Ulla Kuusonen, palvelupäällikkö, Kansalaispalvelut
Anne Matilainen, palvelupäällikkö, Kansalaispalvelut
Marjo Salminen, lakimies, Kansalaispalvelut
Rikosvahinkolaki (1204/2005) turvaa rikosten uhrien asemaa rikoksesta aiheutuneiden vahinkojen korvaamisessa. Valtion varoista on ollut mahdollista saada korvausta rikoksella aiheutetusta vahingosta jo vuodesta 1974 lähtien. Suomea sitoo väkivaltarikosten uhreille suoritettavia korvauksia koskeva eurooppalainen yleissopimus (SopS 8/1991) ja Euroopan neuvoston hyväksymä direktiivi 2004/80/EY rikoksen uhreille maksettavista korvauksista.
Rikosvahinkolaki kattaa pääasiallisesti henkilövahingosta aiheutuneen vahingon. Esine- ja taloudellisesta vahingosta korvausta voi saada rajoitetusti. Henkilövahingon perusteella korvausta voidaan maksaa esimerkiksi kärsimyksestä, kivusta ja särystä, pysyvästä haitasta, ansionmenetyksestä ja sairaanhoitokuluista. Korvauksella on erityisen suurta merkitystä vakavissa rikosvahingoissa, jossa henkilö menettää pysyvästi työkykynsä ja mahdollisuuden hankkia elatuksensa omalla työllä.
Rikosvahinkolaki mahdollistaa korvausten saannin valtion varoista, sillä vahingonaiheuttajalla ei usein ole kykyä korvata vahinkoa. Rikoksen uhrin ei tarvitse selvittää rikoksen tekijän korvausmahdollisuutta, vaan hän voi hakea korvausta suoraan Valtiokonttorilta käräjäoikeuden tuomion jälkeen. Myös siinä tapauksessa, että tekijä jää selvittämättä, uhrilla on oikeus saada korvausta Valtiokonttorilta, mikäli vahinko on aiheutettu rikoksen kautta.
Lasten asema rikosvahinkolaissa on huomioitu erityisesti seksuaalirikosten osalta siten, että alaikäisiin kohdistuvissa seksuaalirikoksissa kärsimyskorvauksen enimmäismäärä on suurempi kuin täysi-ikäisillä uhreilla. Viime vuosina on tullut esiin uudenlaista lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa rikollisuutta, jota tehdään usein verkkopalvelimien ja mobiililaitteiden kautta.
Vastaamo-tietomurto on kohdistunut poikkeuksellisen suureen joukkoon kansalaisia, sillä rikoksen uhreja tietomurron osalta on 33 000 ja kiristyksen yrityksen osalta noin 21 000. Korvausprosessi ja korvausmenojen määrä on huomattava ja rikoksen uhrien asemaa sekä oikeusturvaa edistetään yhdenmukaisella menettelyllä ja korvaustasolla. Valtiokonttori valmistautuu hakemusten suureen määrään sekä siihen, että pääosa hakemuksista tulee käsiteltäväksi vuosien 2024–2025 aikana.
Asiakkaat ja asiamiehet voivat toimittaa hakemuksen ja liitteet sähköisesti ja asiointipalvelua kehitetään jatkuvasti yhä sujuvammaksi, kuunnellen asiakkaiden tarpeita. Vakiintunut ja tärkeä yhteistyökumppani asiakkaiden neuvonnassa ja asiakkaiden tarpeiden tunnistamisessa on Rikosuhripäivystys (RIKU). Sidosryhmäyhteistyö eri viranomaisten kanssa on myös keskeistä esimerkiksi digitaalisten palvelujen kehittämisessä.
