai 5.
Myös väittämä ”Työnantajani tukee osaamiseni ylläpitoa ja parantamista henkilöstökoulutuksella ja/tai muilla tavoin” sai valtiokonttorilaisilta hyvät arviot vuoden 2023 työhyvinvointikyselyssä. Vastaajista 72 % antoi väittämään vastauksen 4 tai 5.
Valtiokonttori pyrkii työnantajana tarjoamaan kehittymisen mahdollisuuksia työuransa alku- tai muutosvaiheessa oleville henkilöille. He antavat myös merkittävän panoksen viraston tulostavoitteiden saavuttamiseen. Valtiokonttori tarjoaa mahdollisuuksien mukaan palveluspaikkoja siviilipalvelusmiehille ja harjoittelupaikkoja opiskelijoille. Vuoden 2023 aikana Valtiokonttorissa työskenteli 10 siviilipalvelusmiestä, 11 korkeakouluharjoittelijaa ja yksi TET-harjoittelija.
10.5 Terveys ja hyvä työkunto
Valtiokonttori huolehtii työntekijöidensä terveydestä ja hyvästä työkunnosta monilla eri keinoilla.
Henkilöstön käytettävissä ovat lakisääteistä minimitasoa laajemmat työterveyshuollon palvelut. Sairauspoissaolot pysyivät raportointivuonna alhaisella tasolla. Lyhyitä, 1–3 päivän sairauspoissaoloja oli keskimäärin 2,7 päivää/henkilötyövuosi. Pitkiä, yli kolmen päivän sairauspoissaoloja oli vuonna 2023 jokaista tehtyä henkilötyövuotta kohden 2 päivää.
Virastossa noudatetaan Varhaisen tuen toimintamallia, jonka tavoitteena on ennakoivasti tukea, havainnoida ja ottaa puheeksi henkilöstön työkykyyn liittyviä asioita sekä reagoida esimerkiksi toistuviin sairauspoissaoloihin rakentavalla ja töihin paluuta tukevalla tavalla. Esihenkilöt saavat koulutusta toimintamallin käyttöön.
Henkilöstön käytössä on työasemalle asennettava taukoliikuntaohjelma, joka muistuttaa taukoliikunnasta sopivin väliajoin. Kun laaja etätyö on koronapandemian jälkeen jatkunut, henkilöstö on voinut jatkaa työnantajan tarjoamien isojen näyttöjen, näppäimistöjen ja hiirten käyttöä etätyöpisteessä. Tavoitteena on etätyöpisteiden hyvä ergonomia. Ergonomiaohjeet on julkaistu Valtiokonttorin intranetissä.
Vuonna 2023 Valtiokonttori tuki henkilökunnan liikunta- ja harrastustoimintaa 200 euron henkilökohtaisella liikunta-, kulttuuri- ja hierontasaldolla: 100 euroa keväällä ja 100 euroa syksyllä. Liikunnan muodoista Valtiokonttori tukee muun muassa salibandya sekä viraston joukkueiden osallistumista eri liikuntatapahtumiin. Henkilökunnan harrastuskerhot saavat myös toiminnalleen tukea. Valtiokonttorissa on virkistystoimikunta, joka järjestää valtiokonttorilaisille keväisin ja syksyisin virkistysiltapäivän ja joulun alla yhteiset pikkujoulut.
Valtiokonttorin toimitilat tukevat työmatkapyöräilyä, -juoksua ja -kävelyä. Viraston tiloissa on pyörävarasto sekä toimivat suihku- ja pukeutumistilat. Toimitiloissa on myös kuntosali sekä liikuntatila henkilöstön käyttöön. Vuonna 2023 Valtiokonttori osallistui pyöräilyn valtakunnalliseen kilometrikisaan. Viraston 17 henkilön pyöräilyjoukkue polki kesän aikana yhteensä 19 508 kilometriä.
Suurin osa valtiokonttorilaisista koki terveytensä ja työkuntonsa hyväksi. Henkilöstöä pyydettiin työhyvinvointikyselyssä arvioimaan kouluasteikolla 4–10, miten hyvin nykyinen terveydentila (fyysinen ja psyykkinen) mahdollistaa työtehtävien tekemisen. Vuoden 2023 vastauksissa 90 % valtiokonttorilaisista antoi arvosanaksi 8 tai enemmän.
Psyykkiseen jaksamiseen liittyen henkilöstöä pyydetään ottamaan kantaa väittämään: ”Työni on voimavaroihini nähden sopivan haasteellista.” Vuonna 2023 vastaajista 80 % antoi väittämään vastauksen 4 tai 5 asteikolla 1=täysin eri mieltä… 5=täysin samaa mieltä.
Mahdollisuus yhteensovittaa työ- ja yksityiselämä toimivalla tavalla on olennainen osa henkilön työhyvinvointia. Vuoden 2023 työhyvinvointikyselyssä henkilöstö otti kantaa väittämään ”Voin sovittaa yhteen työni ja yksityiselämäni”. Vastaajista 93 % antoi vastaukseksi 4 tai 5.
